Maatalouspolitiikkaa

Silmiin osui maataloutta käsitteleviä pohdinnan arvoisia asioita:

• Maatalousministeri ei julkistaisi maataloustukia (Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ei pidä tilakohtaisten maataloustukien julkistamista tarpeellisena. Hänen mukaansa niissä maissa, missä tuet on julkistettu, julkisuus ei ole lisännyt asiallista keskustelua maataloudesta. Kyse on ennemminkin "tirkistelytiedoista".)
• Hedelmäsokeri on hyvä bisnes (Suomi on Euroopan suurin hedelmäsokerin tuottaja eikä sitä juuri muualla Euroopassa tuotetakaan kuin Israelissa pieniä määriä. Hedelmäsokeri valmistetaan Kotkan tehtaalla, minne se tulee Säkylästä. Kyseessä on siis suomalaisista sokerijuurikkaista valmistettu tuote.)
• Talonpoikien puolue täyttää sata vuotta (Maaseudun valtapuolue Suomen Keskusta juhlii viikonvaihteessa 100-vuotisjuhliaan Oulussa. Puolueen syviä rivejä on rassannut viimeisen vuoden aikana käyty maatalouspoliittinen kädenvääntö Helsingin ja Brysselin välillä. Maataloustukien leikkaukset ovat ymmärrettävästi herättäneet kentällä joskus kovaakin kritiikkiä päättäjiä kohtaan. Keskusta on ehtinyt tehdä vaalikauden aikana maataloudesta hallituskysymyksen jo pari kertaa. Keskustassa maatalouskeskustelu on aina kuumaa, onhan kolme neljästä viljelijästä tutkimusten mukaan keskustan äänestäjiä. Nyt kuitenkin puoluekokouksen alla rauha näyttää palanneen maaseutuasioihin. Nähtäväksi jää, käykö niin myös toisessa herkässä asiassa, kuntien palvelurakenneuudistuksessa.)
• Hallitsemisen sietämätön vaikeus (Jotkut asiat sentään pysyvät, oli keskusta hallituksessa tai oppositiossa. Näihin kuuluu esimerkiksi Helsingin Sanomien vastenmielisyys keskustaa kohtaan. Se taisi alkaa samoihin aikoihin kuin puolue perustettiin eli noin sata vuotta sitten. Lehti edusti nuorsuomalaista puoluetta, jolle itsenäisen maalaispuolueen synty oli kova pettymys, jota ei ole unohdettu eikä anteeksi annettu. Helsingin Sanomat jatkaa kunniakkaita perinteitään mainitsemalla vaikkapa tunnetun veroprofessorin muistokirjoituksessa erityisenä ansiona sen, että tämä ei koskaan jättänyt pilkkaamatta ”maalaisliittotaustaisia keskustalaisia”. Vaan kuka tietää, ehkäpä jo sadan vuoden päästä Helsingin Sanomat kykenee suhtautumaan keskustaan samalla tavoin kuin muihinkin puolueisiin.)
• 40 000 euroa "koiranvirasta" (Keskustan ensi viikonlopun puoluekokouksen keskeisin asia on uuden puoluesihteerin valinta. Peli on ollut suureellista. Missä muussa puolueessa puoluesihteeriehdokas julistaa lähtevänsä "vaalitaisteluun" 40 000 euron budjetilla? Se on iso panostus puoluesihteerikisaan, nimitetäänhän kyseistä tehtävää ilkeästi myös politiikan koiranviraksi. Olennainen kysymys keskustan puoluesihteerivaalissa kuitenkin on, mistä muusta kuin puoluesihteerin nimestä kokousedustajat äänestävät. Vastakkain ovat vanhakeskustalaiset ja liberaalit city-keskustalaiset. Jos jälkimmäiset kokevat tappion, alkaa Oulun jäähallissa jää sulaa myös pääministeri-puheenjohtaja Matti Vanhasen jalkojen alta.)
• Kultakuumeinen ilouutinen (Pitkä ja jännittynyt odotus päättyi Kittilässä helpotukseen. Kanadalainen kaivosyritys Agnico-Eagle ilmoitti maanantaina avaavansa Suurikuusikon kaivoksen. Euroopan suurimman kultakaivoksen rakennustyöt käynnistyvät välittömästi. Suurikuusikon kultaesiintymä on hyvin merkittävä. Tutkimusten mukaan kultaa on 2,4 miljoonaa unssia. Vuosituotannoksi arvioidaan 150 000 unssia ja kaivoksen eliniäksi 13 vuotta. Kultaa pitäisi tulla vuosittain 4 700 kiloa. Kaivoksen työllistävä vaikutus on Kittilälle ja koko Lapille suuri. Rakentamisaikana työpaikkoja on kolmisensataa ja itse kaivoksessa 200. Kokonaisvaikutukset työllisyyteen ovat huomattavasti suuremmat.)