5 km VR + 15 km TV2 loppua kohden kiihtyen
Harjoitusohjelmassa luki tänään 20 km TV1 (Tasavauhtinen, hidas). Kulki niin mukavasti, että muutin ohjelmaa 5 km käveltyäni kovavauhtisemmaksi kilpakävelyksi ja viimeiset 2 km tulin jopa reippaasti. Oli hieno tunne kun lähes koko alkukesän vaivannut nivusongelma näyttäisi hellittäneen. Nyt on mahdollisuuksien rajoissa, että kehtaan mennä kilpailemaan veteraanien SM-maantiekävelyihin Tampereella syyskuun puolessa välissä. Pistin saunan lämpiämään ja tässä sen lämpiämistä odotellessa naputtelin tämän minun mahdollisille lukijoilleni varsin vähän merkitsevän viestin. Minulle sitä vastoin tervehtyminen kilpailukuntoon on iso asia! Kulunut sanonta: "Urheilija ei tervettä päivää näe", on ollut valitettavan paikkaansapitävä tänä kesänä.
Luettavaa löytyy tästä (I-kirjaimella alkavia sanontoja ympäri maapallon, PDF, 962 kt)
sunnuntai, heinäkuuta 31, 2005
Näinkö houkutellaan naisia?
YLE:n tiedeuutisista (27.7.2005) luin mielenkiintoisen tutkimusreferaatin, josta voi olla hyötyä jatkossa. Siinä todetaan, että sosiobiologisen tutkimuksen mukaan erityisesti kalliit ravintolaillalliset ovat miehille hyvä keino houkutella kiinnostavaa naista aviopuolisoksi. Parhaimmaksi yhdistelmäksi havaittiin ravintolassa käynnin lisäksi kalliiden, mutta vastaanottajalle vaihtokelvottomien lahjojen antaminen.
Lukekaa, kommentoikaa! Vaikka tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society:ssä, ei tarvitse ihan kaikkeen uskoa. Itselläni herää epäilyjä mahtaisiko suomalainen nainen langeta noin halpaan taktiikkaan?
YLE:n tiedeuutisista (27.7.2005) luin mielenkiintoisen tutkimusreferaatin, josta voi olla hyötyä jatkossa. Siinä todetaan, että sosiobiologisen tutkimuksen mukaan erityisesti kalliit ravintolaillalliset ovat miehille hyvä keino houkutella kiinnostavaa naista aviopuolisoksi. Parhaimmaksi yhdistelmäksi havaittiin ravintolassa käynnin lisäksi kalliiden, mutta vastaanottajalle vaihtokelvottomien lahjojen antaminen.
Lukekaa, kommentoikaa! Vaikka tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society:ssä, ei tarvitse ihan kaikkeen uskoa. Itselläni herää epäilyjä mahtaisiko suomalainen nainen langeta noin halpaan taktiikkaan?
Hungaroring helli hääpäivänään hassutellutta Härmän heppua
Hän haaveilee hoitavansa himaan himotun hevosvoimakisan huippumiehen hegemoniataistelun. H-tiedosto halukkaille.
Hän haaveilee hoitavansa himaan himotun hevosvoimakisan huippumiehen hegemoniataistelun. H-tiedosto halukkaille.
Onko viisikymppinen wanha?
Olen muutaman vuoden jälkeen saavuttamassa 50-vuoden iän. Aiemmin ajattelin, että viisikymppinen on tosi wanha. Nyt kun tuo elämän vaihe on vääjäämättömästi saavuttamassa minutkin, tajuan aivan yks kaks, että wanhuuden oireita minulla toki on, muuta eiköhän tuosta vaiheesta kuitenkin ole mahdollisuuksia selvitä.
Miten aion seuraavan elämän puoliskoni ottaa vastaan?
Täytyy varmaankin etsiä ikäisteni blogeista evästyksiä. Maalainen on ajomatkan päässä mikäli pelkät virtuaalieväät eivät piisaa.
