Miehet ovat naisia älykkäämpiä?

Uuden, kiistanalaisen tutkimuksen mukaan miehet ovat naisia älykkäämpiä. Tämä tutkimus ei jää ilman huomiota maailmalla ja minä otan suunnattoman riskin kääntäessäni nyt nämä havainnot suomen kielelle. Pistän tähän varmuuden vuoksi heti oman käsitykseni näkyville: Miesten ja naisten älykkyyttä ei voi verrata. Me olemme niin erilaisia.

Satojen vuosien ajan psykologit ovat olleet sitä mieltä, että sukupuolten välisellä erolla ei ole mitään yhteyttä älykkyyden kanssa. Nyt kuitenkin miespsykologi J. Philippe Rushton (University of Western Ontario, Canada) on tullut toisiin aatoksiin. Hänen mielestään jo aivojen koossa näkyy eroja sillä tavalla, että miesten aivot painavat keskimäärin 100 grammaa enemmän. Tässä tulos on korjattu ottamalla huomioon miesten fyysisesti suurempi koko. Rushton löysi tukea isomman aivokapasiteetin hyödystä erityisestä koulujen valintajärjestelmästä ns. SAT-testistä (Scholastic Aptitude Test). Hän kävi läpi 100 000:n 17 -18 -vuotiaan lapsen SAT-testin tuloksia. Hän kehitti sen perusteella yhdessä Douglas Jacksonin kanssa erityisen yleistä älykkyyttä mittaavan g-tekijän, jonka avulla hän pystyi laskemaan SAT-testin suorittaneiden älykkyyden. Miehillä oli tämän mukaan keskimäärin 3,6 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä (ÄO, IQ).

Tämä g-tekijä toimii Rushtonin mukaan seuraavasti: "Jos pyydän sinua toistamaan luettelemani puhelinnumeron neljä viimeistä numeroa saan tietää g-tekijäsi pohjalukeman (low g-loaded memory test). Mutta jos pyydän sinua luettelemaan nuo neljä numeroa takaperin minulle, saan käsityksen kognitiivisista kyvyistäsi ja osaan määritellä g-tekijäsi huippulukeman (high loaded g-item)". Rushtonin mielestä g-tekijä on paras älykkyyden mittari. Miesten paremmat tulokset johtuvat keskimäärin suuremmasta aivomassasta. "On helppo spekuloida, että isompi määrä aivokudosta on tarpeen voidaksesi saavuttaa korkeamman pistelukeman g-tekijässä", Rushton sanoo.

Tutkimustyö on julkaistu Rushtonin ja Douglas Jacksonin (1929-2004) toimesta tiedelehdessä Intelligence (Numero 34, sivut 479-486, 2006). Kaikista puutteistaan huolimatta psykologi Bruce Bracken Virginiasta (USA), pitää Rushtonin ja Jacksonin ajatuksia uskottavina. He pystyvät vakuuttavalla tavalla todistamaan, että heidän kehittämänsä g-tekijä toimii. "Ero miesten ja naisten välillä tuntuu oikealta" Bracken sanoo, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa: "Uskon kuitenkin, että sukupuolten väliset erot näkyvät asiassa jota g-tekijän kehittäjät eivät laisinkaan ole tutkineet!". Bracken selittää mitä hän tarkoittaa, kertomalla ensin, että enemmän tyttöjä kuin poikia hakeutuu lukioon. Itse asiassa Rushtonin materiaaliin sisältyi noin 10 000 tyttöä enemmän kuin poikia. Osa pojista päätti yksinkertaisesti tehdä jotakin muuta kuin mennä lukioon ja SAT-testin suoritti valikoitu poikajoukko. "Voi olla, että ne pojat, jotka eivät olisi saaneet niin korkeita SAT-testin tuloksia päättivät jättää lukion käymättä", Bracken toteaa. Luotettavamman tuloksen antaisi sellainen testi, jossa miesten ja naisten lähtökohdat olisivat täysin samat.

Väittely tästä miesten ja naisten älykkyyden mahdollisista eroista tulee jatkumaan. Harvardin yliopiston aiempi johtaja Lawrence Summers, väitti aiemmin tänä vuonna, että miehillä on suurempi luontainen taipumus valita tieteellinen tai tekninen ura. Hän sai lausuntonsa johdosta vastaanottaa suuren määrän kritiikkiä mm. feministeiltä ja loihti sen johdosta ilmoille takinkäännökseltä vaikuttavan lauseen: "Vaikka yritätte saada minut tilille päinvastaisista mielipiteitäistäni, uskon tyttöjen olevan yhtä soveliaita älykkyyttä vaativiin tehtäviin kuin pojat. Tämän tosiasian ovat lukuisat naispuoliset tiedemiehet todistaneet. Ihmisen kyky menestyä tieteessä ei ole sukupuolesta kiinni."

Rushton pitää miesten ja naisten älykkyyseroa merkittävänä, mutta pitää todennäköisenä, että mitään merkittävää ei tapahdu koulutusjärjestelmässä tämän johdosta. "Itse asiassa, tytöt saavuttavat parempia koetuloksia koulussa kuin pojat", hän sanoo. Rushton ei usko miesten paremman älykkyyden näkyvän jokapäiväisissä tehtävissä. Sen sijaan ero näkyy kyllä esimerkiksi Nobel palkinnolla palkittavissa tiedemiehissä, jossa miehet johtavat naisia 10-1. "Ero näkyy siellä ääripäässä", Rushton sanoo. Hän muistuttaa, että viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu tässä asiassa. Hän haluaa jättää oven auki löydöksille, jotka osoittavat toiseen suuntaan. Tarvitsemme runsaasti tutkimustyötä ennen kuin voimme lopulta olla varmoja siitä kuka on viisaampi, mies vaiko nainen.

In this study we found that 17- to 18-year old males averaged 3.63 IQ points higher than did their female counterparts on the 1991 Scholastic Assessment Test (SAT). We analysed 145 item responses from 46,509 males and 56,007 females (total N = 102,516) using a principal components procedure. We found (1) the g factor underlies both the SAT Verbal (SAT-V) and the SAT Mathematics (SAT-M) scales with the congruence between these components greater than 0.90; (2) the g components predict undergraduate grades better than do the traditionally used SAT-V and SAT-M scales; (3) the male and the female g factors are congruent in excess of .99; (4) male–female differences in g have a point-biserial effect size of 0.12 favoring males (equivalent to 3.63 IQ points); (5) male–female differences in g are present throughout the entire distribution of scores; (6) male–female differences in g are found at every socioeconomic level; and (7) male–female differences in g are found across several ethnic groups. We conclude that while the magnitude of the male–female difference in g is not large, it is real and non-trivial. Finally, we discuss some remaining sex-difference/brain-size/IQ anomalies.

Mitä mieltä te olette? Onko mies älykkäämpi kuin nainen?

Lähde: Live Science, 8.9.2006