Kofeiiniton kahvi saattaa auttaa diabeteksessa

Kofeiiniton kahvi helpotti yllättäen diabetespotilaan elämää eräässä amerikkalaisessa , suuressa kahvitutkimuksessa. Kunnon kahvia juodaan paljon Suomessa, mutta tätä "valekahvia" ryystetään ilmeisen vähän. Tutkijoiden toiveikkuus ihmelääkkeen löytymisestä ei ole mitenkään hallitsemattoman ilakoivaa. Vähän siinä on sellaista rauhoittelun leimaa ja todetaan tarvittavan vielä paljon jatkotutkimuksia. Tämän on kaiken lisäksi näitä epidemiologisia (kohortti) tutkimuksia, joissa valitaan iso ryhmä ihmisiä (tässä tapauksessa 28812 vaihdevuosi-iän ylittäneitä naisia), joita sitten seurataan pitkiä aikoja (tässä tapauksessa 11 vuotta) ja katsotaan kenelle tulee diabetes. Anteeksi vain, mutta pidän näitä tutkimuksia varsin arvottomina. Armo niille jotka näitä tutkimuksia arvostavat. Joku taatusti oikaisee aikanaan mahdollisesti virheellisen käsitykseni. Suomi muuten mainitaan useaan otteeseen tutkimuksessa. Hyvä Suomi!

Tutkijat yrittivät selvittää mikä kofeiinittoman kahvin tuhansista ainesosista oli se varsinainen tehoaine. Ei selvinnyt vielä ainakaan. Sen sijaan selvisi, että aiemmin näissä yhteyksissä mainitut tehoaineet magnesium ja fytaatti, olivat täysin tehottomia. Ei myöskään ollut mitään hyötyä diabeetikoille juoda limsoja (joissa oli kofeiinia). Harmia pidätellen on todettava, että kofeiinipitoinen kahvi pärjäsi tässä tutkimuksessa tosi huonosti. Kofeiinin kokonaismäärä (tutkittiin mm. miten monta kuppia kahvia jotkut olivat juoneet) ei ollut yhteydessä diabetesriskiin, joten jonkin muun kahvin sisältämän aineen kuin kofeiinin täytyi olla vaikutuksen takana, päättelevät tutkijat. Todennäköisesti kahvipavun sisältämät muut mineraalit ja ravintoaineet ovat kahvin terveysetujen takana. Esimerkiksi niin kutsutut polyfenoliyhdisteet, jotka myös vaikuttavat hiilihydraattimetaboliassa, sekä antioksidantit, jotka voivat suojata insuliinia tuottavia haiman soluja, voivat selittää kahvin diabetesta ehkäisevää vaikutusta ja näihin yhdisteisiin pitäisi tutkijoiden mukaan keskittyä tulevissa tutkimuksissa. Kahvin diabetesta ehkäisevät vaikutukset ovat jo tunnettuja ja tutkijat ovat havainneet kahvin vähentävän diabetesriskiä kaikenikäisillä ja -kokoisilla ihmisillä. Tosin on myös raportoitu tutkimusista, joissa ei löydy mitään yhteyttä kahvin ja diabeteksen välille. Lisäksi on havaittu, että mitä enemmän kahvia juodaan, sitä pienempi on henkilön riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jäitä hattuun, sanon minä.

Sen sijaan kahdesta asiasta tutkijat ovat vuorenvarmoja: Diabeetikko hyötyy liikunnasta ja diabeetikolle suunnitellun ruokavalion noudattamisesta.

Our study has several limitations. Most notably, our findings are based on observational self-reported data. Both the exposure (diet) and the outcome were based on self-report, leaving possibilities for biases relative to studies with objective measures and studies using experimental designs. We cannot rule out residual confounding as an explanation for our findings. However, it should be noted that measurement error resulting in nondifferential misclassification would tend to bias results toward the null hypothesis. As such, it is possible that our findings underestimate the true strength of association. For these reasons, we cannot rule out that a true inverse association between caffeinated coffee and diabetes risk may exist in this population. In summary, we observed an inverse association between coffee consumption, especially decaffeinated coffee consumption, and the risk of type 2 diabetes mellitus over an 11-year period in postmenopausal women residing in the state of Iowa. Although this study suggests that the causal mechanism for this association may not be caffeine, magnesium, or phytate, this study was not equipped to thoroughly explore possible causal mechanisms for this association. Although the first line of prevention for diabetes is exercise and diet, in light of the popularity of coffee consumption and high rates of type 2 diabetes mellitus in older adults, these findings may carry high public health significance.

Lähteet: Arch Intern Med 166:1311-1316, 2006 ja Reuters Health News, 27.6.2006