Nälkä - sota - julmuudet

Ihmisen raadollisuus tulee räikeimmillään mielestäni ilmi akselilla nälkä - sota - julmuudet. Tämä on koruton totuus Homo sapiensista:

• Nälkä ajaa lapset sotilaiksi. Lupaus säännöllisestä ateriasta ja mahdollisuus päästä eroon raskaasta työstä ovat syitä, jotka ajavat lapset sotilaiksi. Näin todetaan valmisteilla olevassa tutkimuksessa lapsisotilaista kolmessa Aasian maassa, Bangladeshissa, Nepalissa ja Sri Lankassa.
• Köyhyys pitää perheet nälkäisinä ja lapset pois koulusta. Terroristijärjestön lupaus lämpimästä ateriasta kolme kertaa päivässä houkuttaa liittymään taistelijoihin. Suurin osa lapsista on värvätty vastoin heidän omaa tai perheen tahtoaa. Kaikessa raadollisuudessaan raskasta työtä tekevä lapsi voi nähdä sotilaan työn helpompana tapana selvitä tai uskoa sen tarjoavan mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun.
• Lapsisotilas kelpaa kaikkeen mahdolliseen. Lapset toimivat sotajoukoissa ensin erilaisissa tukitehtävissä kuten vartijoina, kantajina ja kokkeina. Näistä tehtävistä tie sotilaaksi on usein lyhyt. Seksiorjina ei lapsia järjestelmällisesti näytetä käytettävän, joskin Nepalissa vapautuneet tytöt ovat kertoneet seksuaalisesta väkivallasta. Sri Lankassa tamilitiikereiden joukoissa on käytetty 9-10 vuoden ikäisiä lapsia etulinjan taisteluissa ja itsemurhaiskujen tekijöinä. Lapsia käytetään mieluusti hyväksi esim. Bangladeshissa radikaalin islamilaisuuden merkeissä, poliittisten puolueiden taustalla toimivissa rikollisjärjestöissä ja laajassa huume- ja asekaupassa.
• Lapsisotilaiden määrästä ei luotettavia tietoja. Nepalilaiset lasten oikeuksien parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt arvoivat, että maolaisliikkeen joukoissa on peräti 10–30 prosenttia lapsia.
• Väkivallan perustana on ihmisen ravinnonhankinta. Näin toteaa Nobelkirjailija vuodelta 1981 Elias Canetti, joka saa jatkopuheenvuoron Markus Långin referaatissa: Ihminen tarttuu kädellään saaliiseen, repii sen rikki, vie suuhunsa, puree ja nielee. Saalis kulkee pitkän pimeän taipalen ruumiin sisässä ja saaliista imetään kaikki hyödyllinen ja sulatetaan omaan ruumiiseen, kunnes jäljelle jää vain jätettä ja pahaa hajua. Se poistetaan ruumiista häpeillen. Saalis otetaan väkivalloin kiinni ja hotkitaan väkivalloin suihin. Kun väkivalta lakkaa hätäilemästä, se muuttuu vallaksi.
• Kadotettu sukupolvi. Liberialainen Jacob, 17 v. tuntee sodan paremmin kuin rauhan. 17 ikävuodestaan hän on elänyt 14 vuotta sodassa. Neljä vuotta hän taisteli itse mukana. Hän on entinen lapsisotilas. Hän kuuluu ns. kadotettuun sukupolveen. Kun Charles Taylorin joukot hyökkäsivät Jacobin kotiin ja tappoivat hänen vanhempansa, liittyi Jacob kostoksi vastapuolen joukkoihin. Hän sai 6 kuukauden koulutuksen ja lähti sen jälkeen taistelemaan. Hän oli silloin 13-vuotias. Palkkaa hän ei taistelemisesta saanut. Ruoankin he hankkivat pääasiassa ryöstämällä. Kerran hän haavoittui itsekin; luoti lävisti hänen säärensä. Nyt rauhan tultua hän on luovuttanut aseensa ja odottaa ex-poikasotilaiden leirillä josko isovanhemmat löytyisivät jostain päin Liberiaa elossa. Jos näin käy, muuttaa hän heidän luokseen asumaan. Paluu kotikylään ja kyläyhteisöön kaiken tapahtuneen jälkeen ei ole helppoa. Mitä Jacob odottaa tulevaisuudelta? Hän toivoo, että Jumala siunaisi häntä. Jacob haaveilee siitä, että voisi opiskella. Hän haluaisi lääkäriksi.