Torinon talviolympialaiset ovat alkaneet. Urheilijamme ovat virittäneet kehonsa sellaiseen kuntoon, että kilpailussa voidaan saavuttaa maksimaalisen hyvä suoritus. Olen aina ihaillut pikaluistelijoita. Ihan kohtuullisesti pikaluistelijamme Janne Hänninen ja Pekka Koskela ovat urakkansa aloittaneet. Blogini lukijoille tarjoan nyt pienen kurkistuksen siihen mitä kaikkea mahtuu Janne Hännisen kilpailupäivään. Lukekaa ystäväni Antero Kujalan koko juttu tästä.
Lyhyt urakka - pitkä valmistautuminen
Pikaluistelija Janne Hänninen on viimeiset vuodet tähdännyt Torinon olympialaisiin. Tuntikaupalla on jäätä kierretty, voimaa hankittu kuntosalilla ja aerobinen puoli hoidettu kuntoon pitkillä lenkeillä. Tuntuu hassulta puristaa noin 70 sekunnin sisään (2 x 500 m) vuosien urakointi.
Jannen kilpailu alkaa vasta klo 15.30, mutta valmistautuminen kilpailuun alkaa heti heräämisen ja aamupalan jälkeen. Jotkut juoksevat tai ajavat kuntopyörällä aamupäivän kevyen herättelylenkin. Itse tykkään käydä aamulla hiukan jäällä herättelemässä ja hakemassa tuntumaa päivän olosuhteisiin, toteaa olympialuistelija Janne Hänninen. Aamujäiden päälle otan pienet unet. Kuljetus hallille lähtee siten, että olen hallilla viimeistään kaksi tuntia ennen kilpailujen alkua.
Terävyyttä suoritukseen
Kaksi tuntia ennen omaa starttia kaikki luistelijat ja joukkueet tulevat yhteiskuljetuksilla kilpailupaikalle. Hallille tultuani käytän noin tunnin verryttelyyn, joka vaihtelee kuivaharjoitusten osalta päivän fiiliksen mukaan. Tuosta ajasta olen jäällä noin 15-20 minuuttia. Jääharjoituksen ohjelman olen aina pitänyt samanlaisena kilpailusta ja paikasta riippumatta, toteaa Hänninen.
Valmistautumisella urheilija etsii oikeaa suoritustekniikkaa ja valmistaa elimistöä edessä olevaan tiukkaan 35 sekunnin pyrähdykseen. Jonkin verran Antero Kujala huomaa eroja eri maiden urheilijoiden valmistautumisessa:
- suomalaiset juoksevat, venyttelevät ja vetävät vetoja rauhalliseen tahtiin
- japanilaiset, kiinalaiset ja korealaiset verryttelevät hyvin nopeasti saapuen sitten luistimineen jäälle ensimmäisinä ja lähtien jäältä vasta juuri ennen jäädytyskoneiden tuloa.
Verryttely päättyy ja niin alkaa noin tunnin kestävä henkinen ja fyysinen virittäytyminen ensimmäiseen starttiin. Urheilija pyrkii pitämään verryttelyn aikana saavutetun lihaksiston vireystilan optimaalisella tasolla. Tähän hermojarepivään startin odotteluun kuuluu kevyttä hierontaa, ravistelua, neste- ja energiatankkausta. Liiallisella touhuamisella tai hermoilemalla urheilija voi tuhota kilpailustartin. Verryttelyn jälkeen menen kuntosalille, hiukan ravistelua ja yritän ottaa rennosti. Olen huomannut, että lepo on minulle parasta valmistautumista. Myös tankkaaminen on tärkeää, sillä energiaa kuluu päivän aikana uskomattoman paljon, Hänninen kertoo.
Urheilijalla pitää olla kyky ottaa rennosti. Toisaalta ei saa kuluttaa turhaan energiaa, mutta toisaalta on pidettävä yllä taistelutahtoa, jotta pystyisi puristamaan itsestään kaiken irti lähtölaukauksen kajahtaessa. Irti päästetään kaikki se tulisuus ja aggressiivisuus, jota täydellinen ja nopea kilpailusuoritus vaatii. Kisapäivänä elimistö ja hermot käyvät aika kuumana, Hänninen tunnustaa.
