Newsweekin toimittaja Anne Underwood on haastatellut mm. Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan johtajaa tohtori Walter Willettiä.
Me saamme ravinnosta liian vähän vitamiineja ja hivenaineita. Syy ei ole ravinnossa sinänsä vaan ravintotottumuksemme ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Me syömme yksinkertaisesti liian paljon epäterveellistä ruokaa.
Korjausresepti on tuttu: Syökää enemmän kasviksia, nauttikaa omega-3-rasvahappoja, D-vitamiinia ja kalsiumia tarvitaan runsaammin (ehkä jopa ravintolisänä), kromia kannattaisi harkita ja kalium on tainnut päästä unohtumaan.
Muutama asiaa valaiseva poiminta lehdestä:
Kalsiumi on enemmän kuin luitten vahvistaja. Se on välttämätön aine hermoärsykkeiden välityksessä ja sitä tarvitaan ylläpitämään sydämenlyönnit normaalina. Se kiihdyttää hormonien eritystä ja toimii entsyymireaktioiden käynnistäjänä. Joidenkin tutkimusten mukaan se voi jopa ehkäistä paksusuolen syöpää. Ja tätä kalsiumia pitäisi nauttia paljon enemmän kuin nykyisin. Vain puolet amerikkalaisista saa riittävästi kalsiumia, sanoo tohtori Felicia Cosman kansallisesta Osteoporoosisäätiöstä. Päivittäiset suositukset ovat 1000 milligrammaa aikuisille, 1200 yli 50-vuotiaille naisille ja 1300 murrosikäisille lapsille.
D-vitamiinin tarpeemme on jatkuvan kiistan aiheena. USA:n hallitus suosittelee 200-600 kansainvälistä yksikköä (KY) päivässä, mutta yhä enemmän löytyy tieteellistä tukea ajatukselle, että tämä on liian vähän. Viime kuussa Cedric ja Frank Garland kirjoittivat, että 1000 KY:tä päivässä voi puolittaa riskin sairastua paksusuolen syöpään ja vähentää rinta- ja munasarjasyövän esiintyvyyttä 25 prosenttia. Tohtori Michael Holick Bostonin yliopistosta on pannut ihotautilääkärien käsityskyvyn lujille suosittelemalle kesäisin 5-10 min aurinkokylpyjä ilman aurinkorasvaa 2-3 kertaa viikossa. Monissa maissa talvella auringon säteet eivät paista tarpeeksi vahvasti D-vitamiinin tuotannon käynnistämiseksi iholla. Tilapäisen vajeen täyttämiseksi hän suosittelee vitamiinipillereitä, kalaa ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita.
Missä omega-kolmoset piilottelevat? Ruokamme sisältää sekä lyhytketjuisia ALA-rasvahappoja että pitkäketjuisia EPA- ja DHA-rasavahappoja. Suurimmat terveyshyödyt löytyvät pitkäketjuisista rasvahapoista. Amerikan Sydänyhdistys suosittelee rasvaisten kalojen syöntiä ainakin kaksi kertaa viikossa sydän- ja verisuonisairauksien estämistä varten. Sellaisille potilaille joilla jo on sydäntauti määrätään 1000 mg EPAa ja DHAta päivittäin, joko kaloista tai ravintolisinä.Kromia tarvitsemme tavattoman vähän, joten päivittäiset tarpeemme tulevat ilmeisesti tyydytettyä. Jotkut tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että kromia ei ehkä kuitenkaan saada tarpeeksi ravinnosta. Syynä näyttäisi olevan jalostettujen sokerituotteiden suuri nauttiminen. Ratkaisu ongelmaan löytyy parsakaalista, omenista ja muista hedelmistä samalla kun vähennämme jalostettujen sokerituotteiden nauttimisen mahdollisimman vähiin. Terveysintoilijat voivat harkita ravintolisä kromipikolinaatin nauttimista 25-35 mikrogrammaa päivässä. Kokeissa on käytetty niinkin suuria annoksia kuin 200 ja ylikin.
Nykyiset suositukset kaliumin suhteen ovat 4700 milligrammaa päivää kohti, mutta useimmat ihmiset eivät pääse lähellekään tätä. Kummallista, sillä se ei ole vaikeaa. Muutamassa perunassa on jo 950 milligrammaa. Neljällä viikunalla päästään jo 540 mg:aan ja lasillinen appelsiinimehua sisältää 450. Ihmisten pitää tottua syömään monipuolisemmin, silloin saamme kaliumin lisäksi riittäviä määriä kaikkia muitakin ruoan sisältämiä ravintoaineita.
Loppujen lopuksi optimaaliseen ravintoon ei ole oikotietä. Terveytemme tukirankana on liikunta ja terveellinen ruokavalio. Ei tuohon voi muuta sanoa kuin, että tuokaa lisää kasviksia pöytään!
Lähde: Newsweek 23.1.2006, sivut 38-43
