tiistaina, helmikuuta 14, 2006

Rasvasta käydään mielenkiintoista keskustelua!

Osallistu sinäkin mielenkiintoiseen rasvakeskusteluun!

Öljyä niveliin ja pistä näppäimistö laulamaan!
Rasvaa laineilleko liian härskissä rasvan ylistyksessä?
Kerro käsityksesi ravintorasvoista!

Asetelma on tällainen: Viralliselle ravintovalistukselle harmillisen ristiriitainen tutkimustulos on julkaistu JAMAssa ja siitä keskustellaan nyt mm. Science-lehdessä ja myöskin tässä vaatimattomassa blogissani. Turha minun tässä on tulosta kaunistella; heppoista oli hyöty rasvan vähentämisessä. Edustan itse virallista ravintovalistuksen kantaa, että suomalaiset edelleenkin syövät liikaa rasvaa. Mihin suuntaan olemme menossa rasvavalistuksessa?

Tohtori Matti Tolonen sanoo JAMAssa julkaistusta tutkimuksesta seuraavaa: Kyllähän WHI-tutkimus on raju sokki perinteisen ravitsemusvalistuksen antajille. Hehän ovat uskoneet vähärasvaiseen ruokavalioon kuin pukki suuriin sarviinsa. Tutkimusta kommentoidaan mm. New York Timesissa seuraavasti:"Tulokset ovat mullistavia", sanoo tohtori Jules Hirsch, New York Cityn Rockefeller-yliopiston entinen ylilääkäri. Hän on tutkinut koko ikänsä ruokavalioiden merkitystä painoon ja terveyteen. Hän kritisoi New York Timesin haastattelussa nykyistä ravitsemusneuvontaa. Terveysviranomaisilla ei ole hallussaan oikeaa tietoa siitä, kuinka ihmisten tulisi syödä hallitakseen painoaan ja pysyäkseen terveenä, Hirsch jyrisee."Tulos oli murskaava", sanoo Harvardin yliopiston ravitsemuslääketeiteen professori Walter Willet Science-lehdessä. Tämä ei ollut mikä tahansa tutkimus, sanoo tohtori Michael Thun, Yhdysvaltain syöpäjärjestöjen epidemiologi New York Timesissa. Hän kutsuu hanketta väestötutkimusten Rolls-Royceksi, niin suuri ja kallis se oli. Ja sellaisena se sanoo viimeisen sanan. Tutkimus ei tue vähärasvaisen ruokavalion suosittelemista väestölle sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisemiseksi. Monet muutkin ravitsemus- ja lääketieteiden asiantuntijat ovat kommentoineet tuloksia. Osa heistä neuvoo edelleen vähentämään tyydytettyjä ja transrasvoja, ja lisäämään kasvisten ja vihannesten syöntiä. Toiset taas eivät ole lainkaan ilahtuneita uusien tulosten tulkinnasta. Tohtori Dean Ornish, joka on kauan suosittanut vähärasvaista dieettiä uskoo, etteivät tutkimukseen osallistuneet naiset vähentäneet riittävästi rasvansyöntiään eivätkä he syöneet tarpeeksi kasviksia ja hedelmiä. Hän – kuten Wiletkin – pitää myös seuranta-aikaa liian lyhyenä syövän ilmaatnumsen kannalta. Toiset taas sanovat, että dieetillä on merkitystä sydäntautien ehkäisyssä, kunhan ihmiset vain noudattaisivat ns. Välimeren ruokavaliota, jossa on vähän tyydytettyjä rasvoja kuten voita ja runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa, oliiviöljyä. Tutkimukseen osallistuneet naiset vähensivät kaikkia rasvoja, mikä saattoi olla virhe. Olisi ehkä pitänyt vähentää tiettyjä ja lisätä toisia.Sydänlääkäri Peter Libby Harvard Medical Schoolista huomauttaa, etteihän Välimeren dieetin eikä kuntoliikunnankaan terveysvaikutuksia ole tutkittu yhtä mittavasti kuin nyt raportoitua ruokavaliota. "Jos vastaava liikunnan terveysvaikutuksia käsittelevä tutkimus osoittautuisi negatiiviseksi, minä lakkaisin uskomasta väestötutkimuksiin", hän sanoo. Libby kritisoi tutkimusasetelmaa vanhanaikaiseksi. Hän uskoo, että useimmat ihmiset osaavat nykyään erottaa huonot ja hyvät rasvat toisistaan ja lisätä hyvien rasvojen (kuten omega-3:n) syöntiä. Tutkimusta johtanut epidemiologi Barbara V. Howard sanoo, että