Television ehdoilla mennään
Sirkushuvia tarjotaan kansalle television välityksellä. Ei siinä paljon paina urheilijan oma näkemys optimaalisista olosuhteista. Noin puoli tuntia ennen omaa starttia Janne siirtyy jäälle verryttelemään. Verryttely päättyy muutamaan terävään vetoon ja sitten siirrytään lähtöviivalle ja televisiokameran eteen. Olympiakisoissa kilpailujen aikataulun määrää todellakin televisio. Se ei ole aina urheilijan kannalta optimaalisin aikataulu. Esimerkiksi luistelun MM-kisoissa startit seuraavat toisiaan nopeassa rytmissä. Tahti on niin tavattoman kireä, että urheilijan tulee olla valmis kilpailusuoritukseen viisi paria ennen omaa starttia. Torinossa verryttelyä voi venyttää kolmanteen pariin saakka. Riittää siis, kun on valmiina kaksi paria ennen starttia. Verryttelyn päättymisen ja startin välillä ei saisi olla yli 10 minuutin taukoa. Sen takia urheilija seuraa koko ajan, missä aikataulussa kilpailu etenee. Tämä verryttely on luonteeltaan vain terävyyden hakemista. Tehoiltaan alhainen, Hänninen kertoo.
Viivalla ei ole mahdollista antaa ajatuksille vapauksia. Kaikki on kiinni kiihdytyksestä. Jokainen solu ja hermopääte on mukana kun urheilija kiihdyttää ensimmäisen satasen suoran reiluun yhdeksään sekuntiin. Tämän jälkeen edessä on vielä 400 metriä, johon sisältyy kaksi tiukkaa ja kiristyvää kaarretta. Koko 500 metrin suoritukseen urheilijalta kuluu aikaa vain vaivaiset 35 sekuntia tai hiukan sen alle. Kilpailuvauhti on niin käsittämättömän lujaa, että vain täydellisesti keskittynyt urheilija kykenee pitämään yllä vauhdin ja hallitsee kaarteen aiheuttaman keskipakovoiman rikkomatta tekniikkaansa tai pudottamatta vauhtiaan.
Toinen startti pian edessä
Ensimmäisen startin jälkeen ei voi jäädä muiden suorituksia seuraamaan tai lepäilemään. Kilpailussa lopputulos ratkaistaan kahden 500 m luistelumatkan jälkeen yhteisajan perusteella. Janne aloittaa uuden valmistautumisen välittömästi ensimmäisen startin jälkeen, sillä uusi pyrähdys on edessä jo vajaan kahden tunnin kuluttua. Urheilija kiiruhtaa verryttelemään ja aloittaa palauttavan nestetankkauksen. Kilpailun aikana elimistöön kertynyt kuona-aine on saatava poistettua mahdollisimman hyvin elimistöstä. Parhaiten tämä onnistuu kevyttä lihastyötä tekemällä ja runsaasti juomalla. Palauttavan lihastyön tulee pääosin kohdistua niihin lihaksiin, jotka rasittuvat kilpailusuorituksessa. Itse ajan kuntopyörällä aerobista tasoa olevilla tehoilla. Kevyen ajon jälkeen on mahdollisuus ottaa vielä kevyt hieronta/ravistelu. Verryttelyn aikana jatketaan energia- ja nestetankkausta. Harjoituksen päätteeksi nostan jalat seinälle ja pyrin ottamaan pienet torkut. Minulle torkut sopivat paljon paremmin kuin jatkuva valveilla oleminen ja muiden puuhastelun seuraaminen. Tapoja on toki yhtä monta kuin on urheilijaakin. Myös psykologista sodankäyntiä harrastetaan kisojen välillä, Hänninen hymyilee, kertomatta kuitenkaan, miten se tapahtuu.
Noin 20 minuuttia ennen toista starttia Janne aloittaa uuden verryttelyn. Tämä jakso on kestoltaan lyhyempi ja tehoiltaan alhaisempi kuin päivän ensimmäinen kilpailuverryttely. Muutaman minuutin hölkän ja terävien hyppyjen jälkeen varsinainen verryttely tehdään taas luistimilla. Seuraa uusi kutkuttavan jännittävä startti ja 35 sekunnin pyrähdys.
Loppunäytös kämpillä
Työpäivä ei pääty vielä toisen startinkaan jälkeen. Olympialaisissa pikamatkoille keskittyvä luistelija luistelee vähintään kaksi matkaa. Tässä jutussa esimerkkinä ollut Janne Hänninen luistelee kolme matkaa. Niistä tulevana lauantaina luisteltava 1000 metriä on hänen päämatkansa. Näin ollen uusi kilpailupäivä on edessä jo muutaman päivän päästä ja silloin matka tuplaantuu. Iltapuhteeksi hyvä ruokailu, energiatankkaus ja hieronta. Tarkoituksena on poistaa lihasmuistista tämän päivän rasitukset, toteaa Hänninen ja poistuu verryttelemään.
