Roomaa ei tuhottu päivässä

Kirjoitettu alunperin 4.2.2006. lisäyksiä 5.2.2006

Seuraan "vihaisen lääkärin" (Angry Doctor) mielenkiintoisia englanninkielisiä blogikirjoituksia. Tällä hetkellä hänellä on pitkä kirjoitus, jossa hän ruotii lääketehtaitten ja lääkäreiden välisiä suhteita. En lähde hänelle kantautuneita kommentteja ja hänen omaa kirjoitteluaan suoraan kääntämään suomen kielelle. Nostan vain esiille muutaman tärkeän asian hänen kirjoituksestaan. On minulla joitakin omiakin ajatuksia. Nuo ajatukset eivät missään nimessä ole erityismaininnan arvoisia, mutta jotta ne eivät sotkeutuisi alkuperäiseen Angry Doctorin erinomaiseen kirjoitukseen näytän ne teille lihavana ja kursivoituna. Punaisella fontilla on luettavissa lukijoiden arvokkaat kommentit, jotka olen ovelasti ujuttanut tekstimassaan.

Me tarvitsemme toisiamme
Ei ole kahta sanaa, ettemmekö tarvitsisi toisiamme: Lääketeollisuus valmistaa lääkkeet meidän käyttöömme ja monet lääkkeet vaativat meidän allekirjoituksemme ennenkuin lääke on ostettavissa apteekista. Ei ole pienintäkään syytä tuhota tätä yhteyttä! Lääkärin tulee määrätä potilaalle parasta mahdollista lääkettä.

Eri lääketehtaat haluaisivat tietenkin, että valinta kohdistuisi juuri heidän tuotteeseensa. Onnistuakseen tässä lääketehtaat mainostavat tuotteitaan sekä meille lääkäreille että suurelle yleisölle. Tuotteen nimi painetaan käyttämiimme kyniin, muistilehtiöihin, kalentereihin jne. muistuttamaan meitä tuotteen olemassaolosta. Lääketehtaat rahoittavat luentoja ja työpalavereita joskus ihan mukavan leppoisissa lomakohteissakin. Parhaiden huumediilereiden tapaan lääketehtaat lähettävät meille ilmaisia tuote-eriä, jotta jäisimme "koukkuun".

Tämä on vain hyväksyttävä mainontana ja ns. kevyenä tuoteinformaationa. (christerin kommentti: Olen muutaman lääkärin kanssa keskustellut tästä tuoteinformaatiosta ja pidetään pääsääntöisesti lääketehtaitten tuoteinformaatiota asiallisena. Ongelmana tässä on se, että "kevyeen" muotoon puristettu informaatio kiinnostaa enemmän kuin "raskas" tieteellinen kirjoitus. Moni lääkäri pitää jopa Duodeciminin kirjoituksia liian vaikeina ja toivoo helpommin omaksuttavaa tietoa. Tähän lääketehtaat vastaavat tarjoamalla helposti omaksuttavaa tietoa, missä oikaistaan mutkat suoriksi ja saadaan kyseinen tuote ns. parempaan valoon. Rohkea väite: Jos lääkärit jaksaisivat lukea tieteellisiä kirjoituksia ja seurata edes oman pienen erikoisalansa viimeisimpiä löydöksiä, ei tarvittaisi lääketehtaitten "kevyitä" mainoslappuja. En vähättele lääkäreiden älykkyystasoa, kritiikkini kohdistuu lähinnä lääkäreiden älyttömään työrumbaan. Sitten kun lääkäri saa vähän enemmän kuuluisuutta ja oikeasti tietää jotakin asioista, hän yleensä rikastu sen verran että ostaa itselleen purjeveneen tai viettää lokoisaa elämää merenrantahuvilassaan. Sen sijaan, että hän pistäisi tietonsa jakoon lääkärikunnalle ja valmistaisi lääketehtaitten mainosten sijaan välitettävää oikeaa tietoa sairauksista ja käytössä olevasta lääkityksestä hän varastaa kolleegoiltaan mahdollisuuden aitoon informaatioon.)

