keskiviikkona, marraskuuta 30, 2005

Valmentaja Verner Järvinen

Heikki Kantolan kirjoittamaa juttua Suomalaisen valmennuskulttuurin kehitys (Valmentaja-lehti 5-6: 21, 2005) luetaan taas yhdessä, eikö niin? Jutussa on paljon omia ajatuskuvioita ja teette viisaasti hankkiessanne alkuperäisjulkaisun ja luette Kantolan puhdasta tekstiä.
Nyt otetaan käsittelyyn harvinaisen vähäistä huomiota saanut monipuolinen voimamies ja maamme ensimmäinen todella hyvin tunnettu kansainvälinen urheilijamme, Verner Järvinen (1870-1931). En tuo tässä esille hänen menestyksekästä urheilu-uraansa, vaan korostan hänen merkitystään valmennuksen parissa.
Omien poikiensa kasvattajana ja valmentajana hänet on syytä muistaa. ”Isä-Järvisenä” hän teki pojistaan huippu-urheilijoita. Matista tuli keihäänheiton olympiavoittaja ja Akillesta kymmenottelun kaksinkertainen olympiahopeamitalisti. Kasvatus ja valmennus kulkivat käsi kädessä. Harjoitukset sovellettiin iän mukaan, liikoja päämääriä ja tulevaisuutta suunnitellen. Pääasiaksi muodostui se, että liikuttiin, urheiltiin ja harjoiteltiin. Jos tulokset riittivät olympiamenestykseen saakka se otettiin tietenkin kiitollisena vastaan, mutta ilman tätä huimaa menestystä olisi liikunta kuitenkin jatkunut. Nyt tuntuu siltä, että huippu-urheilijoidemme niskaan ladataan niin tavattoman rankat menestymisen toiveet, että se vaarantaa jopa koko elämän kestävän liikuntainnostuksen.
Verner piti yllä sotilaallista kuria ja järjestystä määräten mm. läksyjenlukuajat urheileville pojilleen. Poikien harjoittelua leimasi terveellisyyden korostaminen. Pojat harjoittelivat yhdessä. Hiihto- ja juoksukisoissa hän sovelsi poikiinsa tasoitussysteemiä, jossa huomioitiin ikäerot. Voimistelu oli poikien ruumiillisen kasvatuksen tärkein perusharjoitus. Voimisteluohjelma oli kova ja hikeen piti päästä. Isän valvova silmä huomasi pienimmänkin taipumuksen vetelyyteen. Voivatko syynä meidän nykyisten huippu-urheilijoidemme vammakierteeseen olla riittämättömät voimisteluharjoitukset ja liian vähäinen panostus lihaksia ja jänteitä voimistaviin harjoituksiin?
Isä-Verner oli ehtymättömän kekseliäs herättämään poikiensa liikuntainto. Koko kesä kului yhtämittaisessa kisailussa. Kilpailuja kiihottamaan Verner jakoi palkintoja pojilleen, tavallisimmin pikkukolikoita, mutta kiertopalkinto kesän jälkeen saattoi olla odottamassa jokin arvokkaampikin palkinto. Sanotaan Vernerin olleen aikaansa edellä valmentajana ja urheilukasvattajana.
Lopuksi vielä Vernerin vankka näkemys urheilusta ja sen harjoittelusta, esim. pikamatkoilla suomalaisten menestymistoiveet eivät olleet hääppöiset: ”Se on siinä, nähkääs, ettei osata harjoitella oikein. Kun joku sanoo, että pitää retkutella ja hissutella radalla tuntikausia, että lihakset herkistyisivät, niin nyt ei muuta tehdäkään. Ei sillä lailla juoksemaan opita, ja hermotkin sellainen alituinen retkuttelu pilaa. Niiden pitää tottua kovaan ponnisteluun ja toimittamaan ankaria käskyjä lihaksille, eikä vain veteliä rentoutumismääräyksiä. Tolkku olla pitää”.

Pelastakaa suomalainen kouluruoka!

Olen lisääntyvällä huolella seurannut koulun omien keittiöiden tarmokasta alasajoa ja suurkeittiöiden (laitoskeittiöiden) esiinmarssia. Tuorein esimerkki tulee Kemiön saarelta, josta Åbo Underrättelser tänään kirjoittaa. Äänin 7-2 Kemiön kunnanhallitus päätti lisätä kouluruoan ostojaan koulukeskuksen isosta keittiöstä. Kodikkaat ala-asteet Tjuda ja Amosparken menettävät omat koulukeittiönsä. Tähän epätoivoiseen ratkaisuun on tietenkin vienyt kunnan taloudellinen ahdinko.
Kemiön kunnan tekninen johtaja, Roger Hakalax, paljastaa vallitsevan järjettömyyden: I det läget [ekonomin är spänd] tycker jag det är rätt lätt att godta en sådan här ändring. Alla kommer ändå att få mat, och alla får ha jobben kvar. [Tässä tilanteessa (tiukka taloustilanne) voin aika helposti hyväksyä tällaisen ratkaisun. Kaikki saavat sentään ruokaa ja kaikki säilyttävät työpaikkansa.] Olen ymmärtänyt, että ainakin yksi kokki on eronnut vapaaehtoisesti jupakan myötä.
Ottamalla kouluruoan isosta koulukeskuksen keittiöstä ruoka-annoksen hinta saadaan puristettua 1,68 euroon (nykyisin reippaasti yli 3 euroa). Tietysti jos vain tätä seikkaa tuijotetaan, niin asian pitäisi olla hyvinkin mieluinen. Asiassa on valitettavasti kääntöpuolensa, joista toivon lukijoiltani kommenteja:

Christerin muistilista kouluruoan merkityksestä:

  • Kouluruoka on nuoren koululaisen tärkein ateria!
  • Kosmeettisia kikkoja lukuunottamatta (esim. tuoretta persiljaa ankeiden laitosperunoiden päälle) juuri mitään ei koulu voi tehdä kouluruoan eteen itse, siirtyessään käyttämään laitoskeittiön palveluja
  • Ruoka-annoksen hinnan puolittuminen tulee näkymään ruoan laadun heikentymisenä
  • Maistuvan kouluruoan salaisuus löytyy koulun omasta keittiöstä osaavan ja asialleen omaksuneen koulun oman henkilökunnan myötä
  • Koulun oman keittiön tärkein resurssi on oma ammattitaitoinen työtään rakastava keittiöhenkilökunta, josta oppilaat ottavat mallia.
  • Koulun keittöstä koulun käytäville leviävän ihanan ruoantuoksun myötä koululaiset virittäytyvät oikeaan tunnelmaan ennen ruokailua
  • Virittäydy nyt sitten oikeaan tunnelmaan kun ruoka tuodaan jostakin kaukaa peltipurkeissa puoliksi jäähtyneenä!
  • Laitosruoan jäähtymisen pelossa joudutaan ruokailuttamaan ehkä koko koulun henkilökunta oppilaineen samanaikaisesti juuri silloin kun kouluruoka saapuu kouluun.
  • Nautinnolliseen ruokailuhetkeen kuuluu kiireettömyys ja rauhallisuus.
  • Opettajat, nouskaa vastarintaan! Te sentään maksatte jotakin kouluruoasta (verotusarvon muodossa useimmiten)
  • Näinkö me hoidamme lasten lisääntyvää diabetesta, syömishäiriöitä ym.?
  • Näinkö me kannustamme nuoria urheilijalupauksiamme syömään riittävästi ja monipuolisesti?
  • Näinkö me pidämme maaseudun elävänä?

tiistaina, marraskuuta 29, 2005

Kuuntele uudestaan urheilun huippuhetket

Yleisradion kansalliseen äänigalleriaan on koottu urheilun huippuhetkiä. Varatkaa runsaasti nenäliinoja!

