Open Access keskustelu kiihtyy Suomessa

Olen mielenkiinnolla seurannut Open Access-keskustelua viime aikoina Suomessa ja ulkomailla. Open Access on tapa julkaista tieteellistä tietoa verkossa siten, että se on vapaasti kenen tahansa luettavissa, tulostettavissa ja levitettävissä edelleen ilman maksuja tai käytön esteitä (Suomen Open Access - työryhmän määritelmä).
Viimeisimmässä Tieteessä Tapahtuu - lehdessä on tietojärjestelmätieteen professori ja Suomen Open Access - työryhmän puhenjohtaja Bo-Christer Björkin artikkeli vapaasti luettavissa. Professori Björkin mukaan aihepiiriin liittyvä keskustelu on maailmalla tällä hetkellä hyvin kiihkeää. Netissä on luettavissa kannanottoja, jotka pikemminkin perustuvat luuloihin ja etujen valvontaan kuin faktoihin. Kaupalliset ja tieteellisten seurojen ylläpitämät tiedekustantajat ovat huomanneet että Open Access pitkällä tähtäimellä voi muodostua uhaksi heidän toiminnalleen, ja pyrkivät kirjoituksillaan ja julkishallinnon päättäjiin kohdistuvalla edunvalvonnalla kylvämään epäluuloja avoimen verkkojulkaisemisen toimivuutta kohtaan. Professori Björk kumoaa muutaman usein esitetyn väitteen:

Väite: Open Access-julkaiseminen vaikuttaa haitallisesti tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan
Vastaus: Vapaan sisällön kasvun arvioidaan vähentävän lehtien tilausmaksuja ja sitä kautta mm. tieteellisten yhdistysten mahdollisuutta käyttää julkaisutoiminnasta saatua ylijäämää muihin tarkoituksiin, kuten seminaarien tai yleisöluentojen järjestämiseen. Toisaalta tieteelliset seurat pelkäävät omien lehtiensä muuttamista avoimiksi, koska arvelevat, että tästä voisi seurata jäsenkatoa (lehti on usein jäsenyyteen liittyvä etu, tai jäsenet saavat lehden huomattavan edulliseen hintaan). Nämä pelot ovat osin oikeutettuja, mutta ajat muuttuvat Björkin mukaan ja seurojen tulisi arvioida missionsa uudestaan vastaamaan Internet-ajan vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Onko tärkeämpää esimerkiksi järjestää harvoille ja valituille kuulijoille julkaisutuloilla subventoituja yleisöluentoja, mitä mm. Royal Society pitää tärkeänä, kuin edistää oman alan tiedonvälitystä mahdollisimman tehokkaasti ja saavuttaa suuri joukko uusia lukijoita?

Väite: Avoin verkkojulkaiseminen vaarantaa tieteellisten artikkeleiden laadunvarmistuksen
Vastaus: Tämä väite on kaksijakoinen. Toisaalta on esitetty että jos kirjoittajat omatoimisesti ryhtyvät julkaisemaan erilaisia käsikirjoituksia verkossa omilla verkkosivuillaan tai korkeakoulujensa julkaisuarkistoissa, lukijoiden on vaikea tietää eroa näiden ja todella vertaisarvioinnin läpikäyneiden artikkeleiden välillä. Toinen variaatio tästä väitteestä on, että kirjoittajamaksua perivät lehdet voivat joutua houkutukseen hyväksyä laadultaan arveluttavia artikkeleita, jotta saisivat riittävästi maksavia kirjoittajia. Tilanne on kuitenkin aivan samanlainen tilauspohjaisessa julkaisumallissa, jossa esimerkiksi neljännesvuosittain ilmestyvät lehdet voivat joutua houkutukseen madaltaa rimaa, jotta lehti voisi ilmestyä luvatussa rytmissä ja tilaajat saisivat rahoilleen vastineen. Björk ei usko Open Access lehtien laatuongelmaan.

