perjantaina, lokakuuta 14, 2005

Nyt marjoja syömään!

Kotimaiset marjat ovat erinomaisia flavonoidien ja muiden fenolisten yhdisteiden lähteitä. Fenolisilla yhdisteillä näyttää olevan monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Ne estävät hapettumista eli toimivat antioksidantteina sekä elintarvikkeissa että elimistössä. Lisäksi eräiden tutkimusten mukaan ne saattaisivat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, allergioita ja tulehduksia.
Elintarviketieteiden maisteri Kaisu Riihisen väitöskirjatutkimuksessa määritettiin fenolisten yhdisteiden esiintymismuodot ja määrät 24:ssä pohjoismaisessa marjassa. Puolukasta löytyi suuria määriä harvinaisia flavonoideja, jotka eräiden tutkimusten mukaan vastaisivat osaltaan pensaskarpalon virtsatietulehduksilta suojaavasta vaikutuksesta. Tarvittava suojavaikutus olisi jo 100 grammassa puolukkaa. Näitä flavonoideja esiintyi myös karpalossa, mustikassa ja juolukassa, mutta 30 kertaa pienempiä määriä kuin puolukassa. Fenolisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat suurimmat marja-aroniassa, mustikassa, variksenmarjassa ja edelleen muissa sini- ja punamustissa marjoissa. Näissä marjojen väriaineet eli antosyaanit olivat määrällisesti merkittävin fenolisten yhdisteiden ryhmä. Voimistunut antosyaanien synteesi tummissa marjoissa, kuten marja-aroniassa, makeapihlajassa ja pensasmustikassa kuten myös juolukassa ja mustaseljassa, näkyi myös suurina hydroksikanelihappo- ja flavonolipitoisuuksina. Ellagitanniinit olivat tyypillinen ja määrällisesti merkittävä yhdisteryhmä erityisesti mesimarjassa ja lakassa, mutta myös vadelmassa sekä mansikassa. Aikaisemmin lakkauutteen ja ellagitanniinien on havaittu estävän patogeenien bakteerien kuten salmonellan kasvua.
Vaikka marjojen samansukuisuus näkyi samoina fenolisten yhdisteiden esiintymismuotoina, kuitenkin jokaisessa marjassa oli tyypillinen periytyvä koostumus. Poikkeuksellisesti marja-aronia ja makea pihlaja olivat yllättävän samankaltaisia. Toisaalta villi luonnonvadelma ja puutarhavadelma voitiin erottaa toisistaan antosyaanikoostumuksen perusteella. Marjojen tyypillistä fenolisten yhdisteiden koostumusta voidaan hyödyntää marjatuotteiden aitouden selvittämisessä.
Riihisen ravitsemus- ja elintarvikebiotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Phenolic compounds in Berries (Marjojen fenoliset yhdisteet) tarkastettiin Kuopion yliopistossa 14.10.2005.

Blogiarkisto