Mikrosiru tarkkailee potilasta

Mikrosirun, kännykän ja internetin avulla lääkäri voi valvoa potilastaan vaikka hän olisi kilometrien päästä. Tieteistarinaako? Ei suinkaan, Englannissa testataan mikrosirua, joka seuraa diabetespotilaita yötä päivää. Myös muita etähoitotekniikan sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Termi Etähoito (Telecare) on otettu käyttöön tarkoittamaan niitä telematiikan sovelluksia jotka voivat tukea erilaista sosiaalista ja/tai terveyden hoitoa.
Rasmus Jakobsenin mukaan etähoidosta veikataan lääketieteen tulevaisuuden alaa. Yksi sen sovelluksista on mikrosiru, joka seuraa ihmisen elintoimintoja ja hälyttää, jos potilaassa jokin poikkeaa normaalista. Ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi monien kroonisesti sairaiden tilaa pitää tarkkailla toistuvasti verikokeilla tai muilla testeillä. Toiset taas unohtavat helposti ottaa lääkkeensä ja tarvitsevat siksi seurantaa. Tällaiset rutiinit sitovat paljon henkilöstöä, mikä tulee kalliiksi. Potilasta tarkkailevien mikrosirujen avulla perustestit ja elintoimintojen seuranta tapahtuisivat automaattisesti. Sirun lähettämän tiedon perusteella voitaisiin tarvittaessa tehdä kotikäynti.
Lontoolaisessa St. Maryn sairaalassa testataan tällä hetkellä etähoitoa diabetespotilailla. Heille asennetaan 2x2 millimetrin kokoinen Sensium-niminen anturisiru, joka seuraa veren sokeripitoisuutta. Sensiumissa, jonka on kehittänyt Lontoon Imperial Collegen lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtaja Chris Toumazou, on pieni Pentium-prosessori, joka käsittelee verensokerianturin mittaustiedot ja välittää ne sirun radiolähettimen avulla potilaan matkapuhelimeen. Kännykästä tiedot kulkevat keskustietokoneeseen, johon hoitohenkilökunta on yhteydessä internetin kautta. Näin potilaiden tilaa voidaan seurata ilman, että heidän normaali elämänsä häiriintyy. Potilaat voivat myös itse lukea anturin tulokset ja ottaa tarvittaessa insuliinia. Siru käsittelee kaikki verensokeri-anturin lähettämät tiedot, mutta kaikkia tietoja ei välitetä lääkärille asti. Mittaustulokset lähetetään edelleen vain, jos niissä esiintyy poikkeavuuksia. Tarvittaessa sirulle voidaan löytää käyttöä myös sydämen ja hengityselinten toiminnan seuraamiseen.
Ajatus tietoteknisestä etädiagnosoinnista ja etähoidosta ei ole uusi, mutta tähän asti käytännön sovelluksia ovat haitanneet suuret ja hankalat laitteet. Suurin kynnys Sensiumin kaltaisten pienten kojeiden kehittämisessä eivät ole itse anturit vaan mahdollisimman vähän sähköä kuluttava virtapiiri. Toumazou kollegoineen käyttikin vuosia Sensiumin poikkeuksellisen sähköpihin virtapiirin kehittämiseen. Lontoossa testattavan järjestelmän verkkoratkaisun on toimittanut yhdysvaltalainen Oracle ohjelmistoyhtiö. Sen kautta lääkäri saa Sensiumin analyysin veriarvoista ja voi myös tarvittaessa määrätä lääkkeet. Järjestelmään on yhdistetty myös potilastiedot, jotka aikaisemmin olivat saatavilla vain paperiversiona. Oraclen terveydenhoitotoimialan Euroopan johtajan Jeremy Nettlen mukaan suurten tietomäärien älykkään käsittelyn ansiosta lääkäreillä on parempi perusta päätöksenteolle ja yksilöllisen hoidon suunnittelulle. Verensokeria seuraavat anturisirut saavat pian seuraajia. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa miniantureita, jotka seuraavat verenpainetta, verenkiertoa, sydämen sykettä sekä veren pH-arvoa ja hiilidioksidi ja happipitoisuutta. Suunnitteilla on myös antureita, joilla voidaan valvoa, onko potilas makuulla, istuallaan vai seisaallaan. Anturien käytännön sovellukset ulottuvat muistutusjärjestelmistä, joilla varmistetaan, että potilas ottaa lääkkeensä ajallaan, etävalvontaratkaisuihin, joilla seurataan ikääntyneiden tai kroonisesti sairaiden tilaa. Niiden ansiosta he voivat asua kotonaan entistä pidempään.
Toumazou ei ole ainoa, joka kehittää uutta tekniikkaa vanhustenhoitoon. Yhdysvalloissa on meneillään kokeilu, jossa potilaskertomus ja potilaan henkilötiedot siirretään ihon alle asennettavaan mikrosiruun. Langattomalla yhteydellä luettavan sirun avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi eksyneet muistihäiriöiset potilaat. Markkinoilla on myös satelliittipaikannuslaitteella varustettuja kännyköitä, joilla hoitajat tai omaiset voivat löytää eksyneen vanhuksen. Yhteistä useimmille etähoitoratkaisuille on se, että niillä pyritään lisäämään yksin kotona asuvien ikäihmisten turvallisuutta ja vähentämään lääkärissäkäyntien ja näytteidenoton tarvetta. Jotkut ovat vieneet etähoitoajattelun askelta pidemmälle. Valmisteilla on anturiratkaisuja, joilla ei valvota vain terveydentilaa vaan myös henkilön käyttäytymistä riskitekijöiden tunnistamiseksi. Esimerkiksi ohjelmistoyhtiö IBM on kehittämässä järjestelmää, jossa lääke-purkissa oleva mikrosiru lähettää potilaan puhelimeen tekstiviestin, jos lääkettä ei ole otettu oikeaan aikaan. Myös esimerkiksi veden ja kodinkojeiden käyttöä seuraamalla saadaan kuva tarkkailtavan tilanteesta. Jos vesihanaa ei käytetä pitkään aikaan, voi olla tarpeen tarkastaa, onko kaikki kunnossa. On myös esitetty, että etähoitoanturi voitaisiin asentaa vielä terveisiin mutta riskiryhmään kuuluviin ihmisiin, jotta hoito voitaisiin aloittaa ajoissa.

Lähde: Tieteen Kuvalehti 1: 34-35, 2006