Professori Björk jaottelee Open Access-julkaisemisen puolesta esitettyjä argumentteja kolmeen eri kategoriaan:
1) Moraaliset. Nämä argumentit painottavat, että tieteen tulokset ovat pääosin julkisella rahoituksella aikaansaatu julkinen hyödyke, ja että tulosten tästä syystä tulisi olla kaikkien tarvitsevien ulottuvilla ilmaiseksi, kun se kerran nykytekniikan ansiosta on mahdollista lähes olemattomin marginaalikustannuksin. Toinen tähän kategoriaan liittyvä argumentti painottaa että Open Access tukee erinomaisesti tieteen perinteistä avoimuutta. Lisäksi OA:n eräät puolestapuhujat kiinnittävät usein huomion joidenkin kustantajien ylisuuriin voittoihin, joita välillisesti ylläpidetään julkisin varoin.
2) Taloudelliset argumentit pyrkivät vertailemaan eri julkaisumallien kustannuksia. Internet on muuttanut julkaisutoiminnan infrastruktuuria tavalla, joka tiedonvälitysketjun näkökulmasta mahdollistaa kokonaiskustannuksiltaan huomattavasti edullisemman ja myös tutkimustoiminnan kokonaisvaikutusten kannalta paremman toimintamallin.
3) Käytännölliset argumentit lähtevät siitä, että avoin saatavuus on webin käyttötavoista kaikkein luontevin ja lukijan kannalta helpoin. Ei liene aivan puhdas sattuma että World Wide
Web:in perusta luotiin juuri tutkimuslaitoksessa (CERN), tutkijoitten omien tarpeitten tyydyttämiseksi.

Pitkällä tähtäimellä tieteellisten artikkeleiden markkinat, erityisesti kirjoittajien tekemien valintojen kautta, tulevat ratkaisemaan yleistyykö avoin saatavuus, ja yleistyykö se Open Access-lehtien tai rinnakkaisten julkaisuarkistojen kautta. Aiheen ympärillä käyty julkinen keskustelu on kuitenkin tärkeää, koska sen avulla voidaan vaikuttaa avainasemassa oleviin tahoihin, kuten tutkimustoiminnan rahoittajiin ja tiedeyhteisön järjestöihin, jotka valinnoillaan voivat ratkaisevalla tavalla vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Paras tapa Open Access - periaatteen mainostamiseksi on, että lukijat ja tiedon loppukäyttäjät konkreettisesti huomaavat, miten paljon vapaa saatavuus auttaa heitä heidän omassa työssään, ja alkavat toteuttaa periaatetta myös omien kirjoitustensa osalta sekä asettaa vaatimuksia asian edistämiseksi omissa yhteisöissään, päättää professori Björk artikkelinsa.

christer pohdiskelee:
Minä ihmettelen kaikesta vakuuttelusta huolimatta miten tilausmaksuja perivät tiedelehdet voivat enää pysyä hengissä vapaan tiedejulkaisun puristuksessa? Onko tiedelehtien vapaaksi päästäminen sittenkään kaikkien etu? Ravintotieteen julkaisuja on vapaassa levityksessä esimerkiksi pönkittämässä Atkinsin kaltaisten ruokavalioiden ajatusmaailmaa usein vieläpä sillä tavalla, että tutkimuksen rahoittajana on esim. Atkinsin Säätiö. Miten tuossa tilanteessa voidaan taata, että kirjoituksessa käydään asiat objektiivisesti läpi? Vaarana on, että rahoittajan näkökulma väkisin paistaa läpi. Maksullisissa lehdissä tapahtuva tiukan tieteellinen tarkastelu saattaisi herkästi lähettää tällaisen käsikirjoituksen bumerangina takaisin. Mitä mieltä te olette?

On olemassa kokonaisia kirjastoja missä voi lukea tiedelehtiä ilmaiseksi. Sinne tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia ilmaisia lehtiä.

Suomalaisia avoimia tiedelehtiä:
Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ Mathematica
Annales Botanici Fennici
Annales Zoologici Fennici
Boreal Environment Research
Elore
Ennen ja nyt - historian tietosanomat
Human Technology
Metsätieteen aikakauskirja
Mirator
Silva Fennica

Ulkomaisia lehtihakemistoja:
DOAJ - Directory of Open Access Journals
PLoS - Public Library of Science
BMC - BioMed Central
Regensburg/Max Planck Gesellschaft
HighWire Free Online Full-text Articles
HighBeam Library Research
Free Medical Journals
PubMed Central
Scielo
Free Full Text