Ravinnon laadulla on merkitystä diabeetikolle

Lääketieteen lisensiaatti Minna Soinion väitöskirja tarkistetaan huomenna 29.9.2006 Turun yliopistossa. Hän on tutkinut tyypin 2 diabeetikkojen ravitsemukseen liittyviä sepelvaltimotautitapahtumia ennustavia tekijöitä. Väittelijä löysi näitä tekijöitä muun muassa ravinnosta saatavista rasvoista, koholla olevasta veriplasman homokysteiinipitoisuudesta ja myös kohonneesta verenseerumin C-reaktiivisestä proteiinista (CRP). Tuo CRP on tulehduksen merkkiaine, jonka jo hyvin vähäisenkin nousun on todettu olevan yhteydessä verisuonisairauksien kehittymiseen.

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on noin 2 - 4 kertaa suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin ei-diabeetikoilla. Suurentunut riski selittyy osittain perinteisillä riskitekijöillä kuten korkealla kolesterolitasolla, tupakoinnilla ja kohonneella verenpaineella. Tavanomaiset riskitekijät eivät kuitenkaan yksinään pysty selittämään diabeetikkojen kohonnutta sairastuvuusriskiä.

Tutkimuksen aineisto muodostui 1059 tyypin 2 diabeetikosta, jotka olivat 45-64 -vuotiaita. Keskimäärin he olivat sairastaneet diabetesta noin 8 vuotta. Heitä seurattiin seitsemän vuotta ja selvitettiin sydäninfarktit ja sepelvaltimotautitapahtumista johtuneet kuolemat.

Ravinnon laadulla oli merkitystä, sillä riski kuolla sepelvaltimotautiin oli merkitsevästi pienempi niillä diabeetikkomiehillä, jotka saivat ravinnosta suhteessa enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin tyydyttyneitä rasvoja. Naisilla tällaista eroa ei todettu. Riski saada akuutti sydäninfarkti tai riski menehtyä sydäninfarktiin kaksin- tai kolminkertaistui niillä tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joilla plasman homokysteiinipitoisuus oli kohtalaisesti koholla. Kohonnut homokysteiinipitoisuus oli riskitekijä myös niillä diabeetikoilla, joilla ei ollut sepelvaltimotautia tutkimuksen alkaessa. Tutkimuksessa osoitettiin, että riski kuolla sepelvaltimotautiin oli suurempi niillä tyypin 2 diabetesta sairastavilla miehillä ja naisilla, joilla CRP oli koholla. Myös matala seerumin sinkkipitoisuus oli yhteydessä suurentuneeseen sepelvaltimotautiriskiin. Sinkki on kivennäisaine, joka osallistuu yleisesti elimistön kasvuun, kehitykseen sekä immuunipuolustukseen. Se on useiden elimistölle välttämättömien entsyymien osana. Sen puutteen on todettu aiheuttavan mm. kasvun hidastumista lapsilla. Sinkillä on todettu myös antioksidanttista vaikutusta, ja näin sillä saattaa olla verisuonisairauksia estävä vaikutus.

Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, voidaanko sepelvaltimotautitapahtumia vähentää tyypin 2 diabeetikoilla esimerkiksi syömällä vähemmän eläinperäisiä kovia rasvoja ja enemmän kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Suomalaiseen ruokapöytään voisi olettaa kuuluvan runsaammassa määrin tuoretta kalaa.

En löytänyt tätä väitöskirjaa netissä vapaasti luettavassa muodossa. Mielestäni kaikkien väitöskirjojen pitäisi olla vapaasti saatavilla, eikä niin kuin tässä tapauksessa ostettavissa jostakin kirjakaupasta.

Lähde: Finfood, 28.9.2006