Lähellä synnyinkotiani virtasi pieni puro, joka keväällä äityi sen verran isoksi, että kapea uoma ei riittänyt pitämään vettä hallinnassaan. Osa vedestä karkasi metsikköön ja muodosti pieniä sivusuonia läheiseen mäkeen. Valtaosa vedestä päätyi kuitenkin läheiseen Lohjanjärveen ja sekoittui muun siihen kulkeutuneen veden joukkoon. Ajattelin, että tämä kuvasi aika hyvin ihmisen elämää. Puro saa alkunsa ehkäpä pienestä synnyinlähteestä kaukana metsän kätköissä (täytyy muuten joskus käydä selvittämässä mistä puro saa alkunsa!). Vasta kevään lumien sulaessa puro saa mahdollisuuden näyttää olevansa voimissaan. Tämän kuvittelin kuvaavan hyvin nuorten elämässä tapahtuvaa sukupuolihormonien voimakkaampaa jylläämistä keväisin. Puron virtaamista välillä outojenkin mutkien kautta pidin erityisen kiehtovana elämän arvaamattomuuden symbolina. Lenkkipolkuni kulki pitkän matkaa puroa seuraten, mutta välillä puron seuraamista hankaloitti ratkaisevasti oudon tiheä lepikko. Siellä se puro sai virrata rauhassa muiden katseilta.
Monen ihmisen elämässä näkyy mitättömän pieni lähde, josta sitten joen juoksu ja päämäärää saavat alkunsa. Monen vuoden aikana puro jatkaa virtaamistaan, välillä seesteisesti ohi lipuen, välillä yli äyräittensä valuen. Onko siitä purosta naapuripuroja yhdistäväksi voimanlähteeksi, vai imeekö se toiset purot itsekkäästi omaan uomaansa? Onko sen kohtalona jäädä yksin halkomaan outoja seutuja? Vai tuleeko siitä ajan mittaan suuri ja merkittävä joki, joka näyttelee merkittävääkin roolia monien muiden virtojen, purojen ja lätäköiden elämässä?
Tällaisin ajatuksin lähestytään parin vuoden kuluttua viidenkympin outoja lepikoita.
Lohduttautukaamme E-tiedostolla.
Olen muutaman vuoden jälkeen saavuttamassa 50-vuoden iän. Aiemmin ajattelin, että viisikymppinen on tosi wanha. Nyt kun tuo elämän vaihe on vääjäämättömästi saavuttamassa minutkin, tajuan aivan yks kaks, että wanhuuden oireita minulla toki on, muuta eiköhän tuosta vaiheesta kuitenkin ole mahdollisuuksia selvitä.
Miten aion seuraavan elämän puoliskoni ottaa vastaan?
Täytyy varmaankin etsiä ikäisteni blogeista evästyksiä. Maalainen on ajomatkan päässä mikäli pelkät virtuaalieväät eivät piisaa.
Lähellä synnyinkotiani virtasi pieni puro, joka keväällä äityi sen verran isoksi, että kapea uoma ei riittänyt pitämään vettä hallinnassaan. Osa vedestä karkasi metsikköön ja muodosti pieniä sivusuonia läheiseen mäkeen. Valtaosa vedestä päätyi kuitenkin läheiseen Lohjanjärveen ja sekoittui muun siihen kulkeutuneen veden joukkoon. Ajattelin, että tämä kuvasi aika hyvin ihmisen elämää. Puro saa alkunsa ehkäpä pienestä synnyinlähteestä kaukana metsän kätköissä (täytyy muuten joskus käydä selvittämässä mistä puro saa alkunsa!). Vasta kevään lumien sulaessa puro saa mahdollisuuden näyttää olevansa voimissaan. Tämän kuvittelin kuvaavan hyvin nuorten elämässä tapahtuvaa sukupuolihormonien voimakkaampaa jylläämistä keväisin. Puron virtaamista välillä outojenkin mutkien kautta pidin erityisen kiehtovana elämän arvaamattomuuden symbolina. Lenkkipolkuni kulki pitkän matkaa puroa seuraten, mutta välillä puron seuraamista hankaloitti ratkaisevasti oudon tiheä lepikko. Siellä se puro sai virrata rauhassa muiden katseilta.
Monen ihmisen elämässä näkyy mitättömän pieni lähde, josta sitten joen juoksu ja päämäärää saavat alkunsa. Monen vuoden aikana puro jatkaa virtaamistaan, välillä seesteisesti ohi lipuen, välillä yli äyräittensä valuen. Onko siitä purosta naapuripuroja yhdistäväksi voimanlähteeksi, vai imeekö se toiset purot itsekkäästi omaan uomaansa? Onko sen kohtalona jäädä yksin halkomaan outoja seutuja? Vai tuleeko siitä ajan mittaan suuri ja merkittävä joki, joka näyttelee merkittävääkin roolia monien muiden virtojen, purojen ja lätäköiden elämässä?