» Garmisch-Partenkirchen 10.2.1936
» Berliinin kisojen 10000 metrin juoksu
» Sten Suvio - Berliinin nyrkkeilysankari
» Tapio Rautavaara ja Lontoon kisojen keihäskulta
» Oslon talvikisojen 50 km:n hiihto
» Paavo Nurmi tuo soihdun Helsingin kisojen avajaisissa
» Sylvi Saimo ja kajakkikulta
» Cortinan talvikisat 1956 ja naisten viestikulta
» Ruotsi-Suomi yleisurheilumaaottelu 1956. Voitto Hellsten varmistaa voiton.
» Hiihdon MM-kisat Lahdessa 1958 Kärkiselle mäkikultaa
» Pauli Nevala ja "kaamea heitto"
» Meksikon kisat 1968. Kaarlo Kangasniemelle kultaa painonnostossa
» Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1971. Julma Juha voittaa 10.000 metriä.
» Lasse Viren ja Münchenin 10.000 metriä
» Pertti Ukkola ja Montrealin painikulta
» Juha Mieto ja niukka tappio
» Moskovan kisat 1980. Pertti Karppisen soutukulta
» Matti Nykänen ja Calgaryn suurmenestys
» Jääkiekon MM-kulta 95

Jääkaappi on lääkekaappi

Aftonbladet kirjoittaa tänään jääkaapin sisällöstä ja sen sisällön mahdollisesti tuomasta lääkinnällisestä hyödystä. Hauskasti, mutta ei kovinkaan tieteellisesti. Jotkut väitteet ovat taatusti tuulesta temmattuja. Jokainen miettiköön itse kohdallaan voiko näistä ohjeista olla itselleen hyötyä:

Tässä on jääkaappisi ja lääkekaappisi:

Viini: Valkoviini voi hillitä tulehduksia ja kohtuullisin annoksin nautittuna suojaa keuhkoja. Punaviini suojaa sydäntä ja torjuu ihosyöpää.
Vesi: Auttaa elimistöämme jaksamaan paremmin.
Soija: Suojaa rintasyövältä, pitää kurissa korkeat kolesteroliarvot ja alentaa verenpainetta.
Hunaja: Veteen sekoitettuna auttaa kurkkukipuun.
Oliiviöljy: Hyvää sydämen ja ihon toiminnalle. Auttaa alentamaan verenpainetta ja toimii suojana sydäntauteja vastaan. Säännöllisesti nautittuna vähentää ryppyjä.
Omenaviinietikka: Ruokalusikallinen lasiin vettä, purskuttele. Auttaa kurkkukipuun. Desinfiointiaine.
Omena: Sisältää runsaasti kuituja ja antioksidantteja, suojaa sydänkohtauksilta ja muilta sydänvaivoilta, eturauhassyöpää vastaan, keuhko- ja maksasyöpään.
Karpalo: Sisältää bakteereja tuhoavia aineita ja tehoaa mm. virtsatietulehduksiin. Vaikeuttaa bakteerien lisääntymistä ja suojaa hampaita.
Mustikka: Tuoreet mustikat auttavat ummetukseen ja keitetyt ovat tarpeen ripulin hoidossa.
Kirsikka: Toimii unilääkkeenä ja parantaa muistia.
Jogurtti: Parantaa ruoansulatusta ja pitää ihon kunnossa.
Viili: Hoitaa kutiavia hyttysenpistoja.
Tomaatti: Sisältää antioksidantteja, jotka antavat suojaa eturauhas-, keuhko ja mahasyöpää vastaan.
Maito: Auttaa vihlovia hampaita vastaan, suojaa osteoporoosilta.
Appelsiini: Paljon C-vitamiinia, parantaa immuunivastetta, suojaa sydäntä ja parantaa näköä. Kuidut auttavat alentamaan korkeita kolesteroliarvoja.
Sitruuna: Lieventää kutinaa, tarjoaa apua kuiviin kyynärpäihin.
Kurkku: Auttaa tulehtuneisiin silmiin.
Lohi: Omega-3-rasvahapot ovat hyviä sydämen, aivojen ja ihon toiminnalle. Lievittää astman oireita ja voi olla avuksi reumatismiin.
Inkivääri: Lievittää pahaa oloa ja auttaa matkapahoinvointiin, vilkastuttaa ruoansulatusta ja kuuriluonteisesti nautittuna lievittää ummetusta ja suolistokaasujen muodostumista.
Selleri: Toimii diureettina ja poistaa silmänaluspussit.
Valkosipuli: Jääkapin kuningas, desinfiointiaine, sisältää runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja. Auttaa vähentämään haitallisia bakteereja suussa, hoitaa hampaita.
Peruan: Raaka peruna auttaa silmänaluspussien pienentämisessä.
Piparjuuri: Hyvä keino avata tukkeutunut nenä.
Porkkana: Paljon A-vitamiinia, auttaa silmäoireisiin ja auttaa näkemään paremmin pimeässä.
Sipuli: Pilkottu sipuli auttaa korvakipuun.


Veteraaniurheilija ei ole välttämättä samaa mieltä terveysväitteistä.

maanantaina, marraskuuta 28, 2005

WADA pyytää urheilijoita välttämään seksiä (K-18)

Otsikointi on taas räväkän puoleista, mutta taitaa muuten olla ihan tosi juttu. Brasilialaiset tutkijat ilmoittivat taannoin kirjeessään Clinical Chemistry - lehteen, että kuka tahansa urheilija voi jäädä kiinni dopingtestissä nauttimalla seksiä brasilialaisten naisten kanssa. Brasilialaiset käyttävät intiimivoiteita, jotka sisältävät clostebol-nimistä synteettistä androgeenista steroidia.

Löytyi luettassa blogia anabolic-steroids.blogspot.com. WADA on maailman anti-doping liitto.

Doping-aineet ovat vaarallisia

Kirjoitettu 1.10.2005, lisäys tehty 24.11.2005 ja 28.11.2005

Dopingista kiinni jääneiden urheilijoiden lista synkistyi taas kun jalkapalloilija Abel Xavier jäi kiinni anabolisten steroidien käytöstä (Dianabol). Hän sai 18 kk kilpailukiellon. Lisäksi on tällä hetkellä espnajalaisen ammattipyöräilijä Roberto Herasin B-näyte tutkittavana. Heras antoi syyskuussa järjestetyn Espanjan ympäriajon toiseksi viimeisen etapin jälkeen dopingnäytteen, josta löytyi urheilussa kiellettyä epo-hormonia. Amerikkalaisen ammattipyöräilijän Lance Armstrongin samasta aineesta mahdollisesti langetettava tuomio odottaa vielä lopullista päätöstään. Toivoisi tämän viimeksimainitun pyöräilijälegendan syyttömyydelle löytyvän tarpeeksi todisteita!
Kaisa Varis on nyt myös lisätty listalle (kiitos apo). Muitakin kuuluisia doping-urheilijoita saattaa vielä puuttua listaltani.

Urheilijoita on runsain määrin lukemassa tätä vaatimatonta blogiani. Palvelen teitä dopingista kertovalla yhteenvetoartikkelilla.

Dopingin käytössä pyritään urheilijassa saavuttamaan keinotekoisella tavalla parempi suoritustaso silläkin uhalla että vaarannetaan terveys. Dopingaineiden käyttöön liittyy runsaasti erilaisia terveysriskejä ja vaarallisuudesta on kiistatonta näyttöä (mm. maksavaurioista). Tämän lisäksi Kari Kauranen haluaa muistuttaa, että lihasten keinotekoinen kasvattaminen dopingin avulla kasvattaa laadultaan heikompaa lihasta kuin normaalin harjoittelun ja levon kautta aikaansaatu lihas. Laadullisesti heikompi lihaskudos altistaa herkemmin vammoille ja lihasrepeämille.
Anabolisten hormonien käyttö häiritsee elimistön omaa hormonaalista toimintaa. Dopingtarkoituksessa suuria androgeeniannoksia käyttäneiltä miehiltä on mitattu naissukupuolihormonia, estradiolia, sellaisia pitoisuuksia, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin terveillä naisilla. Naiselle testosteroni aiheuttaa käytetyn annoksen mukaan selviä androgeenisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä karvoitusta, jopa parran kasvua, äänen madaltumista, talirauhasten suurenemista, häpykielen kasvua, lihaksiston miehistymistä jopa kaljuutta. Kuukautishäiriöt ovat tavallisia. Kyseeseen saattavat myös tulla libidon (seksuaalisen halun) huomattava voimistuminen ja syvälliset persoonallisuuden muutokset. Anabolisilla steroideilla on siis psyykkisiä haittavaikutuksia.
Erytropoietiinin haittavaikutuksena on verenpaineen nousu ja veren sakeuden noustessa on vaarana myös tukokset sepelvaltimoissa ja aivojen verisuonissa.
Doping on huippu-urheilun suurimpia ongelmia. Eettiset ongelmat ovat huomattavan suuret. Dopingia käyttävät urheilijat rikkovat urheilun omia sääntöjä ja sopimuksia. Samalla he hankkivat tai ainakin yrittävät hankkia kielletyillä ja sääntöjen vastaisilla menetelmillä kilpailuetua kanssakilpailijoistaan. Dopingia käyttävät urheilijat heikentävät myös oman lajinsa mahdollisuuksia toimillaan, sillä dopingtapausten yhteydessä urheilujärjestöt menettävät yhteistyökumppaneitaan ja tukijoitaan, kuten kävi Suomen Hiihtoliitolle Lahden MM-kisoissa vuonna 2001. Samalla julkisuudessa ”leimataan” myös lajin muita urheilijoita.
Vaikka useimmiten doping liitetään huippu- ja kilpaurheiluun, on dopingaineiden käyttö merkittävä terveysriski myös liikunnan harrastajien parissa – erityisesti voimailulajeissa. Suomessa on arvioitu olevan noin 10 000 dopingaineiden käyttäjää. Tästä vain pieni osa on liitettävissä huippu-urheiluun.
Dopingin käyttö saa välillä hassunkurisiakin käänteitä. Esimerkiksi Modafinil-nimisen lääkkeen käyttö narkolepsian (”nukahtelusairaus”) hoitoon nousi parrasvaloihin kun eräs huipputason pikajuoksija tätä ilmoitti käyttäneensä, tosin vasta jäätyään kiinni dopingtestissä.