LKT Pekka Nykänen esittelee pienen ajatusketjun lääkemainonnasta: Kun lääketehdas markkinoi uutta lääkettään lääkäreille on käytettävissä
a) tavallinen mainosposti, jota voi tiputella postiluukusta.
b) mainoksia voi laittaa alan lehtiin; Suomen Lääkärilehteen, Duodecimiin ja vastaaviin
c) lääke-esittely. Lääke-esittelyjen ongelma on se, että lääkäreillä useimmiten ei ole aikaa lääke-edustajan kanssa rupatteluun työaikana. Siten jää jäljelle lääkärin vapaa-aika.
Kuvitellaanpa, että lääketehdas kutsuu lääkäreitä edustajansa tilaisuuteen johonkin pubiin tai ravintolaan ja kertoo jokaisen joutuvan maksamaan itse syömisensä ja juomisensa. Montakohan ilmestyy paikalle? Tätä sanotaan markkintaloudeksi. Vaatimaton tarjoilu mahdollistaa sen, että lääketehtaan edustaja voi keskustella markkinoimastaan tuotteesta kuluttajan, potilaan luottomiehen, eli lääkärin kanssa. Potilaan etu on, että häntä hoitava lääkäri on perillä parhaista markkinoilla olevista lääkkeistä. Jos joku nimittää tätä korruptioksi, niin väittäisin sitä liiotteluksi. Vastaava käytäntö on täysin normaalia suomalaisessa liike-elämässä. Juhlien järjestäjä ja kutsuja maksaa viulut.

Nimimerkki HD vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan tällä hetkellä edelleenkin paras lääkeinformaatio lääkäreille on asiallinen lääke-esittely. Miten tuo informaatio kulloinkin parhaiten hoituu sovitellaan sitten työ- ja vapaa-ajan puitteissa. Tänä päivänä kaksi oman alansa asiantuntijaa keskustelee (siirtää tietoa toisilleen) parhaaksi katsomassaan ympäristössä ja aikataulussa. Sairaalamaailma on myös tulosyksikkö ja usein on niin, että koulutus-, informaatio- ym. toiminta on parasta hoitaa potilastyön ulkopuolella. Lääketehtailla on edelleenkin keskeinen osa lääkäreiden koulutustyössä. Tätä sidettä ei kannata eikä voikaan lyhytnäköisellä ajatustavalla katkaista.

Lääkärin paras tiedonlähde lääkkeistä ja sairauksista löytyy Vihaisen Lääkärin mukaan tylsistä, pitkistä kirjoituksista kansainvälisissä lääkärisarjoissa (The Lancet, New England Journal of Medicine, JAMA ym.). Tai sitten löytyy sekalaisia konferenssiesitelmiä ja Powerpoint-esitysgrafiikkaa välillä älyttömän kömpelösti toteutettuna. Revi nyt niistä sitten se oikea tuoteinformaatio! Jos kerrot minulle tuotteesi ylivertaisuudesta iloisen potilaan kera - se on lääketehtaan mainontaa. Kun annat minulle kyniä missä on lääketehtaan ja tuotteen nimi - se on lahjontaa. Ei se muuksi voi muuttua. Tohtori Crippen on käynyt tästä vilkasta keskustelua omassa blogissaan. Milloin näit viimeksi jonkin lääkeyhtiön ilmoittavan, että heidän tuotteensa on huonompi kuin kilpailijan? Semmoista tietoa on aina silloin tällöin luettavissa tiedelehdissä, mutta tuskinpa sellaista löytyy lääketehtaan mainoslappusesta.

Vaikuttavatko lääketehtaan mainokset myönteisesti tuotteiden suosimisen suuntaan?
Ei kaikille lääkäreille tapahdu tällaista tuotteeseen hurahtamista. Moni lääkäri tutkii mainoslappua, etsii käsiinsä alkuperäisjulkaisut ja lukee niistä tarvitsemansa tiedon. Valtavan mainostulvan johdosta täytyy kuitenkin olla paljon sellaisia lääkäreitä, jotka etsivät tiedon mainoslappusista. Ei kai niitä turhan takia paineta? Lääketehtaan kynälle on muutakin käyttöä kuin lääkkeen tavutuksen opetteleminen ja työpalaveri sujuu taatusti leppoisammin jossakin lomakohteessa kuin klinikan tunkkaisessa kahvihuoneessa.