ihmisten tulisi ymmärtää, ettei mikään dieetti yksin takaa ihmisen terveyttä. "Mikään ruokavalion muutos tässä maassa ei poista kroonisia sairauksia", hän tulkitsee. "Ihmiset kuvittelevat aina, että tauti johtuu siitä, mitä he ovat syöneet. He eivät ajattele kuinka paljon he ovat syöneet, kuinka paljon he ovat tupakoineet ja kuinka vähän he ovat liikkuneet". Tupakointia lukuun ottamatta terveysvalistus perustuu suurimmaksi osaksi epäsuoriin näyttöihin elintapojen merkityksestä, Howard korostaa. Useimmat tutkijalääkärit ovat sitä mieltä, että meidän tulisi syödä hyvin, pitää paino kurissa ja harrastaa säännöllistä kuntoliikuntaa. Samanlaisia suosituksia antavat myös syöpätutkijat. Esimerkiksi tohtori Thun ei kannata vähärasvaisen ruokavalion suosittelemista syövän ehkäisemiseksi. Toiset tutkijat muistuttavat geenivirheiden merkityksestä kroonisten tautien synnyssä. Nyt julkaistu tutkimus on hyvin suunniteltu ja toteutettu ja sen tulokset pitää ottaa todesta, sanoo David A. Freedman, Kalifornian yliopiston tilastotieteilijä. Hän ei ollut itse mukana tässä tutkimuksessa, mutta on kirjoittanut oppikirjoja väestötutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Nyt tutkijat olivat ottaneet purtavakseen kovan pähkinän, sillä asiantuntijat ovat vakuutelleet vuosikymmeniä, että vähärasvainen ruokavalio ehkäisee sydäntauteja ja syöpää ja on muutenkin terveellinen. Tällaisia väitteitä on vaikea todistaa. Myöskään runsaan kuidun saannin ja paksusuolisyövän välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan sitovasti, vaikka se on ollut vuosikymeniä vallitseva käsitys. Ei myöskään ole sitovasti osoitettu, että vitamiinien käyttö estäisi tai aiheuttaisi syöpätauteja. [Esimerkiksi suomalaisessa SETTI-tutkimuksessa oli monia menetelmävirheitä, jotka mitätöivät johtopäätökset. Beetakaroteeniryhmässä heti seuraavana päivänä tapahtunut koehenkilön kuolema laskettiin vitamiinkapselin aiheuttamaksi jne. Kritiikistä huolimatta Kansanterveyslaitos ei suostu korjaamaan virheitään.]Uusia tuloksia on tulkittu myös painonhallinnan kannalta. Koeryhmän ruokavalio ei näyttänyt vaikuttaneen koehenkilöiden painoon. Eräät tutkijat huomauttavat, ettei vähärasvainen, runsaasti hiilihydraatteja sisältänyt ruokavalio lihottanut, vastoin ns. alakarppisten (low-carb) käsityksiä. Toisaalta on huomattava, ettei tässä testattu low-carb -dieettiä (matalahiilihydraattista ruokaliota). Tulokset eivät tukeneet yleistä käsitystä, jonka mukaan rasvan vähentäminen auttaisi laihtumaan. Vaikka aineisto käsitti vain naisia, pätevät sydäntauteja ja syöpää koskevat tulokset todennäköisesti myös miehiin, sanoo Women's Health Initiativen projektipäällikkö tohtori Jacques Rossouw New York Timesissa.
Tohtori Pentti Nykänen vastaa: Luin Jaman alkuperäisartikkelin.On huomioitava, että tutkittavien keski-ikä oli tutkimuksen alussa 62 vuotta. Tuloksia voidaan siis soveltaa vanhempaan ikäluokkaan. 62 vuoteen mennessä on varmaan jo taphtunut "luonnonvalintaa" joten tutkimus ei ole edustava koko populaation osalta.
