Toimittaja Roger Dobson kirjoittaa Albert Einsteinin aivoista The Independent lehdessä. Einsteinin aivot poistettiin ruumiinavauksessa ja säilöttiin. Monet tiedemiehet ovat tutkineet hänen aivojaan löytääkseen mahdollisia yhteyksiä anatomian ja Einsteinin matemaattisen lahjakkuuden välillä. Viimeisimmät tiedot on saatu amerikkalaisista ja argentiinalaisista tutkimuksista. Toimittajan näkemys tilanteesta ei välttämättä ole koko totuus.
Einsteinin aivot eroavat muista tutkituista aivoista koska:
- aivojen kuorikerros (cerebral cortex) oli ohuempi ja hänen aivoissan oli myös keskimääräistä enemmän gliasoluja (tukisoluja) jokaista hermosolua kohden. Gliasolujen toiminnasta tiedetään, että ne huolehtivat aivojen aineenvaihdunnasta ja ympäröivien hermosolujen siisteydestä. Lisäksi ne säätelevät signaalien kulkua hermosolujen välillä ja kykenevät ilmeisesti itsekin lähettämään viestejä ympäristöönsä. Gliasolututkimus on muuttanut monia käsityksiämme solutason tapahtumista aivoissa.
- eroja löytyi erityisesti aivojen ns. päälakilohkossa, jonka uskotaan liittyvän matemaattiseen ajatteluun ja kolmiulotteiseen hahmottamiskykyyn. Einsteinin aivojen päälakilohko oli noin 15 % suurempi kuin vertailuryhmän aivoissa ja molemmat päälakilohkon puoliskot olivat yhtä suuret ja symmetriset. Useimmilla ihmisillä ne ovat epäsymmetriset.
- Einsteinin aivoista puuttui osa reunanpäällyspoimusta, joka normaalisti peittää päälakilohkon poikki kulkevaa uurretta. Uskotaan, että tämän poimun puuttuminen on mahdollistanut paremmat yhteydet lohkon eri osien välillä. Näin hänelle on voinut kehittyä tavallista parempi kyky havainnollistaa kolmiulotteisia ongelmia.
- hänen aivoissaan oli epätyypillisen paljon noodeja (näiden ajatellaan osallistuvan vilkkaasti tiedon prosessointiin). Näistä noodeista ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä tiedemiesten kesken. Ne voivat jopa olla merkkinä aivojen vanhenemisesta. Vaikka noodeja onkin näin paljon se ei automaattisesti tarkoita, että aivot kykenisivät erityisen merkittävään suoritukseen.
