Suu makeaksi - tietoisesti

Makea maistuu makealta - eikö niin? Asia ei näyttäisi kuitenkaan olevan näin yksinkertainen. Ennakkokäsityksemme jostakin mausta vaikuttaa nimittäin siihen miltä joku aine maistuu, osoittaa Wisconsinin yliopistossa USA:ssa tehty koe. Kyse ei ole vain koetusta makuelämyksestä kielen päällä, nenässä ja suuontelossa vaan myös aivoissa käsitellään makuhavaintoja ennakkokäsityksen perusteella.
Koehenkilöille annettiin maistettavaksi viittä erimakuista nestettä. Oli kitkerää kiniiniä kahta eri vahvuutta, erittäin makeaa sokerilientä ja vähän vähemmän makeaa sekä maultaan neutraalia vesiliuosta. Maistelun aikana mitattiin koehenkilöiden aivoista makuhavaintoja. Käytössä oli ns. funktionaalinen magneettikuvaus. Ennen maistamista annettiin vihje tulevasta makukokemuksesta, joka osassa kokeita oli oikea, osassa virheellinen. Pahanmakuista ei mainostettu hyvänmakuiseksi, mutta erittäin pahanmakuista voitiin ennakoida lievästi pahanmakuisena ja erittäin makeaa lievästi makeana.
Kun ennakkotieto oli oikea, koehenkilön ilmoittama koettu makuelämys oli samanlainen kuin ilman ennakkotietoa. Myös aivojen makuhavaintoalueilla vasteet olivat suhteellisesti oikeat. Mutta väärä ennakkotieto muutti tuloksia. Miedosti pahanmakuiseksi mainostettu, oikeasti erittäin kitkerä kiniiniliemi tuntui miedommalta kuin kitkerin liemi oli oikein ennakoituna. Myös aivoista mitattu aktiivisuus oli vähäisempi kuin kitkerimmän nesteen herättämä aktiivisuus rehellisesti ennakoituna.
Sama päti makeissa kokemuksissa: erittäin makeaksi mainostettu, oikeasti kaikkein makein makunäyte herätti suuremman vasteen sekä aivoissa että kokemuksellisesti kuin sama näyte lievästi makeaksi mainostettuna. Yksi selvä ero makeimman ja kitkerimmän nesteen välillä oli: kitkerin neste herätti selvästi vahvemman vasteen aivoissa kuin kaikkein makein neste. Onko kyseessä luonnollinen, pahanmakuisesta ja mahdollisesti hengenvaarallisesta aineesta varoittava reaktio vai oliko kitkerä liemi suhteellisesti voimakkaampaa kuin makein neste? Tätä ei vielä tiedetä.

Lähde: Radion tiedeuutiset, 5.2.2006 ja Nature Neuroscience