Suomalaisia dopingaineista kärynneitä:

Ulkomaisia dopingin käytöstä kiinni jääneitä urheilijoita:




















sunnuntaina, marraskuuta 27, 2005

Uutta terveysrintamalta viikolla 47

Kirjoitettu 21.11.2005, lisäyksiä 22.11.2005, 23.11.2005, 24.11.2005 ja 27.11.2005.

Nuoruustyypin diabetes yleistyy (Verkkouutiset, 25.11.2005) Professori Suvi Virtanen kertoo, että ravinnosta on löydetty sekä diabeteksen riskiä lisääviä että taudilta suojaavia tekijöitä. Diabeteksen riskiä lisäävät varhainen altistuminen lehmän maidolle, viljan gluteiini, ravinnossa esiintyvät nitriitit ja nitrosoamiinit, runsas energian ja hiilihydraattien saanti ravinnosta, jopa varhain lapsuudessa aloitettu hedelmien ja marjojen käyttö saattaa lisätä sairastumisen riskiä. Jäitä on syytä pitää hatussa sillä tutkimusnäytöt eivät ole kovinkaan hääppöisiä. Nuoruustyypin diabetekselta suojaisivat professori Virtasen mukaan D- ja E-vitamiini.

Metabolinen oireyhtymä uhkaa lihavia teinityttöjä (Reuters Health News, 26.11.2005) Amerikkalaisessa ravintotukimuksessa todettiin yhteys nuoruudessa kerääntyneiden liikakilojen ja erityisesti vyötärön kohdalle kerääntyneen rasvan ja aikuisena sairastetun metabolisen oireyhtymä välillä.

Tulevaisuuden avaruusruokaa (CNN, 23.11.2005) kuva_1, kuva_2

Diabeetikon haavat paranivat A-vitamiinilla (Reuters Health News, 23.11.2005)

Laitosruoan taso ei tyydytä (Mediuutiset, 23.11.2005) Sydänliiton (johtajana Pirjo Koivisto) ja Kansanterveyslaitoksen asiantuntijaryhmät (johtajana Pekka Puska) ovat kehittäneet uuden, helppokäyttöisen mittarin laitosruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Tulosten perusteella selviää, onko ruokailijalla mahdollisuus valita päivittäin suositusten mukainen ateriakokonaisuus. Selvityksen mukaan julkisen sektorin suurkeittiöiden valmistaman ruoan ravitsemuksellisessa tasossa on parantamisen varaa. Suurimmalla osalla julkisten suurkeittiöiden asiakkaista ei ollut mahdollisuutta valita päivittäin suositusten mukaista ateriaa. Keskeisimpiä ongelmia olivat rasvattoman maidon vähäinen tarjonta päiväkodeissa sekä tuoreiden kasvisten tarjoaminen kouluissa. Aikuisille ruokaa valmistavien keittiöiden tulisi vähentää rasvan käyttöä ja parantaa käytettävän rasvan laatua. Suolan määrää tulisi vähentää kaikissa keittiöissä.

Aspartaamista negatiivisia uutisia (Medical News Today, 23.11.2005) Sakariinin jälkeen, toiseksi yleisin keinotekoinen makeutusaine, aspartaami, on italialaisessa tutkimuksessa aiheuttanut syöpää rotissa, sellaisilla annosmäärillä (20 mg/kg), jotka ovat sallittuja ihmisille. Mihinkään paniikkiin ei ole syytä, sillä laboratoriorotta lienee herkempi aspartaamille kuin ihminen. Ihminen on käyttänyt aspartaamia yli 30 vuotta ja sitä löytyy yli 6000 eri tuotteesta ympäri maapalloa. Mitään yhteyttä aspartaamin ja syövän välillä ei ihmisessä ole todettu. Asia, joka on pidettävä mielessä on myös se, että kokeessa rottien annettiin kuolla luonnollisesti yksinkertaisesti vanhuuteen, jolloin taatusti on odotettavissa korkeampia syöpälukemia sekä kontrolleissa että aspartaamia nauttineissa. Lue koko juttu lehdestä Environmental Health Perspectives. Internet on täynnä sensaationhakuista tietoa aspartaamista. "Hyvä" esimerkki on Aspartaamin uhrien tukiryhmä (engl.) osoitteessa http://presidiotex.com/aspartame/. Pienet määrät aspartaamia ovat taatusti turvallisia. Ehkä saamme jonakin päivänä täsmätietoa aspartaamin pitkäaikaiskäytön mahdollisista terveysvaikutuksista ihmiseen.

Myönteisiä uutisia foolihaposta vaihteeksi (BBC News, 23.11.2005) Ravintoasiantuntijat Brittein saarilla suosittelevat foolihapon lisäämistä kaupassa myytäviin jauhoihin. Myös B12-vitamiinin lisäämistä jauhoihin harkitaan. Foolihapon saannista lienee syytä huolehtia. Onko syytä nimenomaan vitaminoida jauhoja siitä voidaan olla monta mieltä. Kobalamiinin (B12-vitamiini) lisäämistä jauhoihin pidän kyllä hätävarjelun liioitteluna.

Suolaa, suolaa vähemmän suolaa! (J Hum Hypertens. Suppl 3: S10-S19, 2005 ) Suomalainen tutkijaryhmä, Karppanen - Karppanen - Mervaala, on todennut suolan (natriumin) saannin olevan edelleen liian korkeaa suomalaisten keskuudessa. Toivottavaa olisi päästä 3000-4500 mg päivittäisestä tasosta lähemmäs suosituksia, eli 1500 mg/pv. Näin korkeilla suolatasoilla nurkan takana vaanii vakava sairaus - korkea verenpaine.

Vakavat häiriöt äidin elämässä voivat altistaa lapsen sokeritaudille (Diabetes Care 28: 2394-2399, 2005) Ruotsalaiset tutkijat (Linköpingin lastentautien osasto) ovat näyttäneet, miten äidin kokemat häiritsevät elämäntapahtumat (avioero, perheväkivalta), ilmenevät lasten autoimmuusairauksina. Tyypin 1 diabetes (lasten diabetes) on juuri tällainen autoimmuunitauti, jonka puhkeaminen noin 2½ vuoden iässä ilmeisesti mahdollistuu tietynlaisten perintötekijöiden ja tiettyjen ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Hapetusstressi on ylipainoisen suuri ongelma (International Journal of Obesity 22.11.2005) Lihomaan päässyt ihminen käy kovaa taistelua paitsi painonsa hallitsemiseksi myös pärjätäksen kehossa jylläävien lukuisten hapetusstressiä lisäävien tapahtumasarjojen kanssa. Hoidoksi tähän hapetusstressiin tohtori H. K. Vincent USA:sta yhteenvetoartikkelissaan ehdottaa painon hallittua pudottamista, vähäkaloristen ja antioksidantteja runsaasti sisältävien ravintoaineiden nauttimista. Tohtori Tolonen tiedottaa: Nykykäsityksen mukaan lihavuus on tila, jossa vallitsevat hapetusstressi, tulehdus (inflammaatio) ja kohonnut homokysteiini.

