Barkerin hypoteesi

Kovin moni ei varmaan ole kuullut Barkerin hypoteesista. Ensin siis pieni selkokielinen selostus mistä Barkerin hypoteesissa on kyse ja sitten tuore tutkimuslöytö David Barkerin työryhmältä, joka näyttäisi tukevan Barkerin kiisteltyä hypoteesia. Heti alkuun sanon, että minä en pidä ollenkaan mahdottomana, että Barkerin hypoteesi on totta ja vakavasti otettava asia. Se on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle.

Englantilaisen tohtori David Barkerin hypoteesin mukaan sikiön ja varhaislapsuuden huono ravitsemustilanne altistaa myöhemmällä iällä erilaisille elintasosairauksille. Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään sitä, että ravinnon puutteesta kärsinyt sikiö ohjelmoi geenien kautta kehonsa tulemaan toimeen niukalla ravinnolla koko loppuelämän ajan. Sopeutumisjärjestelmästä tulee kuitenkin sairauksille altistava riskitekijä, kun sama henkilö saakin sitten aikuisena runsaasti ravintoa. Sairaus voi Barkerin mukaan alkaa lapsuudessa tai ehkä vasta 50 vuotta myöhemmin. Barkerille naureskeltiin ja hänen hypoteesiaan vähäteltiin pitkään. Nyt hypoteesi kuitenkin otetaan vakavasti, sillä monet uudet tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana lapsen kasvaessa kaikkein nopeimmin, kohdussa vallitseva ravitsemustilanne voi vaikuttaa lapsen geeneihin ja niiden säätämiin biokemiallisiin reaktioihin koko loppuelämän ajan. Kohdun huono ravitsemustilanne näkyy usein pienenä syntymäpainona. Suomen erinomainen neuvolatoiminta on kiinnostanut tohtori Barkeria ja hän lienee tehnyt paljonkin yhteistyötä Suomessa toimivien tutkijoiden ja lääkäreiden kanssa. Lääkäri Huttunen kirjoitti aiheesta suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin lehdessä (Mistä tulet, minne menet sepelvaltimotauti? Duodecim 119: 1107-1108, 2003). Tohtori Tolonen on tästä minulle kertonut ja omilla sivuillaan myös kirjoittanut tästä. Häneltä olen myös saanut tiedon, että pieni syntymäpaino ja sitä seuraava epäedullinen kasvukäyrien ylitys lapsuudessa ennustaa diabeteksen riskiä. Tämä on todettu eräässä Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa. Erään Tolosen muistaman ruotsalaisen tutkimuksen mukaan epäedulliset kasvuolot kohdussa ennustavat lapsen sairastumista diabetekseen. On myös muita raportteja, jotka vahvistavat tätä käsitystä, että kohdussa vallitsevat olosuhteet voivat näkyä myöhemmin puhkeavana sairautena. Barkerin hypoteesi saa tukea myös Turun yliopistossa lastenlääkäri Erika Isolaurin johdolla tehdyistä tutkimuksista. Niiden mukaan maitohappobakteerien antaminen allergiaperheiden odottaville äideille voi vähentää lasten allergioita ja hengitystieinfektioita. Lasten terveysseuranta osoittaa, että maitohappobakteerien antama suoja jatkuu ainakin 4-vuotiaaksi asti. Ehkä se jatkuu koko loppuiän, kertoo tohtori Tolonen.

Nyt kun suunnilleen tiedämme mitä Barkerin hypoteesi on, voimme paneutua uuteen tutkimustietoon:

Pienipainoisina syntyneet lapset saattavat miehen ikään tullessaan olla herkempiä rasvapitoisen ruoan aiheuttamille haitallisille kolesterolivaikutuksille, todetaan brittitutkimuksessa. Ruokavalion rasvapitoisuuden ja rasvan laadun tiedetään vaikuttavan monin eri tavoin ihmisten kolesterolipitoisuuksiin. Tästä on aika vakuuttava näyttö ja tästä johtuu, että ravitsemuksen asiantuntijat patistavat miehiä ja naisia syömään noita terveellisiä rasvoja enemmän kuin epäterveellisiä. Aikaisemmin on myös saatu viitteitä siitä, että sikiöaikaisella ravinnolla ja kasvulla voisi olla vaikutus aikuisiän kolesteroliaineenvaihduntaan.

Nyt brittiläistutkijat ovat julkaisseet taatusti huomiota herättävän jutun American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin rasvan kulutuksen ja kolesterolipitoisuuden yhteyttä erityiseen Hertfordshiren kohorttitutkimukseen osallistuneelta 574 mieheltä ja 562 naiselta. Näiden tutkittavien syntymäpaino oli tarkasti tiedossa. He olivat nyt 59-71-vuotiaita, eivätkä sairastaneet sepelvaltimotautia. Osallistujien ruokavaliota kartoitettiin ruoka-ainekyselyn avulla. Lisäksi heiltä mitattiin HDL (hyvä kolesteroli) ja LDL (paha kolesteroli).

Tutkijat havaitsivat, ettei tyydyttyneiden rasvojen tai rasvojen kokonaiskulutuksella ollut mitään yhteyttä niin miesten kuin naistenkaan kolesterolipitoisuuteen. Kuitenkin pienenä syntyneet poikalapset (alle 3,2 kilogrammaa syntyessään) olivat aikuisina miehinä eri tilanteen edessä. Heillä runsaan rasvan ja tyydyttyneiden rasvojen käytön todettiin olevan yhteydessä alhaiseen HDL-kolesterolin pitoisuuteen (mikä on huono asia!) sekä huonoon hyvän ja pahan kolesterolin suhteeseen. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu naisten kohdalla. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että syntymäpainolla saattaa olla yhteys siihen miten aikuisiässä ravinnon rasvapitoisuus vaikuttaa yksilön kolesterolipitoisuuteen.

Pienen syntymäpainon ja ensimmäisen elinvuoden hitaan kasvun on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu suurentavan muun muassa sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Ennenaikaisten synnytysten määrä on kasvanut Yhdysvalloissa jopa 30 prosenttia 80-luvun alun määrään verrattuna. USA:n terveysviranomaisten julkaiseman raportin mukaan vuonna 1981 runsas 9 prosenttia vauvoista syntyi ennen 37 raskausviikkoa, mutta vuonna 2004 luku oli noussut jo lähes 13 prosenttiin. Asiasta uutisoi äskettäin British Medical Journal. Siinä todetaan edelleen, että joka vuosi noin puoli miljoonaa lasta syntyy Yhdysvalloissa ennenaikaisesti. Koska kehityshäiriöt ja muut terveysongelmat ovat keskoslapsilla selvästi yleisempiä kuin muilla, tulee lasten viiden ensimmäisen elinvuoden aikana syntyneistä kuluista yhteiskunnalle vuosittain 21 miljardin euron lisälasku, raportissa arvioidaan. Terveysviranomaisten mielestä olisi tärkeätä selvittää, miksi ennenaikaisten synnytysten määrä on noussut ja miten niitä voitaisiin estää.

Lähde: American Journal of Clinical Nutrition 84: 237-244, 2006