Uutisen mukaan 25% haastatelluista (The Cancer Research UK) ei halunnut luopua kiloistaan. Vielä useampi oli tietämätön terveellisemmän elämäntavan hyödyistä ja ylipainoisten lisääntyneestä syöpäriskistä. Monella oli lisäksi vaikeuksia luokitella lihavuutensa tila. Lihavuutta voidaan määrittää suhteellisella painolla (BMI). Lievä lihavuus BMI = 25,0-29,9 kg/m2; merkittävä lihavuus BMI = 30-34,9; vaikea lihavuus BMI = 35,0-39,9; sairaalloinen lihavuus, BMI > 40.
Lihavuuteen liittyy lisääntynyt riski sairastua erilaisiin syöpäsairauksiin mm. mahalaukussa, munuaisissa, ruokatorvessa ja vaihdevuodet ohittaneilla lihavilla naisilla on rintasyöpä yleisempää. Tohtori Lesley Walker piti todella huolestuttavana näinkin monen välinpitämätöntä asennetta. Lihavuus on suurin ehkästävissä oleva terveysriskimme tupakoinnin jälkeen. Nyt aiotaan tehostaa kampanjointia lihavuutta vastaan, joka on saavuttanut hälyttävät mittasuhteet Brittein saarilla.
Pistän tähän vielä keskiviikkona 11.1.2006 ilmestyvästä kirjastani Kilpirauhaspotilaan Ravinto (Suomen Kilpirauhasliitto ry., ISBN 952-91-9861-2) muutaman tätä asiaa käsittelevän kohdan:
Lihomiseen vaikuttavia tekijöitä
Tässä tulee oma muistilistani lihomiseen vaikuttavista tekijöistä:
- ruokakulttuurimme on muuttunut (syödään äkkiä, ainainen kiire, kunnon kotiruokaa ei ehditä valmistaa)
- työn aiheuttama energian kulutus on huomattavasti vähentynyt (tehdään enimmäkseen istumatyötä nykyään)
- työmatkat tehdään yleensä autolla nykyään vaikka voisi usein liikkua jalan tai esim. polkupyörällä
- päivittäinen arkiliikunta on vähentynyt
- pikaruokien suosio on kasvanut
- mielialalääkkeiden syönti on kasvanut
- virvoitusjuomia on runsaammin tarjolla ja niitä myös käytetään
- lounailla ja päivällisillä syödään usein liian suuria annoksia (seisovan pöydän vaara!)
- syömiskerrat ja kaikenlainen pikkunapostelu on yleistynyt
- toisaalta ainainen kiire työpaikalla vähentää ruokailua keskellä päivää ja siirtää ruokailun pääpainon iltaan
- alkoholin käyttö jatkaa kasvuaan
- perunalastuja myydään yhä suuremmissa säästökokoisissa pusseissa
- makeisten syönti on liian runsasta ja tässäkin suositaan yhä isompia säästöpusseja
- makeisia syödään joka päivä, ei ole enää karkkipäivää
- juuston kulutus on kasvanut
- hieman lisääntyneen kuntoliikunnan tuoma etu painonhallinnassa otetaan takaisin kasvaneena oluen ja virvoitusjuomien käytöllä
- lihottavia tekijöitä on elämässämme nykyään paljon enemmän kuin laihduttavia tekijöitä
Liikunnan terveysvaikutukset
Liikunta on vihdoinkin saatu mukaan uusiin virallisiin ravitsemussuosituksiin! Liikunta toimii melkein aina kahdella tapaa. Se luo positiivisen kierteen
1) lisäämällä energiankulutusta ja
2) parantamalla mielialaa suoraan.
Näiden yhteisvaikutus kannustaa ihmisiä yleisestikin parempaan elämänhallintaan ja parantaa elämänlaatua. Merkittäviä terveyshyötyjä saataisiin jo sillä, että kaikki liikkuisivat. Ravintotietous voi auttaa sitten, kun ihmiset saavat jotenkin positiivisen vaihteen päälle.
Kysymys: Syntyvätkö asenteet terveellistä ruokaa ja liikuntaa vastaan vastareaktiona liialliselle moralisoinnille, kun ylipainoiset ja liikkumattomat ihmiset haluavat säilyttää itsekunnioituksensa? Minulla ei ole tuohon vastausta. Onko teillä?
Yksi suuri haaste kansanterveystyölle olisi miettiä kuinka houkutella ihmiset liikkumaan, kun arkielämä ei enää vaadi fyysisiä ponnistuksia, mutta henkisiä sitä enemmän. Nykyiset kampanjat eivät ole minua ihan vakuuttaneet. Äskettäin tutkittiin askelmittarilla miten paljon nuoret liikkuvat. Todettiin, että tyttöjen pitää ottaa vähintään 12 000 askelta ja poikien 15 000 askelta päivässä, jotta pysyttäisiin normaalipainossa. Monelle nuorelle ja erityisesti aikuiselle voi tulla yllätyksenä miten vähän noita tärkeitä askeleita tulee otettua päivän mittaan.
Yksinkertainen resepti: Liikkukaa enemmän! Ottakaa enemmän askeleita!