Kalsiumia saadaan riittävästi suomalaisesta ruosta (Am J Clin Nutr 82(5): 1115-1126, 2005) Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus päätyy toteamaan, että suomalaiset saavat ruoastaan tarpeeksi kalsiumia normaalin luunmuodostuksen ylläpitämiseksi. Erityisen tärkeäksi kalsiumlähteeksi nousi juusto. Kalsium- ja vitamiinilisään ei ole tutkijoiden mielestä tarvetta.

Turhan kolesterolilääkityksen tilalle kunnon ruokaa ja liikuntaa (Mediuutiset, 21.11.2005 ; YLE Terveys, 21.11.2005) Professori Pertti Happonen Kuopion yliopistosta kyseenalaistaa kolesterolilääkkeiden syönnin. Hän myöntää lääkkeiden sisältämän statiinin alentavan kolesterolia ja vähentävän sydänkuolleisuutta, mutta lääkket voivat olla turhia, jos potilaan sydäntautiriski ei ole kovin suuri. Ei ole mitään varmuutta siitä vaikuttaako kolesterolin laskeminen sydäntautien vähenemiseen. Sydäntautien ja kolesterolitason vaikutuksista on käyty paljon keskustelua. Lähes puoli miljoonaa suomalaista syö kolesterolilääkkeitä ja yli 3 miljoonalla on kohonnut kolesterolitaso. Sydän- ja verisuonitaudit ovat usein ehkäistävissä tai ainakin niiden syntyä voidaan lykätä. Keinoja ovat muun muassa terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoinnin lopettaminen. Kuuntele tästä kolesterolilääkkeiden lisääntyneestä kulutuksesta Suomessa (Radio Peili, 22.11.2005)

Teen juonnista hyötyä diabeetikolle? (Medical News Today, 21.11.2005) Alustavat rottakokeet osoittavat, että sekä mustasta että vihreästä teestä voi olla hyötyä sokeritaudin hoidossa. Tehoaineena on epigallocatechin gallate, jota kuulemma löytyy teestä. Tutkimuksesta vastaa ahkera tohtori Richard A. Anderson (USDA's Agricultural Research Service in Beltsville, Md., USA)

Kaneli ja kirsikka alentavat verensokeria? (Medical News Today, 21.11.2005) Nyt on syytä pitää jäitä tiukasti hatussa. Kanelin verensokeria alentavat ominaisuudet löydettiin tutkimalla jyrsijöiden rasvasoluja koeputkessa. Toisessa tutkimuksessa lupaavia tuloksia on saavutettu ihmisillä (tohtori Richard A. Andersonin työryhmä), jossa aikuistyypin diabetesta sairastaville annettiin 40 päivän ajan puoli lusikallista kanelia. Seurataan tilanteen kehittymistä!
Kirsikan suhteen (Medical News Today, 21.11.2005) on myös löytynyt alustavaa tietoa kirsikasta löytyvien aineiden (antosyaanit) insuliinin eritystä lisäävästä tehosta. Solutasolla tehtävät tutkimukset ovat keskeneräiset.

Vähemmän kaloreita - pitempi elämä (Medical News Today, 21.11.2005) Vähemmän energiaa ruoasta saavat hiiret elävät pitempään. "Caloric restriction is acting at the root level of the aging mechanism," said [Dr. Brian] Kennedy. "If we can understand how that works, then maybe you can target the genes or proteins that regulate those processes, and you can alter aging and its effects without reducing caloric intake."

Statiinien tehoa vähättelevä tutkimus vaihteeksi (Medical News Today, 21.11.2005) Statiinit ovat viihtyneet julkisuuden valokeilassa varsinaisina ihmeaiheina pahan LDL-kolesterolin alentajina. Nyt tulee JAMAn välittämä tieto, että korkeista statiiniannoksista ei ollut hyötyä sydänkohtausriskin alentamisessa.

Liikunta vähentää rintasyövän riskiä (Medical News Today, 21.11.2005) On tutkittu 8000 amerikkalaisen naisen liikuntatottumuksia ja rintasyövän esiintyvyyttä. Ilahduttavana tietona ilmoitettakoon, että liikunta harrastavilla naisilla oli vähemmän rintasyöpää.

Naiset mahdollisesti herkempiä stressaantumaan kuin miehet (News Medical Net, 20.11.2005) Rottakokeissa on ilmennyt kroonisen stressin siedossa sukupuolien välisiä eroja. Naaraitten kortikosteronitasot (stressihormoni) olivat korkeampien kuin urosten stressin aikana.

Suurhiihtäjiemme ensimmäiset harjoitusohjeet


Heikki Kantolan mainiota yhteenvetoa Suomalaisen valmennuskulttuurin kehitys (Valmentaja-lehti 5-6: 19, 2005) luetaan taas yhdessä, eikö niin? Rukalla on taas hiihdetty "maailmankuppia" ja sen kunniaksi nostetaan esille 1800-luvun lopun hiihtosankareitamme. Kantolan mukaan hiihdosta tuli ammattiurheilua, joka houkutteli latuja kiertämään parhaita hiihtäjiämme. Runsaat palkinnot takasivat myös runsaan osanoton. Vaikka rahapalkinnot kiellettiin vuonna 1908, kansallinen ja pohjoismainen kilpailutoiminta pitivät huolen lisääntyvästä hiihtoinnostuksesta. Kärkihiihtäjämme olivat maaseudun miehiä, jotka hankkivat pohjakuntonsa raatamalla elantonsa eteen metsätöissä ja samoilemalla pitkiä matkoja riistan perässä.
Maamme ensimmäiset epäviralliset hiihdon Suomen mestarit löytyivät Oulusta: Aappo Luomajoki ja Jussi Ritola. Hiihtäjämme kävivät Kantolan muistiinpanojen mukaan ensimmäsen kerran ulkomaan kilpailureissulla vuonna 1892.
Jussi Kirjavaisen kuvauksen mukaan 1900-luvun alussa veljekset Eetu ja Jussi Niska olivat kovia harjoittelemaan. Syksyllä aloitettiin harjoittelu juoksemalla ja suksille noustiin heti kun järvi jäätyi. Jussi Niska riisui takin hartioiltaan, pani kellon näkyvään paikkaan ja ryhtyi kiertämään kilometrin kierrostaan jäällä. Kellosta katsottiin tasaisen kova vauhti. Kerrankin hänen sanotaan lisänneen harjoitusta kahden viikon ajan joka päivä ja seurauksena oli, että mies tuskin jaksoi raahautua eteenpäin. Silloin oli väsynyttä ruumista armahdettava viikon verran.
Harjoitusohjeissa hiihtäjille vuonna 1900 Karl Hällberg neuvoi jättämään pois tupakan, kahvin ja väkijuomat. Harjoitella kannatti joka päivä ja lääkärin neuvoja piti noudattaa. Jokapäiväinen voimistelu kuului mukaan harjoitteluun. Harjoituksen jälkeen oli tärkeää peseytyä, hieroa iho kuivaksi veteen kostutetulla pyyhkeellä ja vettä piti juoda runsaasti.

Lisää luettavaa:
Aappo Luomajoki
Jussi Ritola

lauantaina, marraskuuta 26, 2005

Lauri Pihkala urheiluvalmennuksen edistäjä

Olen kunnioituksella lukenut Heikki Kantolan kirjoittamaa katsausta Valmentaja-lehden 30-vuotisjuhlanumerossa. Moni keskeinen urheiluvaikuttaja esitellään siinä kirjoituksessa. Pistän tähän lyhennelmän Kantolan kirjoituksesta Pihkalasta:

Professori Lauri Pihkalaa (1888-1981) sanottiin harjoittelun apostoliksi. Hänestä tuli urheilumme idearikas teoreetikko, joka huomattavalla panoksellaan vaikutti kilpa- ja massaurheilun kehitykseen erityisesti 1910-30-luvuilla. Tutustuttuaan yleisurheilijoiden harjoitteluun Yhdysvalloissa ja Englannissa hän julkaisi Urheilijan Oppaan vuonna 1908 ja nuorille tarkoitetun Poikain Urheiluoppaan vuonna 1914. Näistä oppaista moni urheilijapolvi sai ensimmäiset perustietonsa urheilusta ja urheiluharjoittelusta.
Lauri ”Tahko” Pihkala otti sydämen asiakseen urheilijoiden määrätietoisen valmennuksen ja kilpaurheilun edistämisen. Pihkala korosti ”saarnamatkoillaan” kävelyn, hidasvauhtisen hissuttelun, rentojen kiihdytysten ja voimistelun merkitystä pohjakunnon luomiseksi. Kun kunto oli saatu tarpeeksi kovaksi voitiin lisätä vauhtia ja asteittain koventaa harjoitusohjelmaa. Heittäjät tarvitsivat kovan harjoituksen ja työn vastapainoksi voimistelua ja palauttavaa harjoittelua. Pihkala sanoo: ”Leikittelevä verryttely, ponnistamisen ilo, terveen väsymyksen autuus ja kunnon nousun hurma, siinä tarkoituksenmukaisen valmennuksen aaltoileva nousuvesi”.
Lauri Pihkalan ideoiden pohjalta syntyivät sellaiset perisuomalaiset ilmiöt kuten esim. pesäpallo, koulujen hiihtolomat, Salpausselän Kisat, Suomen Latu ja Suomen Urheiluopisto.