Tällaisin ajatuksin lähestytään parin vuoden kuluttua viidenkympin outoja lepikoita.
Lohduttautukaamme E-tiedostolla.
Ennen nukkumaan menoa
Tämä on ollut harvinaisen mukava päivä. Päätetään se nyt D-tiedostoon.
Darkness can not drive out darkness; only light can do that. Hate cannot drive out hate; only love can do that. Hate multiplies hate, violence multiplies violence, and toughness multiplies toughness in a descending spiral of destruction... The chain reaction of evil - hate begetting hate, wars producing more wars - must be broken, or we shall be plunged into the dark abyss of annihilation. Martin Luther King, Jr. (1929-1968)
Tämä on ollut harvinaisen mukava päivä. Päätetään se nyt D-tiedostoon.
Darkness can not drive out darkness; only light can do that. Hate cannot drive out hate; only love can do that. Hate multiplies hate, violence multiplies violence, and toughness multiplies toughness in a descending spiral of destruction... The chain reaction of evil - hate begetting hate, wars producing more wars - must be broken, or we shall be plunged into the dark abyss of annihilation. Martin Luther King, Jr. (1929-1968)
lauantaina, heinäkuuta 30, 2005
Kuumat paikat!
Sain äsken vinkin, että Blogilista.fi:ssä löytyy ns. "Kuuma lista". Nyt en kerta kaikkiaan ymmärrä miten on mahdollista, että oma pienen, pieni blogini voi olla niin korkealla tuolla listalla? Ja hurjan hienoon seuraan olen päässyt kamppailemaan kuumuuden kyseenalaisesta kunniasta: Onhan täällä sentään ahkeria käsitöitä tekeviä naisia kamppailemassa kuumuuden glooriasta. Minä olen nyt aivan liian kuuma (lähes +70 astetta). Kaikki vaivalla hankitut lihakset ovat nyt tosi lujilla. Noin kuumassa ei myosiinit pysy enää ehjänä. C-listalla on pakko vilvoitella. Siellä on muutama tosi "cool" juttu.
15 km tasavauhtista kilpakävelyä
Lenkki sujui hyvin. Täällä päin ollaan jo tottuneita lantiota veikeästi liikuttavaan kilpakävelijään. Saan yleensä kävellä rauhassa. Mitä nyt välillä kävelen jonkun paikallisen juoksentelijan kiinni ja siitä kehkeytyy mukavia näytelmiä. Tänäänkin taas tapahtui tuo veikeä kuvio: Kävelen yhden juoksentelevan hepun kiinni, moikkaan, jotain örähdetään vastaukseksi ja juoksentelija tihentää tahtia. Kun hän on saanut 10 m raon hän yht´äkkiä päättääkin kääntyä pois tasaiselta ja hyväpintaiselta kävelytieltä ja pitää sopivampana pomppuista soratietä. Jätän hänet rauhaan. Täytyyhän hänen saada hengityksensä tasattua ja voimia kerättyä niin, että jaksaa raahautua kotiin asti. Olen kovassa kunnossa ja kilpakävellen pääsee lujaa eteenpäin, liian lujaa joidenkin egolle. Keskustan nuorisojengi vilkuttelee iloisesti tutulle vipeltäjälle. Olisipa mukava olla taas nuori. Niin paljon tekisin toisin.
Lisää luettavaa kokoelmistani tarjolla taas vaihteeksi, B-kirjaimella alkavaa iätöntä viisauttakin löytyy.
Lenkki sujui hyvin. Täällä päin ollaan jo tottuneita lantiota veikeästi liikuttavaan kilpakävelijään. Saan yleensä kävellä rauhassa. Mitä nyt välillä kävelen jonkun paikallisen juoksentelijan kiinni ja siitä kehkeytyy mukavia näytelmiä. Tänäänkin taas tapahtui tuo veikeä kuvio: Kävelen yhden juoksentelevan hepun kiinni, moikkaan, jotain örähdetään vastaukseksi ja juoksentelija tihentää tahtia. Kun hän on saanut 10 m raon hän yht´äkkiä päättääkin kääntyä pois tasaiselta ja hyväpintaiselta kävelytieltä ja pitää sopivampana pomppuista soratietä. Jätän hänet rauhaan. Täytyyhän hänen saada hengityksensä tasattua ja voimia kerättyä niin, että jaksaa raahautua kotiin asti. Olen kovassa kunnossa ja kilpakävellen pääsee lujaa eteenpäin, liian lujaa joidenkin egolle. Keskustan nuorisojengi vilkuttelee iloisesti tutulle vipeltäjälle. Olisipa mukava olla taas nuori. Niin paljon tekisin toisin.
