Nyt olen minä puhunut riittävästi, annetaan Anna Kontulalle vuoro. Raportin kirjoittaja Anna Kontula on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kasvatus- ja opetuslautakunnan
jäsen. Kontula toimii tutkijana Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella.
Tästä on kyse
Suora lainaus Anna Kontulan toimittamasta lehdistötiedotteesta:
Tiedote 25.05.2006
Anna Kontulan raportti Tampereen kaupungin ateriapalvelujen keskittämisestä julkistettiin torstaina 25.5. klo 13.00 Pirkanmaan sosiaalifoorumissa.
Otteita Anna Kontulan erinomaisesta raportista
Kannattaa lukea!!
Tämä Tampereen Aterian touhu on yhtä pelleilyä...
Tampereen Ateria on pyrkinyt karsimaan kulujaan sekä elintarviketoimittajia että tilattavia tuotteita harventamalla. Käytännössä kuitenkin suurin menoerä ja siten myös suurin säästökohde ovat olleet henkilöstökustannukset (57 % toimintakuluista). Vaikka kaupungin ohjeiden mukaisesti pysyviä työsuhteita ei ole irtisanottu, monessa yksikössä työtunteja on vähennetty työsopimuksen minimiin ja määräaikaisia työsuhteita on karsittu merkittävästi. Sijaisuudet sallitaan useimmiten vain pitkien lomien kohdalla. Henkilöstövähennyksiä on perusteltu sillä, että esikäsiteltyjen raaka-aineiden (pilkotut salaatit, kuoritut perunat) lisääminen ja parempi työtehtävien suunnittelu ovat vähentäneet keittiötyötä.
Aikaisemmin Tampereen ruokapalvelut jakautuivat eri toimialoille. Usein keittiöt olivat hallinnollisesti kiinteä osa esimerkiksi päiväkodin tai sairaalan muuta toimintaa. Jotkut toimivat erillisten ruokapalvelupäälliköiden alaisuudessa, monet suoraan osana emälaitoksen organisaatiota ja siten esimerkiksi kouluissa rehtorien alaisuudessa. Lasten ja nuorten aterioissa johto on vaihtunut kokonaan, mutta myös muilla liiketoiminta-alueilla on ylemmillä portailla tapahtunut merkittäviä henkilövaihdoksia. Samaan aikaan kun johto vaihtui, myös valmistusmenetelmät ja käytettävissä olevien työtuntien määrä ovat muuttuneet. Henkilöstön työnkuvia ja palkan perusteita on kehitetty. Aikaa tähän kaikkeen on kulunut vasta 10 kuukautta. Vaikka merkittävä osa Tampereen Aterian ruokia syövistä kuntalaisista ja myös jokunen haastattelemani henkilöstön jäsen näkivät keittiöiden olosuhteiden pysyneen ennallaan, valtaosa henkilöstöstä kokee työskentelevänsä suuren ja hämärän muutoksen keskellä. Epävarma tilanne on synnyttänyt ihan oman Tampereen Ateria–folkloren. Osa kiertävistä tarinoista on täyttä totta, osa ei pidä alkuunkaan paikkaansa ja suurin osa sijoittuu luultavasti jonnekin välimaastoon.
Ruoan laatu on laskenut koko ajan. Aikaisemmin koko henkilöstökin söi samaa ruokaa lasten kanssa. Nyt kaikilla on omat eväät. En muista, että 30 vuoden työurani aikana tarharuokaa olisi koskaan ajettu näin nopeasti alas. – päiväkodin työntekijä
Ennen meillä keittäjä sai maustaa yrteillä. Nyt lyödään Saarioisten suolainen perunalihalaatikko ihan pienillekin. – päiväkodin työntekijä
On meillä itketty, lapset ja hoitajat. On kastettu näkkileipää maitoon, kun ei pienimmillä ole vielä hampaitakaan eikä välipalalle tullut muuta. - lastenhoitaja
On mahdotonta arvioida tarkkaan syöjien lukumäärää, kun lapsia jää pois [päiväkodista] yhyelläkin varoitusajalla. Ruokaa kuitenkin tuntuu vaikealta heittää pois, kun maailmassa nähdään nälkää. Ennen ne voitiin tarjota vielä seuraavana päivänä. - keittiötyöntekijä
Alkukuukausien sekaannusten jälkeen Tampereen Ateria ei ole juurikaan merkinnyt muutosta ruokalistoihin. Esimerkiksi keittojen suhteellinen osuus kouluruokailussa on sitkeistä huhuista huolimatta pysynyt ennallaan. Sen sijaan ainakin päiväkodeissa valmistuotteiden määrä on lisääntynyt, mikä tarkoittaa lisäaineiden osuuden kasvua aterioissa. Tuotteistamisen, suunnittelun ja valmisruokien vaikutus näkyy myös siinä, että kalleimpia raaka-aineita käytetään entistä vähemmän – jos lainkaan. Keittiöillä käytetyn jauhelihapihvin lihapitoisuus on 50 prosenttia.