Tässä lisää luettavaa Lauri Pihkalasta:
Wikipedian artikkeli Lauri Pihkalasta
Valkoisen Suomen urheilevat soturit (Erkki Vasaran kirjoitus)
400 m legendat (Georg Dunkelin kirjoitus)

perjantaina, marraskuuta 25, 2005

Valoa synkkyyden keskellä

Uskollinen lukijani, blogisisko, ahdistui pitkästä ja synkästä dopinglitaniastani. Nyt koetan korjata vahingon. Tapasin tänään intoa pursuavan, nuoren projektipäällikön, Tuuli Salospohjan, Elämä On Parasta Huumetta ry:stä. Hän on käynnistänyt projektin, jossa nuorille tarjotaan dopingvalistusta. Tässä projektissa on tarkoitus perinpohjin tuottaa tietoa dopingaineiden väärinkäytön laajuudesta suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.
Projektin yhteyteen perustetaan laaja ohjausryhmä, jossa on edustettuina ehkäisevän päihdetyön sekä liikunta- ja urheilujärjestöjen edustajia, Kansanterveyslaitos, Antidoping-toimikunta ym. Tutkimusta rahoittaa Raha-Automaattiyhdistys. Oikein mukavaa kun laajana rehoittavaan ongelmaan vihdoinkin puututaan. Tiesittekö, että 95% markkinoillamme olevista dopingaineista on itsetuntoaan pönkittävien ja sosiaalista hyväksyntää keinotekoisesti hankkivien harrastelijoiden käytössä. Huippu-urheilijamme vastaavat vain 5% osuudesta! Tämän tiedon välitti minulle eräässä seminaarissa suomalainen WADA:n asiantuntijajäsen, professori Karri Wichmann.
"Luomu-urheilijoita" (luonnonmukaisesti fyysistä kuntoaan kehittäviä huippu-urheilijoita) on siis todella paljon ja se on minusta iloinen asia! On paljon sellaisia, joiden kunnon kehittämisen kulmakiviä ovat terveellinen ravinto, ahkera harjoittelu sekä riittävä lepo. Tuuli sanoo: Dopingaineiden ja synteettisten lisäravinteiden avulla itseä tyydyttävän ulkonäön ja kunnon saavuttamisen uskotaan olevan luomukeinoihin verrattuna huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Tähän epäkohtaan tämä projekti tuonee lisäselvitystä.
Nyt pyritään siis oivallisesti koostetulla asiantuntijajoukolla pureutumaan siihen Mika Myllylän mainitsemaan harmaaseen alueeseen, joka rehoittaa kunto- ja painonnostosaleilla. Pyritään aidosti nostamaan kissa pöydälle ja puhumaan nuorille näihin aineisiin liittyvistä tiedostetuista ja tiedostamattomista terveysriskeistä. Aineiden kalleudesta huolimatta useat nuoret ovat valmiita tarttumaan tähän syöttiin, joka houkuttelee niin monilla kuntosaleilla kuin vapailla nettimarkkinoillakin, Tuuli valistaa minua.

Tässä projektissa on valoa synkkyyden keskellä! Minun roolini tässä projektissa lienee tuolla ravintovalistuksen puolella.

torstaina, marraskuuta 24, 2005

Newton voitti Einsteinin!

Niin siinä sitten kävi, että Isaac Newton (minunkin suosikkini!) voitti Albert Einsteinin. Brittiläinen tiedeakatemia Royal Society julkisti yleisö- ja asiantuntijaäänestysten tulokset eilen. Einstein hävisi kohtalaisen selvästi:
Newton sai 61,8 % tavallisten kansalaisten äänistä ja 82,6 % akatemian jäsenistä piti Newtonia merkittävämpänä hahmona tieteen kannalta kuin Einsteinia.

Lähde: Tiede-lehti 24.11.2005

Vuoden Porkkana valittu

Vuonna 2005 Kotimaiset Kasvikset ry. on valinnut Vuoden Porkkanaksi Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen. Tämä valtakunnallinen neuvontajärjestö on ansiokkaasti edistänyt ravitsemussuositusten omaksumista jo vuosien ajan. Luennoilla ja kursseilla on annettu käytännön apua ja vinkkejä mm. juuri kasvisten käyttöön. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten toimittamassa Koti-lehdessä kasvikset ovat olleet esillä näkyvästi.
Marjat saivat erityishuomion viime vuonna Maa- ja kotitalousnaisten toteuttamassa valtakunnallisessa elintarvikekampanjassa. Lisäksi uudessa Sentit peliin-kampanjassa neuvontajärjestö kannustaa terveellisiin elämäntapoihin, joihin kasvisten syönti kuuluu oleellisena osana.
Viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen, joka ystävällisesti lähetti tämän tiedon minulle, kertoo vielä seuraavaa: Vuoden Porkkana myönnetään vuosittain henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka on tehnyt ansiokasta työtä kasvisten käytön lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Vuoden Porkkana jaettiin nyt kuudennen kerran.

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2005

Vältä turhaa tietoa!

Nyt turhan tiedon turmiollisuudesta on sitten näyttöä, eli turha tieto todellakin rasittaa aivoja! Sulkemalla pois turhan tiedon ihminen voi lisätä sen tiedon muistamista, joka on todella tärkeää. Oregonin yliopiston tutkijat USA:ssa tohtori Edward Vogelin johdolla väittävät, että visuaalinen työmuistimme (näkömuistimme) ei ole riippuvainen aivojemme suuresta tallennuskapasiteetista vaan ennemminkin merkittävää roolia näyttelee se miten pystymme sulkemaan pois turhan informaation tallentumisen.
Näkökentässä olevista esineistä pystymme muistamaan yksityiskohtia vain hyvin pienestä määrästä esineitä (2-5 kpl). Testattaville näytettiin tietokoneen kuvaruudulla pieni joukko erilaisia neliöitä tai suorakulmioita ja niistä piti painaa mieleensä määrättyjen esineiden joku ominaisuus, esimerkiksi punaisten palkkien suunta. Joukossa oli ylimääräisiä, keskittymistä haittaavia esineitä, jotka olivat joko vääränvärisiä tai sijaitsivat vääräksi määritellyssä osassa kuvaruutua. Samanaikaisesti mitattiin koehenkilöiden aivosähkökäyriä, joista pystytään päättelemään näkömuistin aktiivisuutta.
Koehenkilöiden näkömuistikapasiteetti vaihteli ilman häiriötekijöitä 1,5 - 5 esineen välillä. Häiriötekijöiden vaikutusta testattiin kolmessa eri asetelmassa. Jokaisessa näistä parhaan näkömuistin omaavilla ihmisillä oli myös paras kyky jättää huomiotta häiritsevät kuviot. Se päti niin vääränväristen kuin väärässä kohdassa sijaitsevien häiriöiden kohdalla. Sinänsä vaikeus pitää häiriötekijät poissa tietoisesta katselusta ei ole aina ja kaikkialla välttämättä negatiivinen ominaisuus.
Tähän asti muistikykyä on pidetty ihmisen aivojen kykyä tallentaa tietoa mahdollisimman paljon ja pieneen tilaan. Nature-lehdessä ilmestynyt tutkimus luo edellytykset ymmärtää mm. käyttäytymishäiriöitä ja skitsofreniaa.

