Beetakaroteeni hidastaa keuhkojen toiminnan heikkenemistä

Uudelleenlämmitelty jymyuutinen, alunperin kirjoitettu 29.3.2006. Lisäys tehty 24.4.2006

Beetakaroteeni on hyvää ikääntyvien keuhkoille
Keski-ikää lähystyvillä ihmisillä beetakaroteeni hidastaa keuhkojen toiminnan huononemista osoittaa Ranskassa tehty pitkäaikaisseuranta. Oksidatiivisella stressillä ajatellaan olevan tärkeä rooli hengitysteiden ahtautumisessa ja siihen auttaa joidenkin aika vakuuttavienkin tutkimusten mukaan luonnosta saamamme antioksidantit. Betakaroteeni on A-vitamiinin esiaste ja antioksidantti. Muilla tutkituilla antioksidanteilla, alfakaroteenilla tai A- ja E-vitamiineilla ei ollut kahdeksanvuotisen seurannan aikana mitään vaikutusta keuhkojen toiminnalle. Eri antioksidanttien määrät sekä keuhkojen maksimaalinen puhallusvoima yhden sekunnin aikana (forced expiratory volume) mitattiin tutkittavilta laajan eurooppalaisen hengityselintutkimuksen puitteissa ensimmäisen kerran vuonna 1992. Tämä yksinkertainen puhalluskoe on hyvä keuhkojen toimintakunnon mittari. 535 ihmiseltä eli puolelta alkuperäisestä tutkimusjoukosta määritettiin uudet tulokset vuonna 2000. Miehiä ja naisia oli yhtä paljon ja iältään tutkittavat olivat alun perin 20-44-vuotiaita. Tupakoivien osuus kaikista pysyi samana 40%:na molemmilla tutkimuskerroilla.

Keuhkojen puhallusvoima heikkeni vähiten beetakaroteenia nauttivien ryhmässä
Puhallusvoima laskee iän mukana ja kahdeksan vuoden aikana kaikkien osallistujien keskimääräinen pudotus oli 30 millilitraa vuodessa. Pudotus oli kuitenkin selvästi pienempi niillä, joiden veren beetakaroteenipitoisuus oli korkein ensimmäisessä mittauksessa. Samoin veren beetakaroteenimäärän nousu mittausten välillä hidasti keuhkojen toiminnan heikkenemistä. Sen sijaan muilla antioksidanteilla ei ollut puhallustulokseen vaikutusta.

Tupakointi ei kannata
Tupakointi oli iän ohella erittäin merkittävä tekijä keuhkojen toiminnan heikkenemisessä. Raskaasti tupakoivat eli yli 20 savukkeen verran päivittäin polttavilla pudotus oli suurin. Erityisen suuri se oli niillä tupakoitsijoilla, joilla alun perin oli matala beetakaroteenipitoisuus ja E-vitamiinimäärä veressään. Heillä vuosittainen pudotus oli 52 millilitraa.

Päinvastainen tulos kuin suomalaisessa Setti-tutkimuksessa
Antioksidanttien keuhkoja ja muuta elimistöä suojaavasta vaikutuksesta on ollut pitkään tietoa, mutta vastaavanlaisia pitkäaikaisseurantoja ei ole aiemmin tehty. Pillereinä nautittavat antioksidantit nousivat suosioon 1990-luvun alussa, mutta näiden maine kärsi pahan kolauksen suuressa suomalaisessa antioksidanttitutkimuksessa (ns. Setti-tutkimus). Siinä tutkimuksessa tupakoitsijoilla osoittautuivat beetakaroteenipillerit yllättävän haitallisiksi lisäten mm. keuhkosyövän ilmaantumista. Tulos oli täysin odottamaton ja taitaa edelleen olla vailla fysiologisesti järkevää selitystä. Olisi perin noloa jos suomalaisessa tutkimuksessa olisi tehty virheellisiä ja hätiköityjä päätelmiä, sillä sen puolesta on niin tavattoman voimallisesti hehkutettu! Tohtori Matti Tolosella on kuten tunnettua ollut pitkään aivan eri näkemys Setti-tutkimuksen tulkinnasta. Lisäksi lääkäri Timo Strandbergin äskettäinen lausunto viimeisimmässä Kuluttaja-lehdessä nro 2, 2006 on myös aika outo: "Monet tutkimukset, kuten kotimainen Setti-tutkimus osoittavat, ettei antioksidanttipillereillä voi vähentää esimerkiksi syöpää". Tohtori Tolonen kirjoittaa Setti-tutkimuksen mielenkiintoisista vaiheista seuraavaa:

Setti-tutkimuksen virhelähteitä
Tutkimusprofessori Jarmo Virtamon pääargumentti (Turun lääketiedepäivillä 10.11.2005) ravintolisien käyttöä vastaan oli Setti-tutkimus (1993–1999), jossa tulkittiin beetakaroteenia (20 mg/vrk) saaneiden tupakoitsijoiden keskuudessa esiintyneen 13 % ylikuolleisuutta keuhkosyöpään. Kehkosyöpään kuoli yhteensä 1 037 miestä, joista osa oli saanut lumetta, osa vitamiineja. Virtamo kertoi kuitenkin luennon jälkeen, että ensimmäinen koehenkilö kuoli jo seuraavana päivänä. Beetakaroteenin tappamiksi laskettiin kaikki kokeen alkamisen jälkeen kuolleet (beetakaroteenia saaneet) riippumatta sitä, montako kapselia mies oli ehtinyt nielaista. Virtamo ei itsekään uskonut kaikkien näiden kuolemien johtuneen beetakaroteenista. Lisäksi on huomattava, että tutkittavien piti olla vapaita keuhkosyövästä hoitokokeen alkaessa. Alussa olevat pienet syöpäpesäkkeet eivät näy röntgenkuvissa, joten beetakaroteeniryhmässä on voinut olla sattumalta hiukan enemmän piileviä, alkaneita keuhkosyöpiä jo ennen hoidon alkua. Näitä virhelähteitä ei ole mainittu missään Setti-tutkimuksesta laadituissa lukuisissa tieteellisissä julkaisussa eikä niissä sadoissa muissa kirjoituksissa, joissa sitä on siteerattu. Setti-tutkimuksen tulosten tahallisesta harhaanjohtamisesta saatiin valaiseva esimerkki maaliskuussa 2005, jolloin Setti-tutkijat Jussi Huttunen ja Antti Aro esiintyivät TV:n A-pisteessä haastateltavina. A-piste joutui seuraavalla viikolla pyytämään katsojilta anteeksi harhaanjohtamista (lue raportti). Setti-tutkijat eivät ole ilmeisesti ymmärtäneet antioksidanttihoidon keskeisiä periaatteita. Pyysin Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskaa teettämään uuden analyysin Setti-tutkimuksen tuloksista siten, että asetetaan puolen vuoden ja vuoden karenssiajat kuolleisuusanalyyseihin. Toisin sanoen puolen vuoden ja vuoden sisällä tutkimuksen alusta kuolleet suljetaan pois ja verrataan sitten kuolleisuutta hoito- ja vertailuryhmissä. Puska vastasi pitävänsä edellä esittämääni julkista moitetta Setti-tutkimuksesta "hyvin valitettavana". Uutta analyysia ei siis liene tulossa.

Näin tohtori Tolonen näyttäisi saavan taustatukea tästä isosta ranskalaistutkimuksesta. Pistetään jäitä hattuun ja seurataan tilanteen kehittymistä.

Popsikaa porkkanoita!
Antioksidantteja saamme ruuasta, erityisesti vihanneksista ja hedelmistä. Beetakaroteeni on keltainen yhdiste, joka antaa oranssinpunaisen värin esimerkiksi porkkanoille ja tomaateille. Ranskalaistutkimuksessa ei eritelty mistä elimistön antioksidantit olivat peräisin, mutta todennäköisesti ne tulivat pääosin ruoasta. Ruoan vähäinen antioksidanttimäärä kasvattaa merkittävästi tupakoitsijoiden riskiä saada aikanaan keuhkoahtaumatauti, päättelevät tutkijat.

These results strongly suggest that beta-carotene protects against the decline in forced expiratory volume in 1 second over an 8 year period in the general population, and that beta-carotene and vitamin E are protective in heavy smokers. And among heavy smokers - those who lit up at least 20 times a day - higher levels of both beta-carotene and vitamin E were related to a slower decline in lung function. Smoking generates excess levels of potentially cell-damaging substances called oxygen free radicals - molecules that antioxidants like vitamin E and beta-carotene are designed to neutralize. The body converts some of the beta-carotene is receives into vitamin A, while some is stored in tissues, including lung tissue. It's possible, Guenegou's team says, that beta-carotene in the lungs helps defend against the free-radical attack. As for why vitamin E appeared protective only in heavy smokers, the researchers speculate that the vitamin jumps into a more potent antioxidant mode only when stress from free radicals is high. Beta-carotene may also preserve non-smokers' lung function by battling free radicals, according to Guenegou. The potentially damaging molecules are a normal byproduct of metabolism, and they are also generated by outside sources other than cigarettes - air pollution, for example. The researcher stressed, though, that beta-carotene is not the sole player in lung or overall health. So it's important to get a mix of antioxidants and other nutrients from plant foods, rather than relying on pills.

Lähteet: YLE Tiede, 29.3.2006 , Reuters, 29.3.2006 ja Thorax 61: 320-326, 2006 myös Tohtori.fi ja sen toimituskunta on tämän tutkimuksen lukenut 24.4.2006