- Viime kädessä opiskelija itse vastaa oppimisestaan (tätä itsestäänselvyyttä sietää pohtia!)
- useimmiten puhutaan vain ja ainoastaan tenttien läpipääsystä
- läpipääsyprässi on (ei-lääkis-)kavereideni mielissä järjestelmä, joka takaa valmistuneen pätevyyden (jos pääsee koulun läpi, päässä on oltava sen verran tietoa että kelpaa lääkäriksi on aika pelottava ajatuksenkulku)
- pinnallisella ja välttävällä oppimisella on mahdollista ainakin prekliinisessa vaiheessa päästä kursseista läpi niin, että käteenjäävä tieto on jotakin aivan surkeaa (tätä tietoa en epäile hetkeäkään, lääkäreiden tieto esim. ravinnosta on aivan onnetonta! Sitä pitäisi saada runsaasti nimenomaan prekliinisessä vaiheessa)
- on mahdollista valmistua huonoksi lääkäriksi, jos pintaoppiminen jää päälle myös klinikassa (tämä on aika pelottava tieto, mitä sanoo tähään tiedekunnan dekaani?)
- oikeutta palvelevien juristien maine meni jo ajat sitten, mutta terveyttä palvelevien lääkärien maineen homevaurioisia seiniä yritetään vielä kunnostaa (hienosti sanottu!)
- suurin pelkoni on yhä edelleen, että valmistun toistaitoiseksi poropeukaloksi, joka tappaa potilaitaan (tämä lause saa minut luottamaan siihen että sisäinen laadunvalvonta sittenkin pitää huolen siitä, että lääkärit eivät valmistuessaan olekaan välttämättä hengenvaarallisia!)
- en ole syntynyt lääkäriksi, vaan vasta matkalla. Metamorfoosi on alkanut, ja toisessa räpylässä kasvaa jo villaa. (Tässä on se villakoiran ydin! Tämän oivaltaminen on elintärkeää! Toivotan runsaasti lukuintoa maamme lääketieteen opiskelijoille!)
Kommentointi on sallittua ja toivottavaa joko tänne biologin sivuille tai medisiinareiden sivuille!