Anorektikon vanhemmilla ei ole helppoa

Nuoren anorektikon (anorexia nervosa) vanhemmilla ei ole helppoa, sen tiedämme. Uudessa brittiläisessä tutkimuksessa todettiin, että vanhemmat herkästi syyttävät itseään lapsen sairastuessa tähän syömishäiriöön. Vanhemmat pitävät itseään esteenä anorektikon parantumiselle. Vallalla on erilaisia stereotyyppisiä käyttäytymismalleja:
a) äidit osoittavat tunteensa ja eläytyvät emotionaalisesti tilanteeseen
b) isät pyrkivät säilyttämään ongelmat tiedostavan (kognitiivisen), mutta etäisen roolin
Tutkijat korostavat vanhempien pinttyneiden ajatuskuvioiden purkamisen tärkeyttä ja tilanteen näkemistä ihan uusin silmin. Tällä tavalla he saattavat olla anoreksiaan sairastuneelle lapselleen eniten hyödyksi. On pyrittävä osoittamaan syömishäiriöiselle, että hänestä välitetään. Vanhemmat eivät voi ottaa terveydenhuollon ammattilaisten roolia vaan vanhempien rooli on olla mahdollisimman hyviä vanhempia: lasta rakastavia, hänestä huolehtivia, turvaa ja rakkautta antavia. Ammatti-ihmisten tehtävänä on hoitaa sairastunutta lasta yhteistyössä vanhempien kanssa.

Lähde: British Journal of Psychiatry 187: 444-449, 2005.

Stressi nostaa veren rasva-arvoja

Englannissa on tutkimuksessa todettu yhteys stressaavan tilanteen ja korkean LDL-kolesterolin (ns. huono kolesteroli) välillä. Kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa stressiin herkemmin reagoineilla ihmisillä oli korkeammat LDL-tasot normaalitilanteessa kuin niillä, joiden veren kolesterolitaso ei noussut henkisesti stressaavassa kokeessa.
Havainto selittää ilmeisesti yhden osan stressin haitallisista vaikutuksista elimistöön. Stressaaviin tilanteisiin herkästi reagoivilla LDL-kolesterolin taso tahtoo lopulta jäädä korkeammalle. Ennestään tiedetään, että pitkäkestoinen stressi heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa ja nostaa tiettyjen tulehduksesta kertovien merkkiaineiden määrää.
Kokeessa 199 keski-ikäistä, tervettä miestä ja naista pantiin tekemään hankalia älykkyystestejä. Joillain LDL-kolesterolitaso nousi välittömästi kokeen jälkeen, toisilla ei tapahtunut mitään. Kolmen vuoden jälkeen koehenkilöiltä mitattiin normaali 12 tunnin paaston jälkeinen kolesterolitaso verestä. Kaikkien osallistujien kolesterolitasot olivat kohonneet, mutta eniten se oli noussut niillä, joilla veren kolesterolitaso nousi stressin takia.
Tutkijat Andrew Steptoe ja Lena Brydon esittävät kolme mahdollista selitystä mekanismille, jolla stressi voi nostaa veren LDL-kolesterolin tasoa:
1) Stressaavassa tilanteessa elimistö voi alkaa tuottaa enemmän energiaa, ikäänkuin pakoreaktiota varten. Energiaa tähän saadaan rasvahapoista ja glukoosista. Molempien tuottamiseen tarvitaan LDL-kolesterolia, jota maksa valmistaa.
2) Stressin seurauksena elimistön kolesterolia poistava toiminta jotenkin hidastuu.
3) Koska stressi lisää monien tulehdusprosessien aktiivisuutta, kolesterolitaso nousee, koska tulehdusyhdisteiden tuottamiseen tarvitaan LDL-kolesterolia.

Lähde: Radion tiedeuutiset ja Health Psychology 24 (6): 601-607, 2005

Suomalaiset vauvat Pohjolan terveimpiä

Suomalaisten vastasyntyneiden vauvojen terveys on Pohjoismaiden paras, selviää tuoreesta vertailututkimuksesta. Suomessa nuoret tekevät itsemurhia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Mikä meni pieleen? Siihen ei tutkimus vastaa.
Myös liikenneturmissa Suomessa menehtyy enemmän lapsia ja nuoria kuin muualla Pohjolassa. Lasten ja nuorten diabetes on yleistynyt kaikissa Pohjoismaissa, Suomessa sairastuneita on kuitenkin eniten. Myös astma ja allergiat ovat aiempaa yleisempiä. Suomalaisnuorille maistuu tupakka. Eniten alkoholia emme sentään juo. Tanskalaiset nuoret käyttivät eniten alkoholia.
Selvityksen tiedot perustuvat Pohjoismaisen terveystilastollisen komitean ja Pohjoismaisen sosiaalitilastollisen komitean vuosikirjoihin.

Lähde: YLE Terveys, 23.11.2005

maanantaina, marraskuuta 21, 2005

Liikunnan määrä tärkeämpää kuin laatu

Uuden USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan liikunnan määrä on tärkeämpää kuin sen teho ja laatu. Tutkimukseen osallistui 133 ylipainoista, liikuntaa harrastamatonta henkilöä, joiden veren kolesteroli oli koholla. Heidät arvottiin 7–9 kuukaudeksi kolmeen harjoitteluryhmään ja vertailuryhmään:

1) 20 kilometriä kävelyä viikossa (40-55% maksimaalisesta hapenottokyvystä)
2) 20 kilometriä juoksua viikossa (65-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä)
3) 32 kilometriä juoksua viikossa (65-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä)
4 ) vertailuryhmä, ei liikuntaa

Osallistujat noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan koko tutkimuksen ajan. Harjoittelujakson jälkeen kaikissa harjoitteluryhmissä osallistujien suorituskyky oli selvästi parantunut tutkimuksen alkuun verrattuna. Yllättäen eniten juosseiden kunto ei kohentunutkaan yhtään enempää kuin maltillisten liikkujien. Kuntoa parantaakseen ei siis tarvitse välttämättä juosta ja rehkiä, vaan reipas kävelykin riittää. Oleellista on liikunnan määrä. Viikoittaisen kävelymäärän tulee olla vähintään 20-30 kilometriä. Tämä on todella vähän. Alkaa epäilyttämään, voiko alle 5 km päivässä riittää?

Tutkimus suoritettiin Duken yliopiston lääketieteellisessä keskuksessa ja tukee viime vuonna suoritettua vastaavaa tutkimusta ylipainoisilla.

Lähde: Chest 128: 2788-2793, 2005 ja Arch Intern Med. 164 (1): 31-39, 2004

Sokeritauti ja masennus on kohtalokas yhdistelmä

Diabeetikon lieväkin masennus lisää kuolemanvaaraa, kirjoittaa marraskuun Diabetes Care - lehti. Seattlelaisessa tutkimuksessa seurattiin kolme vuotta 4 154 tyypin 2 diabeetikon terveydentilaa. Heistä 354 oli lievästi ja 497 vakavasti masentuneita. Seurannan kestäessä edellisistä kuoli 14 prosenttia, ja jälkimmäisistä 12 prosenttia, kun ei-masentuneista diabeetikoista kuoli 8 prosenttia.
Diabeetikkojen masennuksen toteamiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Wayne J. Katon, Washingtonin yliopistosta. Hän korostaa, että ravitsemuksella ja liikunnalla on tärkeä merkitys sekä diabeteksen että masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa.
Oulun yliopistossa professori Markku Timosen johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan masennuksen riski kasvaa sitä mukaa kun insuliini menettää herkkyyttään ja verensokeri alkaa nousta, jopa ennen varsinaisen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Oulun tutkimukseen osallistui 831 naista ja miestä. Tulokset julkaistiin arvostetussa British Medical Journalissa.

Tohtori Matti Tolonen on ystävällisesti halunnut ilahduttaa meitä toimittamalla yllä olevan laadukkaan käännöksen, joka hyvin täydentää aiemmin julkaisemaani pikku-uutista viikolla 43.