Lisää luettavaa kokoelmistani tarjolla taas vaihteeksi, B-kirjaimella alkavaa iätöntä viisauttakin löytyy.
Pientä puuhastelua aamupäivällä
Nukuin hyvin ja muistin vielä aamullakin illalla päässä pyörineen ideani: Pistä jakoon osia aforismi- ja sananlaskukokoelmastasi (The Superlist of Fun Lines and Famous Quotations)!
Ehkä jollakin kauniilla sielulla Blogistanissa on siitä iloa. Itse luen narsistisesti useinkin kokoelmaani ja ammennan siitä voimaa päivän haasteita varten.
Suurten tietomäärien julkaisussa olen vähitellen oppimassa kohtuullisuuteen. Joten nyt ajattelin todellakin edetä varovaisemmin. Pistän tänään jakoon vain 3399 aforismia, sananlaskua ja sanontaa tuolta kokoelmani alkupäästä, eli nuo numerolla alkavat sanonnat ja sitten A-kirjaimella alkavat. Jos serverini yhä on elossa, osa 1:n pitäisi löytyä tästä (PDF, 581 kt).
Nyt syömään monipuolista suomalaista perusruokaa ja sitten lenkille.
Nukuin hyvin ja muistin vielä aamullakin illalla päässä pyörineen ideani: Pistä jakoon osia aforismi- ja sananlaskukokoelmastasi (The Superlist of Fun Lines and Famous Quotations)!
Ehkä jollakin kauniilla sielulla Blogistanissa on siitä iloa. Itse luen narsistisesti useinkin kokoelmaani ja ammennan siitä voimaa päivän haasteita varten.
Suurten tietomäärien julkaisussa olen vähitellen oppimassa kohtuullisuuteen. Joten nyt ajattelin todellakin edetä varovaisemmin. Pistän tänään jakoon vain 3399 aforismia, sananlaskua ja sanontaa tuolta kokoelmani alkupäästä, eli nuo numerolla alkavat sanonnat ja sitten A-kirjaimella alkavat. Jos serverini yhä on elossa, osa 1:n pitäisi löytyä tästä (PDF, 581 kt).
Nyt syömään monipuolista suomalaista perusruokaa ja sitten lenkille.
Kyllä minä vielä sinulle pirulaiselle näytän...
Niin, neljä vuotta olen pian työskennellyt tuon kaistapäisen tutkimustyön parissa. On ehkäpä elämäni kaistapäisin projekti. Yritän kerätä kaiken olennaisen tiedon urheilijan ravinnosta yhteen ja samaan opukseen. Alunperin siitä piti tulla omien sekavien muistiinpanojeni ja ravintoluentojeni ideoinnin apuväline ja minulle kantautuneen arvokkaan muille välitettävän tiedon säilytyspaikka. Sittemmin projekti hiukan paisui kun innostuin asiasta. Nyt kirjassa on (kaikkine lähteineen ja hypertext-linkkeineen) yli 4000 sivua. Parhaiten se on luettavissa CD-levyltä. Olen sellaisen miniversion kirjastani vienyt nettiin töllisteltäväksi, ilkuttavaksi, ihasteltavaksi, ihmeteltäväksi ja plagioitavaksi. Täytyy sanoa, että sääliksi käy niitäkin ravitsemustieteen professoreita, jotka innostuivat aluksi kovastikin kritisoimaan luomustani. Sääliksi käy tuota johtaja F:ää, sillä nyt hän on ollut kauhusta hiljaa monta kuukautta vilautettuani hänelle osan aineistostani. Miten hän olisi voinut aavistaa, että minun paras energialähteeni on kirjoittamisessa aina ollut kiukunsekainen "kyllä minä vielä sinulle pirulaiselle näytän miten kirjoja kirjoitetaan ja miten töitä tehdään". Kyllä minua on matkan varrella yksi ja toinen yrittänyt lannistaa, ehkäpä juuri voimakkaimmin ravitsemusopin keulakuvat täällä Suomessa. Niinkuin tuo mitättömyyden huippu Fil maist B! Onko se pelkästään kateellisuutta vai liittyykö siihen jotakin aivan muuta? Sitä taidan tässä muutamana iltana pohtia - itsekseni. Onneksi on niitä tyytyväisiäkin kirjani lukijoita. Tänään esimerkiksi tein uutta luentomateriaalia valmennusoppini varsinaisille faneille urheiluseura TW:ssä. Siellä minua jopa kuunnellaan, aivan kuten kuuntelivat ne urheilujohtajat tuolla Kuortaneella ihan hiirenhiljaa. Kai minäkin joskus innostun kun työtäni arvostetaan, vaikka enemmän saankin aikaiseksi keskinkertaisia johtajia manaillessani.