Ja tohtori Tolonen jatkaa: Ravitsemusopit ovat kyllä menossa uusiksi. Kohtuullisen runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio alentaa veren kohonnutta kolesterolia, kun taas liian vähärasvainen ruokavalio nostaa sitä, kertoo toinen amerikkalainen tutkimus. Se vahvistaa vastikään julkaistuja Oulun yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen havaintoja, joiden mukaan vähärasvainen ja paljon (700 g/vrk) kasviksia sisältävä ruokavalio lisää hapettunutta LDL-kolesterolia ja vähentää hyvää HDL-kolesterolia. Tällaiset muutokset ahtauttavat tunnetusti verisuonia. Tutkimus tehtiin New Yorkin valtionyliopistossa Buffalossa tohtori David Pendergastin johdolla. Siinä 11 istumatyötä tekevää koehenkilöä – 6 naista ja 5 miestä – noudatti kolme viikkoa hyvin vähärasvaista ruokavaliota, jonka antamasta energiasta 19 % tuli rasvasta. Seurauksena oli, että veren "hyvä" HDL-kolesteroli väheni. Hyvä kolesteroli kiertää veressä sitoutuneena valkuaisaineeseen, HDL-lipoproteiiniin, joka kuljettaa kolesterolia pois verisuonten seinämistä maksaan hajotettavaksi. Veressä tulee olla tietty vähimmäismäärä HDL-kolesterolia, koska se suojaa sydäntä ja verisuonia, sanovat tutkijat. Uuden tutkimuksen mukaan sopiva rasvan syönti pitää HDL-kolesterolin määrän sopivana, mutta vähärasvainen ruoka vähentää sitä liikaa. "Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen tulisi saada 50 % energiastaan rasvasta", Pendergast muistuttaa. "Kohtuullinen rasvan syönti – 30–35 prosenttia ravinnon kaloreiden määrästä – näyttää olevan terveydelle hyväksi", hän tulkitsee. Pendergastin tutkimuksen terveellinen "rasvainen ruokavalio" käsitti muun muassa punaista lihaa ja oliiviöljyä. Siinä ei ollut sen enempää kaloreita kuin noin 30 % rasvaa sisältävässä ruokavaliossa eikä se lisännyt yhtään veren LDL-kolesterolia. Sitä vastoin 19 %:n vähärasvaisen dieetin kalorimäärä oli pienempi ja koehenkilöt laihtuivat sen aikana hiukan. Mutta samalla aleni myös hyvän HLD-kolesterolin pitoisuus, Perdergast muistuttaa. Hänen tutkijaryhmänsä on äskettäin julkaissut samanlaisen ravintotutkimuksen kestävyysjuoksijoiden keskuudessa. Siinäkin vähärasvainen ruokavalio alensi HDL-kolesterolia ja heikensi immuunijärjestelmän toimintaa. Pendergast on vakuuttunut siitä, ettei vähärasvainen ruokavalio ole terveellinen enempää urheilijoille kuin tavallisillekaan ihmisille. Hän ei ota vielä kantaa siihen, minkälaista ruokavaliota lihavien ja sydäntautisten ihmisten tulisi noudattaa. Sekä amerikkalaiset että suomalaiset tutkijat uskovat, että rasvaa sisältävä ruokavalio edistää HDL-kolesterolia kuljettavan ApoA1-proteiinin tuotantoa elimistössä. Meksawan K, Pendergast DR, Leddy JJ, et al. Effect of low and high fat diets on nutrient intakes and selected cardiovascular risk factors in sedentary men and women. J Am Coll Nutr. 2004;23(2):131-40.
Tohtori Christer Sundqvist miettii syntynyttä tilannetta seuraavasti: Nämä ovat loistavia kommentteja. KIITOS! Elämme todella jännittäviä aikoja. Nyt on valmistunut useita laadukkaita ravintotukimuksia, jotka pistävät käsityksemme ravinnon rasvoista uusiksi ainakin mitä tulee virallisen ravintovalistuksen linjaan. Olen yrittänyt saada kommentteja tähän asiaan Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta. Ilmeisesti siellä ollaan kuitenkin niin kiireisiä, että kommenttia saadaan edelleen odottaa.Itse olen vankasti sitä mieltä, että rasvan laadulla on tässä keskeinen rooli. Liian vähärasvaisessa ruokavaliossa lienee se vaara, että terveellisen rasvan osuus jää liian alhaiseksi. Antaisin tukeni tohtori Toloselle tässä asiassa. Me tarvitsemme kiihkotonta ja asiallista valistusta ravinnon rasvoista. Teen näistä rasvakeskusteluistamme yhteenvedon jossakin vaiheessa.

Mitä mieltä te olette? Teen tästä käydystä keskustelusta jossakin vaiheessa yhteenvedon ja mikäli saamme mukavasti tekstiä aikaiseksi, voimme ehkä lähettää tästä käsikirjoituksen julkaistavaksi joihinkin niihin terveys- ja liikuntalehtiin joihin minä tavallisesti kirjoitan.

Blogiarkisto