Mielenkiintoista tietoa tiedon etsimisestä internetistä

Kahdessa piakkoin ilmestyvässä väitöskirjassa on Mika Käen ja Anne Aulan toimesta tutkittu tiedon löytymisen hankaluutta netistä. Kuvittele, että menet kirjastoon ja pyydät virkailijaa suosittelemaan sinulle jaguaarista kertovaa kirjaa. Hetken kuluttua saat eteesi 66 miljoonaa opusta, joista osa liittyy autoihin, osa tietokoneisiin ja osa etsimiisi kissaeläimiin. Epärealistista kirjastossa, mutta arkipäivää Webissä.
Väitöskirjojen mukaan tiedon löytämiseksi ei läheskään aina riitä hakukoneeseen (esim. Google tai Yahoo) kirjoitettu sana jaguar. Kokemattomilla käyttäjillä, vanhemmilla ihmisillä ja kokeneillakin käyttäjillä on ongelmia selvitettävänä: monimerkityksiset sanat vaikeuttavat hakua eikä hakukoneiden toimintatapakaan ole selvä. Väitöskirjojen mukaan ongelmia voidaan ratkoa uudenlaisilla käyttöliittymäratkaisuilla.
Ratkaisuja tiedonhaun helpottamiseksi etsitään erityisen työkalun muodossa, jolla hakulauseet voi kääntää luonnolliselle kielelle, joka tallentaa osoitteiden lisäksi dokumentit, ja uudenlaisen tavan esittää hakukoneen tuloslistassa oleva tekstitiivistelmä. Vaikean termistön aiheuttamaan hämmennykseen ja hakukoneiden tarjoaman toiminnallisuuden ymmärtämiseen esitetään ikääntyneille suunniteltu Etsin-hakukäyttöliittymä. Etsin mm. tarjoaa käyttäjille suuremman tekstilaatikon hakusanojen kirjoittamiseen ja hallittavan määrän toimintoja selkeässä muodossa.
Yksi suurimmista tiedonhaun ongelmista liittyivät osuvien hakusanojen keksimiseen. Ongelma vaikeutuu entisestään, kun tietoa joudutaan hakemaan monimerkityksisillä sanoilla, kuten 'jaguar'. Ongelmaa vähentää uusi Findex-käyttöliittymä, joka kategorisoi hakutuloksia automaattisesti. Tämä mahdollistaa käyttäjälle rikkaamman vuorovaikutuksen tuloslistan kanssa ja näin tehostaa tiedonhakua. Automaattiset kategoriat tekevät tuloslistan eri aihealueet käyttäjälle näkyviksi ja kissaeläimiin liittyvät sivut on helppo erottaa autosivujen seasta. Lisäksi hakusanojen keksiminen helpottuu, kun kategoriat listaavat aiheeseen liittyviä lisämääreitä automaattisesti.
Nämä väitöskirjatutkimukset osoittavat, että käyttäjän tarpeet huomioimalla voidaan löytää hakukoneiden käytössä ilmeneviä ongelmia ja ymmärtää niiden syyt. Saadun tiedon perusteella voidaan tuottaa ratkaisuja, kuten tulosten kategorisointi ja ikääntyneille suunniteltu käyttöliittymä. Ratkaisut edistävät aiempaa tehokkaampien hakutapojen yleistymistä kaikille käyttäjäryhmille. Mika Käen väitöskirjatutkimus Web-hakutulosten käytön edistäminen automaattisella kategorisoinnilla tarkastetaan perjantaina 2. joulukuuta Tampereen yliopistossa. Anne Aulan väitöskirjatutkimus Käyttäjän hakustrategiat ja ominaisuudet Web-hakukoneiden käyttöliittymien kehityksessä tarkastetaan perjantaina 9. joulukuuta Tampereen yliopistossa.

Lähde: Verkkouutiset, 21.11.2005
Mika Käen tutkimustöitä
Anne Aulan tutkimustöitä

Bakteerit yhtä laiskoja kuin ihmiset

Tuoreimmassa Scientific American - lehdessä (21.11.2005) David Biello kirjoittaa tutkija Martin Lercherin tutkimustyöstä bakteerien kimpussa. Bakteereilla on kätevä tapa mukautua vallitseviin, muuttuviin olosuhteisiin. Bakteerit sopeutuvat muutoksiin (lämpötila, uusi antibiootti, ravinnon niukkuus) kovin ihmismäisesti: Ne kopioivat tiedon niiltä bakteereilta, jotka ovat sopeutuneet kaikkein parhaiten. Laiskan ihmisen tapaan toisen innovaatiot kopioidaan omaan käyttöön. Uuden luominen jätetään sikseen.
Tohtori Lercher huomasi vertaillessaan Escherichia colin geenikarttaa Salmonellaan (E. colin esi-isä), että vain yksi geeni oli muuttunut mutaation seurauksena noin 100 miljoonan vuoden aikana. Sen sijaan peräti 32 geenistä oli otettu piraattikopiot. Esimerkiksi bakteerien elämää hankaloittavista ikävistä antibioottihyökkäyksistä selvinneiltä lajitovereilta oli kopioitu geenejä. Geenit siirtyvät bakteerista toiseen horizontal gene transfer - menetelmällä.

Lercher sanoo alkuperäiskielellä: Bacteria feel pressure to change in response to a changing world and they react by stealing genetic information from other, better adapted types of bacteria. Bacteria are just as lazy as humans: why invent the wheel twice if someone else has already found a solution to your problem?

sunnuntaina, marraskuuta 20, 2005

Uutta terveysrintamalta viikolla 46

Kirjoitettu 14.11.2005 ja päivityksiä 15.11.2005, 16.11.2005, 17.11.2005, 18.11.2005 ja 20.11.2005

Metabolinen oireyhtymä hoidetaan ruoan hiilihydraatteja vähentämällä ja rasvoja lisäämällä! (Nutrition & Metabolism, 16.11.2005) Tunnettu Atkinsin dieetin puolestapuhuja tohtori Jeff Volek (USA) on taas vauhdissa. Nyt on päässyt levitykseen vankka lukupaketti hiilihydraattien vaaroista. En ole vakuuttunut teorian pätevyydestä. Ettei vaan olisi kyse tulevaa vähähiilihydraattista ruokavaliota (alakarppi, low carbohydrate diet) käsittelevän konferenssin (New Yorkissa, 20-22.1.2006) pönkittämisestä. Lisää hehkutusta löytyy Medical News Today nettilehdestä. Jeff Volek on järjestelyissä keskeisesti mukana. Nyt olen vähän ilkeä, toivottavasti en kuitenkaan tyhmä!

Masennusgeeniä etsitään lääketehtaan sponsoroimana (Science 310(5751):1187-1191, 2005) Merck Sharp & Dohme lääketehdas rahoittaa tutkimusta missä yritetään löytää masennusgeeni. Nyt löytyneelle Phosphodiesterase 4B (PDE4B) - nimistä entsyymiä tuottavalle geenille haetaan (mitäpä muutakaan?) toimivaa lääkitystä. Aiemmin brittiläinen tutkimusryhmä oli löytänyt geenin nimeltä Disrupted in Schizophrenia One (DISC1) ja sillä on mahdollisesti jotain tekemistä skitsofrenian kanssa. Tutkimukset ovat vielä pahasti kesken. Kriittinen saa ja pitää olla.

Pelko pois, pelko pois hiiri pien' (News Medical Net, 20.11.2005) Tiedemiehet USA:ssa ovat löytäneet hiirestä stathmin-nimisen geenin, joka puuttuessaan vaimentaa hiiren tuntemaa pelkoa. Geeni tuottaa erästä proteiinia ja se on paikallistettu mantelitumakkeeseen (amygdala). Toiveikkaat tutkijat etsivät geenistä jatkotutkimuksissa selitystä ihmisten kokemaan pelon synnyttämään ahdistukseen. Siihen asti iloitkaamme rohkeammista hiiristä! Lue enemmän asiasta tiedelehdessä Cell (lukuoikeuden omaaville koko juttu tästä).

Sairaanhoitajien lääkelaskentataidoissa puutteita (Verkkouutiset, 18.11.2005) Lääkelaskentaa, matematiikkaa ja farmakologiaa pidetään vaikeana selviää Turussa tarkastettavasta väitöksestä. Tulokset eivät ole yllättäviä, vaan ne vastaavat kansainvälisiä linjoja. Terveydenhuollon opettajat olivat huolestuneita opiskelijoiden osaamisesta jo opiskeluaikanani, terveystieteen maisteri Heidi Grandell-Niemi kertoo.

USA:n lihavuusongelma pelkkä myytti?? (Medical News Today, 17.11.2005) Tutkija Harms on harmistunut. Hänen mielestään USA:n lihavuusongelmaa liitoitellaan. Käsittämätöntä lienee hänen vaikeutensa nähdä mitään yhteyttä lihavuuden ja terveysongelmien välillä.

