keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Kaloreista menee minun pääni sekaisin

Maailmankirjat ovat sekaisin. Kalorit (joulet) eivät enää ole kaloreita. Asetelma on ymmärtääkseni seuraava:
  1. Virallinen ravintovalistus: kalori on kalori tulipa se mistä energiaravintoaineesta tahansa
  2. Vaihtoehtoinen ravintovalistus: nautittu kalorimäärä riippuu siitä mistä energiaravintoaineesta se on peräisin
Ymmärtääkseni kohdan 2 valistajat ovat kovin surullisia kun muut ihmiset eivät ota heitä vakavasti. Ihan tosissaan he julkaisevat raporttejaan tiedelehdissä ja kumoavat kohdan 1 valistajien itsepintaisen uskon termodynamiikan 1. pääsääntöön: Energia voi muuttua muodosta toiseen, mutta sitä ei voi syntyä eikä kadota. Tämä pääsääntö on edelleen voimassa.

Tämä on vaikea asia. Olen lukenut kirjoituksia (kiitos Anssi Manninen lukuvinkeistäsi!), miettinyt pääni puhki mitä mieltä tästä pitäisi olla. Puhki menneen pääni ajatuksia tulee nyt tässä. Kommentoikaa ihmeessä jos olen käsittänyt edes jonkun asian oikein. Sanon asiat tavoilleni uskollisesti mahdollisimman suoraan. Selkeyttä minun on vaikea saada teksteihini, koska tämä on niin mahdottoman vaikea asia.

Ajatus numero I: Rasva ei lihota yhtä paljon kuin hiilihydraatti. Rasvaa suosiva ravintovalistus (kohta 2) esittää, että rasvan myötä saadut kalorit eivät lihota yhtä paljon kuin jos kalorit nautitaan hiilihydraatteina. Ajatus viedään kirjoituksissa niin pitkälle, että rasvan suosiminen hiilihydraattien sijaan tulee erityisen tärkeäksi. Rasvana kehoon tulleet kalorit vähentyvät erityisen tehokkaasti jos ihminen yltää metabolisesti vastenmieliseen olotilaan nimeltä ketoosi. Ketoosi on se ihmeprosessi, joka hävittää rasvana nautittuja kaloreita erityisen tehokkaasti. Minäkin olen kokeillut ketoosia. Se oli niin kamala olotila ja juoksu ei kulkenut mihinkään, että laihduin varmaan senkin takia, että ruoka ei yksinkertaisesti maistunut. Löysin myös tiedon rasvan ja erityisesti proteiinin käyttämisestä kehossamme muuhunkin kuin energialähteeksi, esim. proteiinia käytetään lihaskudoksen rakentamiseen. Tämä pitäisi ottaa huomioon kalorilaskelmissa. Varmaan pitäisi. Onko siitä laskelmia miten paljon kaloreita menee hukkaan kun nautitaan eri energiaravintoaineita? Onko joitakin ihmisiä pidetty pitkään suljetussa tilassa (kalorimetrissä) ja seurattu miten ravintoaineet vaikuttavat elopainoon? Taitaa käytössä olla epäsuorat kalorimetriset tutkimukset, joihin liittyy suuria virhelähteiden mahdollisuuksia.

Ajatus numero II: Laihdutus on aina vaikeaa. Laihdutus on vaikeaa, sillä pitäisi syödä vähemmän kuin kuluttaa. Tähän ei ihminen helposti pysty. Jos on tottunut syömään suuria ruoka-annoksia, on se sitten koostettu mistä ravintoaineista tahansa, on hyvin vaikea ja itsekuria vaativaa opetella syömään niukemmin ja ehkäpä useammin. Puolustan virallisen ravintovalistuksen pääsuuntausta, että lihominen johtuu siitä syystä, että syömme liikaa ruokaa ja liikumme liian vähän. Tämä on päälinjaus, jonka vaikutukset ovat vähintään 100 kertaa merkittävämmät kuin saivartelu jostakin rasvan aiheuttamasta vähäisemmästä kalorikertymästä ihmisruumiissa. Taidan valita kultaisen keskitien (taas!). Myönnän uuden kaloriteorian oikeutuksen, mutta pidän kuitenkin virallisen ravintovalistuksen päälinjausta merkittävämpänä asiana tässä tilanteessa. Täällä Paraisilla on katuun kirjoitettu mietelauseita. Yksi niistä kertoo siitä miten voimme vähän kaikkea elämässämme vaatia, mutta kerropa kerrankin tähdelle, että tulepa alas sieltä minun mielikseni, niin saamme vähän toisenlaisen näkökulman mahdollisuuksiimme vaikuttaa asioihin. En muista tuota mietelausetta sanantarkasti, täytyy käydä tarkistamassa.

Ajatus numero III: Fysiikka on tieteenä erilaista kuin biologia. Olen saanut koulutuksen sinä aikana kun fysiikkaa pidettiin tarkkana tiedealana missä mittalaitteet kertovat hyvin tarkasti missä kulloinkin mennään. Biologiaa ja biokemiaa pidettiin taas epätarkkana tieteenä, sillä siinä on niin tavattoman paljon erilaisia muuttujia, joita on vaikea kontrolloida. Minusta tuntuu, että joihinkin biokemisteihin on nyt iskenyt fysiikkavaihde liikaa päälle. Kerrotaan miten rasvan kalorit häviävät elimistössä ja lihomista ei tapahdu. Ovatkohan kuitenkaan ottaneet huomioon miten monimutkainen ihmiselimistö on? Paljon on erilaisia hormoneja (joiden vaikutuksia ei vieläkään ihan tarkkaan tunneta), jotka vaikuttavat siihen varastoidaanko energia rasvakudokseen vai käytetäänkö se heti. Esimerkkeinä voisin vaikkapa mainita: insuliini, glukagoni, kolekystokiniini, leptiini, greliini, neuropeptidi Y, somatostatiini, adrenaliini, testosteroni, estrogeeni, tyroksiini, kasvuhormoni jne. Tee nyt sitten tarkkoja tutkimuksia tuollaisen sekamelskan keskellä!

Ajatus numero IV: Vähemmän energiaa sisään - enemmän energiaa ulos. Minun täytyy vielä tarkistaa oletteko hereillä. Eli, vielä kerran kysyn: Eikö ihminen laihdu silloin jos syö vähemmän energiaa kuin kuluttaa? Joutavatko sellaiset termit kuin negatiivinen energiatasapaino romukoppaan? Ainoa asia minkä voin kaloreista sanoa on, että niistä menee pää sekaisin!

Veteraaniurheilja on puhunut - nyt on teidän vuoronne kommentoida!

Blogiarkisto