Lääkärin käsitys jonkin lääkkeen merkityksestä potilaan hoidossa muotoutuu seuraavista osa-alueista (LKT Nykänen):
1. Kyseisen sairauden peruskuva
2. Lääkkeiden perusfarmakologia
3. Uuden lääkkeet tiedot lääketieteellisistä lehdistä ja lääke-edustajan tuoman materiaalin pohjalta
4. Lääkärin kokemus lääkkeen käytöstä potilailla.
Jos lääkkeestä on kielteisiä hoitotuloksia käytännön työssä, ei sitä korvaa mitkään selittelyt lääke-edustajan taholta. Joidenkin lääkkeiden osalta firma yrittää markkinoida tuotetta vaikka itsekin tietää, ettei valmisteella ole paljoa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Otetaan irti se mikä ehkä saadaan. Nimimerkki HD myötäilee Nykäsen käsitystä. Vain eettisesti korkeatasoinen toiminta kantaa pitkässä juoksussa. Hän uskoo ja toivoo ettei näitä selittelijöitä liikuskele enää kovin paljon tässä ammattikunnassa. Suomessa lääkemarkkinoinnin säännöt ovat tiukentuneet kovasti. Hyvä niin! Tämä on johtanut siihen, että lääkekauppaa käydään entistä enemmän tuotteen tarjoamilla eduilla, jotka siis viime kädessä koituvat potilaan parhaaksi. Ja tämähän on tarkoituskin. Toisaalta mitalin toistakaan puolta ei pidä unohtaa. Lääketutkimus on tavattoman kallista ja jostainhan siihen on rahat löydettävä.

Lääketehtaat siis aidosti kuvittelevat saavansa lisähyötyä mainonnastaan ja pukemalla mainoksen tieteelliseen muotoon he myös kokevat olevansa tiedonjakajan roolissa. Jos lähdemme voimakkaasti vastustamaan ilmaisia lounaita ja tuoteinformaatiota onko odotettavissa mahdollisesti lääketehtaitten vastaveto - kurjuus ja köyhyys? Angry Doctor on sitä mieltä, että lääkärikunnan pitäisi protestoida suoramainontaa vastaan. Tämä olisi suora signaali lääketehtaille, että tuoteinformaatio voi olla asiallistakin.

Lääketehtaan kytkökset lääketieteelliseen koulutukseen
Moni kandikurssi jäisi toteuttamatta, jos sitä ei sponsoroisi jokin lääkeyhtiö. Tätä ei voi hetkessä tuhota. Roomaa ei tuhottu päivässä. Voimme aloittaa kieltäytymällä ilmaisista lounaista, kynistä ja kalentereista. Vähitellen tästä lähtee signaali lääketehtaan suuntaan, että rahanarvoista tietoa voidaan tarjota muussakin muodossa kuin lahjuksin. Pahimmassa tapauksessa joudumme odottamaan voimakkaampaa terveysministeriön taloudellista tukea lääkäreiden koulutukseen.

Lääkärin pitäisi osata kirjoittaa muutakin kuin reseptejä
Lääkäri Matti Tolonen kertoo, että Yhdysvalloissa opastetaan lääkäreitä ja samalla myönnetään, että kovin puutteellisia ovat lääkärikunnan tiedot ja taidot ravintoasioissa. Erityisesti Mattia viehätti toteamus, että lääkäreiden pitäisi osata tehdä muutakin kuin kirjoittaa lääkemäräyksiä! Matti on löytänyt tällaisen kirjoituksen: Nutritional Assessment and Counseling for Prevention and Treatment of Cardiovascular Disease (Am Fam Physician 73: 257-64, 265-268, 2006) Tähän vähän englannin kieltä: Unfortunately, most physicians lack adequate nutrition training and resources, and they face many other challenges in delivering such information. Barriers that challenge physicians in counseling their patients about nutritional change include lack of time, financial disincentives, competing agendas, a perception that nutritional counseling lacks effectiveness, lack of knowledge about nutrition, lack of training and expertise in lifestyle modification techniques, and uncertainty about changing guidelines. The lay public also is confused about which dietary recommendations should be followed.

Kommentteja tähän saa varmaankin antaa "vihaiselle lääkärille" tai "säyseälle biologille".