maanantaina, tammikuuta 16, 2006

Sipulipostin lumoissa


Sain todella mielenkiintoista sipulipostia ystävältäni Pirjo Toikkaselta (Kotimaiset Kasvikset ry.).
Uuden kasvisvuoden aloittaa terveyskasvi sipuli. Sipuleita on toista kymmentä erilaista. Niitä voi käyttää monipuolisesti ja vaihdellen. Pirjo lähetti sipulijutun, josta luulisi olevan lukuiloa myös vaatimattoman blogini lukijoille. Lisää tietoa löytyy Kotimaiset Kasvikset ry.:n erinomaisilta kotisivuilta.

Näin kirjoittaa Pirjo Toikkanen kirjeessään:
(teksti: Pirjo Toikkanen, kuva: Sanna Peurakoski, yllätykselliset linkit: christer sundqvist)

Täyteläisiä makuja sipuleista
Ruoanvalmistus alkaa lähes aina sipulin pilkkomisesta. Ilman sipulia edes huippukokki ei selviä. Vaihtele ja yhdistele kotikokkauksessakin eri sipulilaatuja, koska juuri sipuleista ruoka saa täyteläisyyttä ja maut syvyyttä. Sipulit pyöristävät ja täydentävät ruoka-aineiden ominaismakuja. Joskus ne tuovat ruokaan myös vastamakuja ja uusia sävyjä. Kaiken lisäksi sipulit edistävät terveyttä.
Kelta-, valko- ja punasipulin tuntevat kaikki. Purjo ja ruohosipuli ovat tuttuja nekin. Nykyään harvinaisempia ovat ryväs- ja ilmasipulit. Moderni salottisipuli kerää gourmetkokkien kehut. Isot hopea- ja jättisipulit vetoavat miedolla, raakanakin mukavalla maullaan. Kevätsipuli aloitti voittokulkunsa aasialaisruokien myötä, samoin kiinansipuli. Pieniä helmi- ja hillosipuleitakin tapaa. Valinnanvaraa sipuleissa riittää.

Aromaattisuutta ja flavonoideja
Sipulit saavat tyypillisen makunsa rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Jonkin verran näitä sulfidipitoisia aineita vapautuu jo sipulia pilkottaessa, mistä aiheutuu itkettävää vaikutusta. Paras keino välttyä kyyneliltä on käyttää terävää veistä. Sipuleiden umami tuo maistuvuutta ruokiin. Umami on yksi viidestä perusmausta, ja se tehostaa ja tukee ruoan muita makuja.
Sipuli avaa tukkoisia hengitysteitä ja helpottaa siten flunssaista oloa. Sipulin tehokkain antioksidantti, kversetiini ehkäisee virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Lisäksi sipulin suojaravintoaineet ja flavonoidit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitautien sekä syöpäsairauksien syntymistä.

Raakana, kuullotettuna, haudutettuna
Raakana sipulista tulee esiin kirpeä maku. Huolellisesti terävällä veitsellä hienonnettu, raaka sipuli on herkkua blinien päällä mädin, smetanan ja pippurin lisänä. Miedon mateen mädin seuraan raaka sipuli saattaa olla liian voimakasta. Silloin voit huuhdella sipulisilpun juoksevassa vedessä siivilässä.
Isoista, miedoista jättisipuleista saat ohuina siivuina mainion lisän kreikkalaiseen tai muuhun salaattiin. Ohuet punasipulisiivut ovat loistava pari appelsiiniviipaleille. Keltasipulia voit siivuttaa tomaattiviipaleiden lomaan ja ripauttaa päälle ruohosipulisilppua ja pippuria. Burgerit ja tartarit, kalamarinadit ja pikkelssit sisältävät kypsentämätöntä sipulia nekin.
Kuullotettuna kipakankin sipulin maku leppyy ja lauhtuu suorastaan makeaksi. Kun kuullotat sipulia pihvin tai maksaleikkeen päälle, voit korostaa sipulin makeutta ripauksella sokeria. Liha-, kala- ja kasvisliemet haudutetaan sävykkäiksi sipuleilla. Keitoissa ja pataruoissa sipulit ovat aina paikallaan. Sipuli voi olla keiton pääraaka-ainekin. Ranskalaisen sipulikeiton kruunaa tilkka portviiniä tai madeiraa.

Hyviä makupareja
Mausteet liittoutuvat sipuleiden kanssa loistavasti. Kokeile pistellä kuorittuun sipuliin kokonaisia neilikoita. Hauduta neilikka-sipulia pataruoassa antamassa makua. Yrteistä useimmat sopivat sipulin seuraan, mutta yksi ylitse muiden on timjami. Lisää sipulia sisältäviin uuniruokiin tuoreita timjamin oksia. Hyviä makupareja ovat esimerkiksi tomaatti ja sipuli, sienet ja sipuli, vihreät pavut ja valkosipuli sekä peruna ja sipuli niin uuni- kuin muissakin ruoissa.

Sipulifaktaa:

  • Kepasipulia viljeleviä yrityksiä on Suomessa 900.
  • Valkosipulia tuottaa 120 ja purjoa 140 yritystä.
  • Sipulin kulutus on 40 vuodessa Suomessa liki viisinkertaistunut. Nykyisin suomalainen syö keskimäärin lähes 6 kg sipulia vuodessa, kun vastaava luku vielä v 1966 oli 1,2 kg.
  • Sipuli on nykyisin neljänneksi suosituin kasviksemme. Kärkipaikkoja pitävät tomaatti, porkkana ja kurkku.
  • Sipulin osuus kaikista kasvisostoista on alle 35-vuotiailla suurempi kuin tätä vanhemmilla ikäluokilla.

Blogiarkisto