TGN1412 vielä kerran

Vaatimattomassa blogissani olette saaneet seurata erään epäonnisen lääkekokeen vaiheita:

Epäonnisen lääkekokeen uhreista vielä 6 sairaalahoidossa
Epäonnistunut lääkekoe

Nyt kuuluu sikäli hyvää potilaille, että kaikki ovat vihdoinkin päässeet pois sairaalasta. YLE Teeman Tiedesivuilta luen koottuja selityksiä (suorat lainaukset!):

Kokeeseen osallistuneet brittimiehet joutuivat hengenvaaraan, koska TGN1412 käynnisti muutamassa minuutissa heidän elimistössään erittäin voimakkaan puolustusreaktion, ns. sytokiinimyrskyn. Sytokiinit ovat puolustusjärjestelmän auttaja-T-solujen tuottamia yhdisteitä. Liian suuri määrä näitä sinänsä hyödyllisiä yhdisteitä voi sammuttaa elintoiminnat ja tähän tilaan koehenkilöt joutuivat.
Apinoilla tehdyissä kokeissa yhdiste toimi odotetusti, mutta ihmiskokeissa jokin meni toisin. Todennäköisimmin yhdiste aktivoi ihmisellä massiivisen vasteen auttaja-T-soluissa ja ne alkoivat tuottaa sytokiinejä kohtalokkain seurauksin. Apinoilla käytettiin testeissä 500-kertaisia annoksia TGN1412-yhdistettä ihmiskokeisiin verrattuna, joten reaktio oli todella odottamaton.
Selityksiä on etsitty ja yksi mahdollinen syy on löydetty vasta-ainemolekyylin "hännästä", joka on sittenkin erilainen ihmisellä ja apinalla. CD28-reseptoriin kiinnittyy vasta-aineen toinen pää, mutta toisessa päässä voi tapahtua aivan muita asioita. Vapaat päät voivat kytkeytyä ristiin, mikä tehostaa immuunivastetta. TGN1412-yhdistettä kehittäneen pienen saksalaisyrityksen TeGeneron tutkija Thomas Hünig myöntää, että näin on voinut tapahtua.
Samantapainen ilmiö tapahtui toisella samantyyppisellä lääkeainemolekyylillä, joka aiheutti voimakkaan reaktion jo hiirikokeissa. Yhdiste saatiin kuitenkin muokattua sellaiseen muotoon, että se on hyväksytty lääkkeeksi ja nykyisin myynnissä. Sitä käytetään elimistön puolustusjärjestelmän reaktion hillitsemiseen elinsiirroissa.
Nähtäväksi jää, mitä yhdisteelle tapahtuu. Jos selitys epätoivottuun käyttäytymiseen löytyy ja se voidaan korjata, niin ehkä TGN1412:sta saadaan lääkeaine.
Toinen asia on mitä tapahtuu sitä kehittäneelle yritykselle. TeGenero on 15 hengen pikkuyritys, joka on saanut alkunsa Würzburgin yliopistosta. Suomessakin on runsaasti samankaltaisia biotekniikkayrityksiä, jotka ovat syntyneet kiinnostavan lääkeainemolekyylin tai molekyyliryhmän ympärillä. Rahaa kehitystyöhön menee paljon ja onnistuminen voi tuoda paljon rahaa, sitten joskus. Epäonnistumisen riski on kuitenkin suuri.