Kiukuspäissäni minä muistan luoneeni paljon muutakin:
a) väitöskirjani, uusine innovatiivisine ajatuksineen valtavirtaa vastaan puskien
b) satatuhatta aforismia käsittävän kokoelmani ihan vain tylsää olemassaoloa tappaakseni
c) minkkiensyklopedian jonka lahjoitin Tanskan köyhille eläinlääkäreille ihan huumorimielellä
d) ne 3 miljoonaa shakkipeliä, jotka minulla on tietokannassani
Ja ihan kuin kaikkia luonnonlakeja uhmaten olen vielä pysynyt terveenäkin.
Yritän koko ajan hakea kirjaprojektiini rahoitusta, toistaiseksi ei ole tärpännyt. Ei sillä nyt oikeastaan ole niin paljon väliäkään. Mitä minä niillä rahoilla tekisin? Lahjoittaisin ylivelkaantuneille niinkuin silloin 90-luvun alussa?
Ravintokirja on valtavan mielenkiintoinen projekti! Välillä on ollut ihan kovakin työputki päällä. Muistuu ihan mieliin ne ajat Åbo Akademissa, jolloin tein pikavauhtia valmiiksi väitöskirjani. Silloin pystyin valtaviin työsuorituksiin ja asosiaalisuuden MM-kisoissa olisin tuolloin ollut aivan kärkisijoilla. Huomaan vieläkin pystyväni usean päivän ja yön jatkuvaan luomisprosessiin ja se tuo pientä hilpeyttä raadolliseen olemassaolooni. Vielä minä jaksan, vielä minussa henki pihisee.
Tulen ehkä kiusaamaan itseäni ja ehkäpä muitakin elollisia Blogistanissa raastavilla ajatuksilla lahjakkaiden ihmisten kokemasta mielivallasta tässä rakkaassa kotimaassa. Hyvä, uusi ystäväni ja ymmärtäjäni maalainen on kertonut blogeista minulle, joista minulla ei ollut kovinkaan paljon tietoa. Hän tekee loistavaa PR-työtä bloggaamisesta. Sai minut ylipuhuttua tosi vaivattomasti!
Nyt pyydän Luojaa laskemaan minut levolle ja palaan tämän blogin pariin sitten taas kun ehdin. Muistan vieläkin elävästi kuinka pikkupoikana usein viivyttelin nukkumaan menoa, sillä pelkäsin unohtavani päivällä virinneen mielenkiintoisen ajatuksenkulun. Onneksi opin pian kirjoittamaan ja ajatuksenkulut sain pantua paperille unen ajaksi. Nyt voin tällä blogilla jättää vaikka tuhat ajatuksenkulkua bittiavaruuteen. Onko bloggaamisen vaikutusta unensaantiin tutkittu?
