Suomalaisten säteilevät näkymät ohi

Minulta kysytään harva se kerta ravintoluennoillani mitä sanon Tshernobylin terveysvaikutuksista. Vieläkö Tshernobyl säteilee Suomessa? Johtuuko kilpirauhassairauksien yleistyminen Tshernobylistä?

Olen vastannut, että Tshernobylinin onnettomuuden jäljiltä ei enää tänä päivänä ole jäljellä terveydellemme vaarallista määrää säteilyä. Tuohon kilpirauhassairauksien yleisyyteen olen vastannut, että ihan ensimmäisinä kuukausina ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ainakin teoriassa oli mahdollista, että kilpirauhanen sai siipeensä. Jos söi runsaasti sieniä ja marjoja saattoi saada liian paljon radioaktiivisia aineita ja mahdollisesti siitä on voinut kehittyä kilpirauhassyöpä. Mutta mitään piikkiä sairastilastoissa en ole kuullut esiintyneen. Kilpirauhassairauksien yleistyminen selittynee sillä, että sairaus onneksi todetaan herkemmin tänä päivänä ja päästään aloittamaan tehokas hoito.

Nyt voin tyytyväisyydellä todeta, että lienen vastannut suhteellisen järkevästi. Verkkouutiset julkaisee tänään laajahkon selvityksen Tshernobylin säteilevästä laskeumasta. Pistän sen tähän lähes sellaisenaan asian tärkeyden vuoksi:

Kahdenkymmenen vuoden takainen Tshernobyl-laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään, todettiin ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä symposiumissa tiistaina Helsingissä. Viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten saamasta Tshernobylin aiheuttamasta kokonaissäteilyannoksesta puolet saatiin kuitenkin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Tshernobyl-onnettomuuden aiheuttama säteilyannos tänä päivänä on vain alle yhden prosentin suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta.

Tshernobyl-laskeuman mukana Suomen ympäristöön tuli paljon erilaisia radioaktiivisia aineita. Suurin osa näistä aineista oli puoliintumisajaltaan lyhytikäisiä ja hävisi itsestään ympäristöstä nopeasti. Ihmisen ulkoisesti saamaan säteilyannokseen näillä lyhytikäisillä nuklideilla oli alussa suurin merkitys. Suomalaisten 50 vuoden aikana saamasta kaikkiaan 2-3 millisievertin (mSv, sievertin tuhannesosa) Tshernobyl-säteilyannoksesta noin puolet saatiin jo kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Laskeuma jätti kuitenkin Suomen luontoon jälkensä, jotka näkyvät asiantuntijoiden mukaan vielä pitkään.

Tällä hetkellä merkittävin elintarvikkeissa esiintyvä, laskeumasta peräisin oleva radioaktiivinen aine on cesium-137 (Cs-137). Laskeuman jälkeisenä ensimmäisenä vuonna suomalainen sai noin 0,2 mSv:n säteilyannoksen. Noin kolmasosa tästä kulkeutui ihmiseen sisäisesti, ruoan ja hengityksen kautta. Maataloustuotteiden osuus oli aluksi suuri: vuonna 1986 suomalainen sai maataloustuotteista yli kaksi kertaa enemmän säteilyannosta kuin luonnontuotteista. Seuraavina vuosina luonnontuotteista saatavan annoksen suhteellinen osuus kasvoi. Cs-137 häviää metsäympäristön ja järvien ravinnekierrosta hyvin hitaasti.

Tällä hetkellä suomalaisten saama Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva vuotuinen keskimääräinen säteilyannos on noin 0,03 mSv. Tästä vajaa puolet aiheutuu elintarvikkeista. Noin kolme neljännestä elintarvikkeiden kautta saatavasta annoksesta aiheutuu luonnontuotteista: järvikaloista, sienistä, riistalihasta ja metsämarjoista, loput maataloustuotteista. Viljellyissä tuotteissa sekä maidossa ja lihassa Cs-137-pitoisuudet ovat nyt erittäin pieniä.

Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat paljon. Tähän vaikuttavat paitsi Tshernobyl-laskeuman epätasainen jakautuminen, myös monet ympäristötekijät. Esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat muutamasta bequerellistä useaan tuhanteen bequerelliin kilossa. Eniten laskeumaa saaneella alueella poikkeuksellisen runsaasti luonnontuotteita käyttävien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisia keskivertokuluttajan annokseen verrattuna. Annoksia voidaan kuitenkin pienentää kulutustottumuksia muuttamalla ja ryöppäämällä syötävät sienet. Eniten laskeumaa Suomen luonnossa on Pirkanmaalla ja Itä-Hämeessä, mutta kummassakin niin vähän ettei sitä voida erottaa luonnollisesta taustasta, paitsi juuri esim. sienissä, joihin radioaktiiviset aineet voivat kerääntyä.

Elintarvikkeiden radionuklidipitoisuuden lisäksi ihmisen saamaan säteilyannokseen vaikuttaa kulutettavan elintarvikkeen määrä. Kun ihminen saa elintarvikkeiden kautta 80 000 Bq Cs-137:ää, siitä aiheutuu 1 mSv:n säteilyannos. Tämän säteilymäärän saadakseen ihmisen pitäisi syödä esimerkiksi 80 kiloa sieniä, joiden Cs-137-pitoisuus on 1000 Bq/kg.

Kaikista säteilylähteistä suomalainen saa tällä hetkellä yhteensä keskimäärin 3,7 mSv:n säteilyannoksen vuodessa. Tshernobyl-laskeuman osuus tästä on alle prosentin.

Suomessa Tshernobyl-laskeumalla ei ole ollut suoria terveysvaikutuksia ihmisiin. Tshernobylin onnettomuus ei ole myöskään suurentanut lasten tai nuorten kilpirauhassyövän riskiä Suomessa. Teoreettisten laskelmien perusteella asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Tshernobyl-laskeuma aiheuttaa maassamme muutamia satoja kuolemaan johtavia syöpätapauksia 80 vuoden aikana. Tapauksia ei kuitenkaan pystytä tilastollisesti osoittamaan, koska kaikkien syöpätapausten lukumäärä samana aikana on niin suuri.

Eli, Suomen tulevaisuus ei vaikuta säteilevän hyvältä - onneksi!