Vaivannäkö kannattaa

Olen viime päivinä saanut runsaasti sähköpostiviestejä, missä yllättäen kerrotaan vaatimattomilla blogisivuillani olleen mieluista sisältöä. Samalla kun nöyrästi kiitän saamastani huomiosta huomautan, että blogissani oleva tieto väkisin jää aika jalostamattomaan muotoon. Voi, miten mielelläni istuisin koneen äärellä ja selvittäisin ravinto- ja terveysuutisten taustoja oikein tarkasti! Se nyt ei vain ole mahdollista, pakko se on myöntää. Toivottavasti sekaan ei lipsahda kauhean huonosti valmisteltuja juttuja.
Enemmän vaivaa olen nähnyt kirjoittamissani ravinto-oppaissa ja pitämissäni ravintoluennoissa. Niissä olen tinkimättömästi ja voimia säästämättä kipuillut valtavan tietomäärän keskellä. Tieto on kuitenkin niin valtavan mielenkiintoista, että sen eteen kannattaa nähdä kaikki tämä vaiva. Tahtoisin verrata ravinto- ja terveystiedon lähteille menemistäni antiikin Kreikan filosofin Euklideen toimintaan, joka perusti kotipaikkansa nimeä kantavan Megarialaisen koulukunnan filosofiassa. Euklideesta kerrotaan seuraava opettavainen tarina, jonka löysin Kai Vakkurin kirjasta Eureka (ISBN 951-98783-7-8, BSV-Kirja, Gummerus, 2003). Euklideen kerrotaan pitäneen Sokrateen opetusta niin kiintoisana, että hän kulki vaarallisen 40 km matkan Megarasta Ateenaan valepuvussa kuunnellakseen Sokrateen opetusta muutaman tunnin. Sen jälkeen hän taas palasi takaisin. Samaa vaivaa kuin Euklides minä näen ainakin vähäisessä määrin käydessäni läpi tieteen viimeisimpiä saavutuksia ja tarjotessani niitä teille arkikielisenä versiona. Tällä tavalla minä itse koen uudistuvani ja oppivani uusia asioita, ennakkoluulottomasti, pohtien, vertaillen ja keskusteluja käyden muiden osaavampien asiantuntijoiden kanssa.
Muistakaa käydessänne sivuillani aina silloin tällöin rohkaista minua pienellä viestillä. Minä joudun niin monesti korvaamaan vähäiset älylliset voimavarani yhä kovemmalla ahkeruudella ja pienikin kannustus pistää minut yrittämään vielä kovemmin. En minä kriittisiäkään kannanottoja katso karsaasti. Päinvastoin, mitä enemmän esille tuomiani asioita asetetaan kyseenalaiseksi, sitä enemmän joudun penkomaan taustoja - yhteiseksi hyödyksemme.