Metabolisesta oireyhtymästä kirjoittaa BMJ (British Medical Journal, 19.11.2005) Pääkirjoituksessa käsitellään metabolista oireyhtymää. Insuuliniresistenssi näyttäisi olevan tärkein oireyhtymään vievä vaiva, joka sitten johtaa epätavallisen korkeaan aikuisiän sokeritaudin ja verenkiertoon liittyvien sairauksien esiintyvyyteen. Länsimaissa 22-39% ihmisistä sairastaa metabolista oireyhtymää.

Statiinit saattavat hidastaa Alzheimeria (Mediuutiset, 17.11.2005) Korkealla kolesterolilla on vaikutusta Alzheimerin taudin kehittymisessä. Kolesterolia alentavien statiinien käyttö saattaa hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä todetaan ranskalaisen Lillen yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa. Lisätutkimuksia tarvitaan.

Kofeiinitonta kahvia ei kannata juoda (YLE Tiede, 17.11.2005) Kofeiinitonta kahvia on suosittu erityisesti USA:ssa oletetun terveellisyytensä takia. Kun tuloksia analysoitiin kofeiiniton kahvi osoittautui aika ongelmalliseksi. Niin sanotun huonon LDL-kolesterolin tuotantoon tarvittavien rasvahappojen määrä oli noussut kofeiinitonta kahvia juoneilla. Myös toinen LDL-kolesterolin valmistukseen liittyvä tekijä, apolipoproteiini B eli APOB oli 8% korkeampi kofeiinittomassa ryhmässä. Kolmas havaittu muutos oli ns. NEFA-rasvahapoissa, joiden määrä oli 18% korkeampi kofeiinittoman kahvin nauttijoilla. Näitä NEFA-rasvahappoja tarvitaan elimistössä sekä APOB:n että LDL-kolesterolin valmistuksessa. Jotain lohtua kofeiinittoman kahvin käyttäjille sentään löytyi. Ylipainoisilla ja lihavilla, kofeiiniton kahvi nosti hyvän HDL-kolesterolin määrää. Kofeiiniton kahvi eroaa tavallisesta kahvista muutenkin kuin puuttuvan kofeiinin osalta. Se valmistetaan eri kahvilajikkeesta kuin tavallinen kahvi, koska kofeiinin poistaminen hävittää makuaineita. Siksi kofeiiniton kahvi valmistetaan voimakkaamman makuisista pavuista. Toinen erottava seikka on kofeiinin poisto; se vaikuttaa kahvijauheen sisältämiin yhdisteisiin monella tavalla, joita ei tunneta.

Ylenpalttinen terveysvalistus synnyttää vastaliikkeen (Radio Peili, 16.11.2005) Kuuntele miten liiallinen terveyden ihannointi saattaa synnyttää aivan päinvastaisen vastareaktion.

Alkoholi voi lisätä suusyövän riskiä (YLE Terveys, 15.11.2005) Lisääntynyt alkoholinkäyttö lisää voimakkaasti myös suusyöpiä, kertoo Britannian syöpätutkimusjärjestö Cancer Research UK.

Kahvi voi olla riski odottaville äideille? (Reuters Health News, 15.11.2005) Kolme-neljä kuppia kahvia päivässä voi johtaa kohonneeseen riskiin saada keskenmeno tai muita raskauden komplikaatioita. Näin väitetään tanskalaisessa tutkimuksessa.

Oikeus isään? (Metacandium, 15.11.2005) Medisiinari keskustelee hedelmöityshoitolaista. Se nostaa kuumia tunteita, kaikilla tuntuu olevan siihen mielipide. Tätä lakia on valmisteltu jo kaksikymmentä vuotta, mutta kertaakaan se ei ole päässyt eduskunnan hyväksyttäväksi. Lakiesityksen äläkkää nostava kohta on tietenkin, saako hedelmöityshoitoa antaa myös yksinäisille naisille ja naispareille. Vastakkain asetetaan medisiinarin mukaan kaksi oikeutta: naisen oikeus saada synnyttää lapsi ja lapsen oikeus saada isä. Isä on isä, vaikka hän olisikin poissaoleva, etäinen, huono malli, asuisi muualla tai olisi jopa kuollut. Sinulla olisi silti isä. Inseminaatiolla syntyneeltä lapselta evättäisiin oikeus tietää isästään mitään. Puolet lapsen geeneistä olisi silti jonkun anonyymin kaksilahkeisen - puolet peräisin hänestä, joka sinut sai aikaan. Perhemuoto ja ydinperheen koostumus eivät välttämätät sanele lapsen onnellisuutta, mutta medisiinari kysyy silti: Eikö täällä maailmassa ole tarpeeksi isättömyyttä jo valmiiksi?

Kahvi on hyväksi maksalle? (Verkkouutiset, 15.11.2005) Säännöllinen kahvinjuonti voi suojata maksakirroosilta ja maksasyövältä. Jäitä hattuun!

Lihavuuden hoito tulee kalliiksi (YLE Terveys, 14.11.2005) Lihavuuden hoidosta aiheutuu Kansaneläkelaitokselle (Kela) vuosittain noin 150 miljoonan euron kustannukset, Kelan erikoistutkija Paula Hakala sanoo. Valtaosa kuluista on sairauspäivärahoja ja työkyvyttömyys-eläkkeitä. Varsinaisten laihdutuslääkkeiden menoja Kela korvasi viime vuonna 890 ihmiselle. Lihavuuteen liittyvien sairauksien hoidon arvioidaan vievän 2-7% eri maiden terveydenhoitomenoista. Liikapainoisuus voi aiheuttaa tai pahentaa muun muassa kohonnutta verenpainetta, astmaa, sepelvaltimotautia ja aikuistyypin sokeritautia, joka on yleistynyt erityisesti työikäisten miesten keskuudessa.

Kyllä kansa tietää - jalkojen kylmettyminen aiheuttaa flunssaa (YLE Tiede, 14.11.2005) Cardiffin yliopistossa tehdyssä kokeessa on pistetty testiin lääketieteessä yleensä paikkansa pitämättömänä kansantarinana pidetyn lievän kylmettymisen ja flunssan yhteyttä. Kokeessa oli mukana 180 vapaaehtoista, joista puolet istui 20 minuuttia pitäen jalkojaan jäävedessä ja loput koehenkilöt saman ajan jalat tyhjässä ämpärissä. Jäävedessä jalkojaan jäähdyttäneistä 29% sai flunssan oireita seuraavien 4-5 päivän aikana, mutta kuivassa ämpärissä jalkojaan roikottaneista vain 11%. Koe tehtiin flunssa-aikaan eli loka-maaliskuun välisenä aikana. Tutkimuksen tehnyt professori Roy Eccles arvelee flunssan olevan seurausta koehenkilöiden valmiiksi kantamasta virustartunnasta. Jalkojen jäähtyminen viilentää pintaverisuonia muuallakin elimistössä, nenää myöten. Sen seurauksena elimistön puolustusjärjestelmän valkosolujen tulo nenän alueelle vähenee. Valmiiksi paikalla olevat virukset pääsevät kiinni elimistöön ja nuha alkaa. Katso lisää lehdestä Family Practice Journal 14.11.2005

Liikunta tärkeää raskaana olevalle naiselle (News Medical Net, 14.11.2005)

Suuret pakkauskoot houkuttelevat syömään enemmän (News Medical Net, 14.11.2005)

Proteiinipitoinen ruoka hillitsee nälkää (News Medical Net, 13.11.2005) Laboratoriorotat, jotka saivat proteiinipitoista muonaa, eivät syö yhtä paljon kuin kontrollit johtuen mahdollisesti siitä syystä, että proteiini yllättäen kohottaa rypälesokerin muodostumista ohutsuolessa. Tämä sokeri kulkeutuu maksaan, mistä lähtee tieto aivoihin ruokailemisen lopettamiseksi. Juttu on luettavissa tiedelehdessä Cell Metabolism.

Kalsiumin liiallinen saanti ravinnosta voi lisätä eturauhassyövän riskiä (Medical News Today, 14.11.2005)

Varmat keinot ylensyöntiin: stressi, puute ja houkutteleva ruoka! (Medical News Today, 14.11.2005)

Oliiviöljyn fenolit Välimeren ruokavalion terveysperuste (News Medical Net, 13.11.2005)

Varo tulehduskipulääkkeitä sydänkohtauksen jälkeen! (News Medical Net, 13.11.2005)

Liikunta hyvin suositeltavaa iäkkäille (News Medical Net, 13.11.2005)

Blogiarkisto