Ruotsalaislapset syövät liikaa karkkia

Ruotsissa on valmistunut laaja ravintoselvitys Riksmaten – barn 2003 Livsmedels- och näringsintag bland barn i Sverige. Sen mukaan lapset nauttivat vuonna 2003 aivan liian usein karkkia, limsaa ja leivoksia. Kaikenlainen napostelu oli myös liian runsasta. Lähes neljäsosa kaikesta energiamäärästä tulee näistä ravintoaineista. Tyhjiä ja tyhmiä kaloreita. Näistä saa paljon rasvaa ja sokeria.

Tutkimukseen osallistui 2 500 lasta iältään 4-, 8- ja 11-vuotiaita. Kaiken syömänsä ruoan lapset merkitsivät muistiin ravintopäiväkirjaan neljän perättäisen päivän ajalta. Nyt ravintopäiväkirjat on analysoitu ja täytyy myöntää, että yllätyin miten huonosti ruotsalaislapset syövät. En tosin usko Suomessa tilanteen olevan kovin paljon parempi, toivottavasti ei pahempi sentään!

Mikä oli lapsilla pielessä? Ravitsemusneuvoja Helene Enghardt Barbieri, joka oli vastuussa tutkimuksen toteutumisesta sanoo: "Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan sanoa, että lapset syövät liikaa tyydytettyä rasvaa, sokeria ja suolaa kun taas ravintokuitujen osuus oli aivan liian vähäinen". Hedelmien ja vihannesten syönti jäi puoleen suositellusta määrästä (400 g päivässä). Ruotsalaislapsista vain 10 prosenttia söi suositusten mukaisesti näitä ravintoaineita. Tasapainoiseen ruokavalioon nämä ehdottomasti kuuluvat. Kuitujen saanti turvattaisiin helposti suositusten mukaisesti ruokailemalla.

Energiaravintoaineiden jakauma (53-54 % hiilihydraatteja, 31-32 % rasvaa ja 14-16 % proteiinia) oli lapsilla lähes ihanteellinen, mutta laadussa oli ongelmia. Sakkaroosin ja yksinkertaisten sokereiden määrä oli liian korkea ja liian paljon syötiin tyydytettyä rasvaa. Transrasvojen osuudeksi saatiin 1 % päivittäisestä energiamäärästä mitä voidaan pitää yllättävän alhaisena lukemana. Lapset söivät kalaa 1-2 kertaa ja makkaraa 2-3 kertaa viikossa. Lasten sosioekonomisella asemalla ei ollut suuria vaikutuksia ravitsemukseen. Ulkomaalaistaustaiset lapset söivät reippaammin vihanneksia ja hedelmiä. Sen sijaan näiden lasten maidonkulutus oli vähäisempää. Kaikkia muita vitamiineja ja hivenaineita lapset saavat riittävästi, paitsi D-vitamiinia ja rautaa. Suolaa lapset syövät aikuisten määriä, epäilen syyksi eineksien, ranskalaisten perunoiden ja lihavalmisteiden runsasta nauttimista.

Lapset joivat keskimäärin 2 dl mehua ja limsaa päivässä ja söivät 150 g karkkia viikossa. Karkkipäiviä oli viikossa 3-5 kpl. Ruotsissa on menossa hyvin vilkas sokerikeskustelu. Niin kuin kaikkien keskusteluiden on tapana, on tämäkin keskustelu sokerista rönsyillyt melkoisesti. Paljon on ollut puhetta siitä piilosokerista jota on jogurtissa ja aamiaismuroissa. Luonnollisesti nämäkin sokerit ovat haitallisia, mutta suurimpina sokerivihollisina pidetään kuitenkin karkkia, limsaa, jäätelöä ja leivonnaisia. Tätä mieltä on Ruotsin elintarvikeviraston (Livsmedelsverket) pääjohtaja Inger Andersson. Hän sanoo hyvin pontevasti: Näiden sokeripitoisten elintarvikkeiden määrä pitäisi ainakin puolittaa. "Tutkimuksen tärkeänä löydöksenä voidaan pitää sitä, että valistus ei vielä ole kantanut hedelmää lasten ruokailutottumusten suhteen ja meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta välttyisimme lihavuuden ongelmilta", Andersson sanoo. Nyt raportin mukaan 17-23 % lapsista oli lihavia ja 1-4 % oli kovasti ylipainoisia (BMI > 30).

Ruotsinkieltä sujuvasti lukeville pistän tähän mahdollisuuden lukea raportin kokonaisuudessaan (2,3 Mt ja 211 sivua!): LATAA RAPORTTI

Näringsintaget påminner mycket om det man finner hos vuxna. De kostråd som gäller för vuxna gäller med andra ord även för barn. Den mest önskvärda matvaneförändringen är en minskad konsumtion av godis, läsk, snacks och bakverk och samtidigt en ökad konsumtion av frukt och grönt.

Lähde: Livsmedelsverkets rundbrev till nutritionister, 14.9.2006