Wikipedia on hyvä sanoo Nature-lehti

Kirjoitettu 14.12.2005, lisää tekstiä naputeltu 16.12.2005

Aivan hulluna pidetty idea koota yhteisin ponnistuksin ilmainen tietosanakirja Internetissä on saanut Nature-lehdestä tukijan. Wikipediasta on viidessä vuodessa tullut valtavan iso hakuteos. Sen englanninkielisessä versiossa on lähes miljoona artikkelia.
Nature suosittelee lukijoitaan, tiedemiehiä auttamaan Wikipedian artikkeleissa sinne jääneiden epätäsmällisyyksien korjaamisessa. Tarkoituksena ei ole syöstä Encyclopaedia Britannica perikatoon, vaan työntää eteenpäin tätä valtavan isoa Wikipedia-hanketta. Lukijoita pyydetään valitsemaan heille sopiva aihe, ryhtymään sen aiheen asiantuntevaksi korjaajaksi. Se ei vie kovinkaan paljon aikaa. Palkkiona on mukanaolo tässä hullussa projektissa ja tehdä tästä hankkeesta korkealuokkainen maailmanlaajuinen resurssi.
Scientific American tukee Nature-lehteä tässä jalossa pyrkimyksessä ja poimii esiin aivan uuden näkökulman Wikipedian ylivertaisuudesta: tiedon nopeus. Esimerkkinä mainitaan pienen pieni havainto, että sarvivalaan tuntoelimen mysteerit on selvitetty. Siitä oli ollut maininta eräässä konferenssissa ja seuraavana päivänä asiasta löytyi pitkä juttu Wikipediassa! Pystyykö Britannica samaan? Sarvivalaasta löytyy muuten tietoa 15 eri kielellä ja ennustaisin, että ennen pitkää tämä tarkennettu tieto sarvivalaan tuntoelimestä siirtyy näihin eri kieliversioihin. Vielä tänään suomenkielinen Wikipedia antaa hyvin vähän tietoa tuntoelimestä.

Michael Twidale, an information scientist at the University of Illinois at Urbana-Champaign, says that Wikipedia's strongest suit is the speed at which it can updated, a factor not considered by Nature's reviewers.
"People will find it shocking to see how many errors there are in Britannica," Twidale adds. "Print encyclopaedias are often set up as the gold standards of information quality against which the failings of faster or cheaper resources can be compared. These findings remind us that we have an 18-carat standard, not a 24-carat one.
"The most error-strewn article, that on Dmitry Mendeleev, co-creator of the periodic table, illustrates this. Michael Gordin, a science historian at Princeton University who wrote a 2004 book on Mendeleev, identified 19 errors in Wikipedia and 8 in Britannica. These range from minor mistakes, such as describing Mendeleev as the 14th child in his family when he was the 13th, to more significant inaccuracies. Wikipedia, for example, incorrectly describes how Mendeleev's work relates to that of British chemist John Dalton. "Who wrote this stuff?" asked another reviewer. "Do they bother to check with experts?"But to improve Wikipedia, Wales is not so much interested in checking articles with experts as getting them to write the articles in the first place.

Lähde: Nature-lehti, 14.12.2005

Lisää samasta aiheesta:
"Wikipedia survives research test". BBC News, 15 December 2005.
Jim Giles "Internet encyclopaedias go head to head". Nature, 14 December 2005.
AP "Journal: Wikipedia as accurate as Britannica". AP, 15 December 2005.
"Wikipedia är bättre än Nationalencyklopedin", 16 december 2005 kl. 11.51.
"Wikipedia and Britannica about as accurate in science entries, reports Nature, 10:53, 16 December 2005
"Comparing Wikipedia and Britannica", 15 December 2005
"Un estudio de la revista "Nature" afirma que la Wikipedia es casi tan exacta como la Britannica", 15 de diciembre de 2005