Jotkut keittiötyöntekijät kokivat standardisoinnin, esikäsitellyt raaka-aineet ja einekset ammattitaitonsa halventamisena. Vaikka ravintoloissa aterioiden edullisuus nojaa useimmiten pitkälle vietyyn tuotteistamiseen, julkisen sektorin ateriatuotantoa on totuttu arvioimaan mieluummin kotiruuan mittareilla.
Jos ei paikan päällä tekemisellä ole mitään väliä, mitä meitä täällä pidetään! Laitetaan vaan aulaan Siwan pakasteallas, saa vanhukset siitä itse lämmittää mikrossa niitä samoja laatikoita. - keittiötyöntekijä
Emäntä teki jälleen yksin ateriat koko koululle ja päiväkodin eskareille. Huomenna emäntä jää sairaslomalle… eikä ihme. Saa nähdä, miten pärjäämme. - opettaja
Sijaisia me toivottais. Nykyinen systeemi ei toimi. - keittiötyöntekijä
Meillä on ainainen pelko, että toinen työntekijä joutuu sijaiseksi naapurikoululle. Olen sanonut Tampereen Aterialle, että yksin ei tätä työtä tee. Marssin ovesta ulos, jos sellainen tilanne tulee. - keittiötyöntekijä
Olen nukkunut neljän tunnin yöunia. Viimekin yönä suunnittelin seuraavaa päivää lähes koko yön. Stressi on kova. Työntekijöitä siirretään pisteestä toiseen. Viime viikolla oli tilanne, että meiltä vietiin läheiseen päiväkotiin kaksi ihmistä. Se on meille kahden ihmisen työt lisää. Joskus emme ole saaneet kahdeksaan päivään sijaista, vaikka kovasti yritimme. Monet Tampereen Aterian työtovereistani ovat puhkistressattuja ja toiset ovat joutuneet turvautumaan sairaslomaan. Kiirettä on liikaa. – keittiötyöntekijä
Ihan talkoilla meillä välillä näitä töitä tehdään. - keittiötyöntekijä
Siitä kiireestä tulee riittämättömyyden tunne, että ammattitaito on kadonnut. Ja sit tulee se uupumus. – keittiötyöntekijä
Jatkuva kiire ei anna aikaa siihen ”keittiöalan ammattilaisten” ”pitkäjänteiseen kehittämiseen”, josta Tampereen Aterian suunnitelmissa puhutaan. Haastattelemani keittiötyöntekijät pikemminkin kuvaavat, kuinka he tuntevat ammattitaidon kadonneen. Tähän vaikuttaa varmasti osaltaan taannoinen vaativuustasojen uudelleenarviointi, missä yhteydessä monen työ siirrettiin ”vaativasta” ”tavanomaisen” luokkaan. Vaikka palkka ei vakituisessa työsuhteessa olevilla mihinkään laskenutkaan, uudistuksen psykologinen vaikutus on ainakin toistaiseksi ollut negatiivinen.
Arvaa miltä se tuntu, kun toisen palkka pieneni 70 eurolla kuussa ja tossa se teki vieressä samaa työtä kun itsekin. - keittiötyöntekijä
Meillä kun oli listassa kyljyksiä, niin ne loppu aina kesken. Niitä tultiin syömään pitempääkin, meidän keittiö on ollut niistä oikein kuuluisa. Mutta nyt ne lähettää sieltä Ateriasta reseptit. - keittiötyöntekijä
Tuntuu, että esimiehemme aliarvioivat meitä. Olemme suuressa muutoksessa ja epävarmassa tilassa ja esimiehemme nimittävät valmistamaamme ruokaa mössöksi. - keittiötyöntekijä
Tieto ei kulje. Esimerkiksi ruokalistan muutoksesta tuli tieto vasta seuraavana päivänä. - keittiötyöntekijä
Esimiehiltä tulee ristiriitaista informaatiota, yksi sanoo yhtä ja toinen kumoaa sen. Ne työntekijät, joita ei tavoita sähköpostilla, jäävät täysin pimentoon. - keittiötyöntekijä
Tuntuu kuin olisi heitetty säkki päähän. Epäoleellista tietoa tulee kyllä paljon, mutta oleellisesta on pulaa. - keittiötyöntekijä
Ennen meillä leivottiin monta kertaa viikossa, nyt ei ehdi. Kerran tulin vapaapäivänä leipomaan lasten kanssa, mutta niin ei tietysti saa tehdä. – keittiötyöntekijä
Tampereen Ateriasta on toteutettava ulkopuolinen ja riippumaton arviointi. Sen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta se mahdollistaa yksikkö- ja asiakohtaisen ongelmakohtien tunnistamisen.
Päiväkodeille on annettava mahdollisuus palata entiseen järjestelmään, mikäli he pitävät yksilöllistä ateriatuotantoa ja kasvatustyöhön osallistuvaa keittiöhenkilöstöä pedagogisesti tarpeellisena.
Jos tavoitteena on tuottaa hyvää päivähoitoa ja hyvää kouluopetusta ja hyvää ruokaa päiväkoteihin ja kouluihin, niin siihen tarvitaan työstään innostuneita ammattilaisia: lastenhoitajia, opettajia ja keittiöhenkilökuntaa. Mutta siihen ei tarvita yhtään ainoata liikelaitosta eikä organisaatiokaaviota. - sivustakatsoja