Niin, neljä vuotta olen pian työskennellyt tuon kaistapäisen tutkimustyön parissa. On ehkäpä elämäni kaistapäisin projekti. Yritän kerätä kaiken olennaisen tiedon urheilijan ravinnosta yhteen ja samaan opukseen. Alunperin siitä piti tulla omien sekavien muistiinpanojeni ja ravintoluentojeni ideoinnin apuväline ja minulle kantautuneen arvokkaan muille välitettävän tiedon säilytyspaikka. Sittemmin projekti hiukan paisui kun innostuin asiasta. Nyt kirjassa on (kaikkine lähteineen ja hypertext-linkkeineen) yli 4000 sivua. Parhaiten se on luettavissa CD-levyltä. Olen sellaisen miniversion kirjastani vienyt nettiin töllisteltäväksi, ilkuttavaksi, ihasteltavaksi, ihmeteltäväksi ja plagioitavaksi. Täytyy sanoa, että sääliksi käy niitäkin ravitsemustieteen professoreita, jotka innostuivat aluksi kovastikin kritisoimaan luomustani. Sääliksi käy tuota johtaja F:ää, sillä nyt hän on ollut kauhusta hiljaa monta kuukautta vilautettuani hänelle osan aineistostani. Miten hän olisi voinut aavistaa, että minun paras energialähteeni on kirjoittamisessa aina ollut kiukunsekainen "kyllä minä vielä sinulle pirulaiselle näytän miten kirjoja kirjoitetaan ja miten töitä tehdään". Kyllä minua on matkan varrella yksi ja toinen yrittänyt lannistaa, ehkäpä juuri voimakkaimmin ravitsemusopin keulakuvat täällä Suomessa. Niinkuin tuo mitättömyyden huippu Fil maist B! Onko se pelkästään kateellisuutta vai liittyykö siihen jotakin aivan muuta? Sitä taidan tässä muutamana iltana pohtia - itsekseni. Onneksi on niitä tyytyväisiäkin kirjani lukijoita. Tänään esimerkiksi tein uutta luentomateriaalia valmennusoppini varsinaisille faneille urheiluseura TW:ssä. Siellä minua jopa kuunnellaan, aivan kuten kuuntelivat ne urheilujohtajat tuolla Kuortaneella ihan hiirenhiljaa. Kai minäkin joskus innostun kun työtäni arvostetaan, vaikka enemmän saankin aikaiseksi keskinkertaisia johtajia manaillessani.
Kiukuspäissäni minä muistan luoneeni paljon muutakin:
a) väitöskirjani, uusine innovatiivisine ajatuksineen valtavirtaa vastaan puskien
b) satatuhatta aforismia käsittävän kokoelmani ihan vain tylsää olemassaoloa tappaakseni
c) minkkiensyklopedian jonka lahjoitin Tanskan köyhille eläinlääkäreille ihan huumorimielellä
d) ne 3 miljoonaa shakkipeliä, jotka minulla on tietokannassani
Ja ihan kuin kaikkia luonnonlakeja uhmaten olen vielä pysynyt terveenäkin.
Yritän koko ajan hakea kirjaprojektiini rahoitusta, toistaiseksi ei ole tärpännyt. Ei sillä nyt oikeastaan ole niin paljon väliäkään. Mitä minä niillä rahoilla tekisin? Lahjoittaisin ylivelkaantuneille niinkuin silloin 90-luvun alussa?
Ravintokirja on valtavan mielenkiintoinen projekti! Välillä on ollut ihan kovakin työputki päällä. Muistuu ihan mieliin ne ajat Åbo Akademissa, jolloin tein pikavauhtia valmiiksi väitöskirjani. Silloin pystyin valtaviin työsuorituksiin ja asosiaalisuuden MM-kisoissa olisin tuolloin ollut aivan kärkisijoilla. Huomaan vieläkin pystyväni usean päivän ja yön jatkuvaan luomisprosessiin ja se tuo pientä hilpeyttä raadolliseen olemassaolooni. Vielä minä jaksan, vielä minussa henki pihisee.
Tulen ehkä kiusaamaan itseäni ja ehkäpä muitakin elollisia Blogistanissa raastavilla ajatuksilla lahjakkaiden ihmisten kokemasta mielivallasta tässä rakkaassa kotimaassa. Hyvä, uusi ystäväni ja ymmärtäjäni maalainen on kertonut blogeista minulle, joista minulla ei ollut kovinkaan paljon tietoa. Hän tekee loistavaa PR-työtä bloggaamisesta. Sai minut ylipuhuttua tosi vaivattomasti!
Nyt pyydän Luojaa laskemaan minut levolle ja palaan tämän blogin pariin sitten taas kun ehdin. Muistan vieläkin elävästi kuinka pikkupoikana usein viivyttelin nukkumaan menoa, sillä pelkäsin unohtavani päivällä virinneen mielenkiintoisen ajatuksenkulun. Onneksi opin pian kirjoittamaan ja ajatuksenkulut sain pantua paperille unen ajaksi. Nyt voin tällä blogilla jättää vaikka tuhat ajatuksenkulkua bittiavaruuteen. Onko bloggaamisen vaikutusta unensaantiin tutkittu?
