- yksi karkkipäivä viikossa
- jos on kova karkinhimo, silloin ensin ruokalautanen tyhjäksi sitten karkit esiin
- karkkien sijaan voi pitää esillä porkkanoita, rusinoita, hedelmiä jne (kysynnän ja tarjonnan laki)
- mielummin syödään sokerittomia karkkeja
- selostetaan lapsille mainonnan ja valistuksen ero myös karkkien suhteen (mainostaja jättää mainitsematta valistajan sanoman, että tuote sisältää lähes pelkästään rasvaa, sokeria, keinotekoista aromiainetta ja elintarvikeväriä)
- karkeissa on runsaasti energiaa ja saattaa olla osasyynä lapsen lihomiseen
- jättäkää rauhaan koulujen makeisautomaatit (miten nämä automaatit yleensäkään sopivat yhteen koulun antaman terveysvalistuksen kanssa?)
Elintarvikkeiden markkinoinnissa tulisi ottaa vastuuta lasten ja nuorten terveyden edistämisestä, vaativat Kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamies ja Kansanterveyslaitos. Virastot ovat laatineet mainostajille suosituksen Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi.
Alaikäiset ovat aikuisia alttiimpia mainonnan vaikutuksille, ja heidät on helpompi saada kiinnostumaan markkinoidusta tuotteesta. He pystyvät myös vaikuttamaan vanhempiensa ostopäätöksiin ja aiheuttamaan heille ostopaineita. Ohjeen mukaan mainoksissa ei saa vedota voimakkaasti lapsen tunteisiin - patistaa häntä ostamaan tai kokeilemaan uutta tuotetta, vihjata suklaapatukan lievittävän ongelmia tai laittaa äidin tai idolin kehumaan epäterveellistä välipalaa.
Myös terveellisyydellä ratsastaminen voi mennä liiallisuuksiin. Korostetaan sellaisen tuotteen rasvattomuutta, joka tiedetään yleisesti muutenkin rasvattomaksi, mutta ei lainkaan tuoda esiin, että tuote sisältää pelkästään sokeria ja lisäaineita, sanoo Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen. Lapsille suunnatussa markkinoinnissa hyödynnetään myös näkyvästi lasten kiinnostusta keräilyyn. Markkinoinnin pääroolissa tulisi olla itse tuote, ei siihen liittyvä lelu tai muu lisuke.
Suositus on luettavissa Kuluttajaviraston verkkosivuilla (myös PDF). Suosittelen lämpimästi!
