Saisiko olla kuppi kahvia?

Australialaiset tutkijat ovat havainneet, että kahvin kofeiini saa ihmiset avoimemmiksi ja helpommin suostuteltaviksi. Tämä tieto saattaa kiinnostaa tuotteitaan markkinoivaa yrittäjää messuilla, poliitikkoa vaalikiertueella ehkä jopa elämänkumppania etsivää yksinäistä treffeillä.

Tutkimuksen mukaan kohtuullinen määrä kofeiinia saattaa saada meidät uskomaan meille esitettyjä väitteitä jopa vastoin parempaa tietoamme. Tutkimukseen osallistui kahdessa erillisessä toisiaan täydentävässä tutkimuksessa yhteensä 150 vapaaehtoista. Heiltä kyseltiin heidän mielipiteitään kiistanalaisista lääketieteellisistä kysymyksistä (mm. käsitystä eutanasiasta). Heille annettiin sitten oranssinväristä juomaa, jossa joko oli 200 milligrammaa kofeiinia tai ei lainkaan kofeiinia. Neljänkymmenen minuutin kuluttua osallistujat lukivat valittuja vastaväitteitä heidän esittämiinsä käsityksiin esim eutanasiasta. Lisäksi osallistujilla teetettiin harhauttavia, asiaankuulumattomia tehtäviä. Kofeiinia saaneet muuttivat vastaväitteitä luettuaan herkemmin kantaansa kuin ne, jotka eivät saaneet kofeiinia. Toisaalta, mitä enemmän heidän mielenkiintoaan sotkettiin harhautustehtävillä, sitä epätodennäköisemmin he muuttivat kantaansa.

There is a large volume of research showing that ingestion a moderate amount of caffeine increases people’s ability to process information, a factor considered crucial in producing attitude change. The results indicate a moderate dose of caffeine can lead to greater agreement with a persuasive message but only when the orientating task encourages message processing. When the orientating task reduced participants’ ability to process the message, there was no attitude change irrespective of whether they had consumed caffeine.
When distraction was low, caffeine led to greater attitude change and higher argument recall compared to the placebo condition. When distraction was high, and participants were unable to systematically process the message, there was no reliable change towards the message’s position for either the caffeine or placebo conditions. In addition, those in the caffeine/low distraction condition showed greater agreement with the indirect attitude showing more ‘deeper’ and enduring attitude change.
If one considers the frequency with which caffeine-containing products are consumed, coupled with the strong social norms of linking caffeine consumption with situations that could involve the processing of persuasive communications (such as, drinking coffee whilst reading a newspaper or watching TVadvertisements), the practical implications of our findings to ‘real world’ settings are many and therefore warrant future investigation.

Lähde: European Journal of Social Psychology, 5.6.2006 (PDF) ja Tohtori.fi, 14.7.2006