Urheiluvammat uusiutuvat herkästi

Jari Litmasen (jalkapalloilija) kausi saattaa olla ohi. Samuli Vasalan (kestävyysjuoksija) jatkuvat jalkavaivat lopettivat huippu-urheilijan uran ennenaikaisesti. Kalle Palanderin (alamäkihiihtäjä) polvi tuntuu tällä hetkellä käsittämättömän hyvältä.

Ruotsalaistutkimuksessa on selvitetty, miten yhdellä kaudella tulleet vammat ovat yhteydessä seuraavalla kaudella ilmeneviin vammoihin huippujalkapalloilijoilla. Useimmissa tutkimuksissa osallistujat ovat itse raportoineet vammoistaan, mikä voi vääristää tuloksia. Nyt tutkimusta varten lääkärit raportoivat kahden täyden jalkapallon sarjakauden aikana pelaajille sattuneet kaikki vammat.

Tutkimuksen mukaan molempina kausina oli pelaajilla yhtä suuri vammautumisriski. Miten paljon vammoja esiintyi? Vammoja sattui noin 5 kpl 1000 harjoitustuntia kohti ja 20-25 kpl 1000 ottelutuntia kohti. Kuitenkin havaittiin, että ensimmäisellä kaudella vammautuneiden pelaajien riski loukkaantua myös toisella kaudella oli lähes kolminkertainen muihin verrattuna. Erityisesti se koski tällaisia vammoja: takareisi-, nivus- tai polvivammoja. Nilkkavammojen osalta yhteyttä ei havaittu. Pelaajien ikä ei vaikuttanut vamman uusiutumisen riskiin.

Tutkimus vahvistaa havainnot, joiden mukaan urheiluvammoilla on taipumusta uusiutua huolimatta kaikista varotoimista. Uusiutumista voitaisiin ehkä ehkäistä pidentämällä kuntoutusvaihetta, vaikka se varmasti harmittaakin urheilijoita, katsojia ja sponsoreita.

Tyypillisiä urheiluvammoja ovat lihas- ja jännevammat, nivel- ja nivelsidevammat sekä luunmurtumat. Huippu-urheilija on kilpailuissa valmis tekemään suorituksensa kovimmalla mahdollisella nopeudella ja maksimaalisia voimia käyttäen. Kaikenlaiset tekniikkavirheet, valmistautumisessa tapahtuneet virheet ja epäedulliset olosuhteet voivat edesauttaa vamman syntymistä. Suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat kamppailulajien edustajat ja sellaisten urheilulajien yhteydessä joissa tapahtuu paljon päätöntä törmäilyä (jääkiekko!). Jalkapalloilija nyrjäyttää nilkkansa, polvi tai nilkka menee sijoiltaan, polven sivu- tai ristisiteet katkeavat tai isoissa runkolihaksissa tapahtuu revähtymisiä. Hiihdossa ja laskettelussa suurimmat riskit liittyvät kaatumiseen rinteessä. Pikajuoksussa ja yleisurheilun heittolajeissa lihasrevähtymät ovat tyypillisiä äkillisiä urheiluvammoja. Pitkän matkan juoksijaa piinaavat suurista harjoittelumääristä johtuvat rasitusvammat alaraajoissa.

Lähde: Poliklinikka, 17.10.2006 ja Br J Sports Med 40: 767-772, 2006