Miksi sairastumme?

Kirjoitettu 17.6.2006 ja lisätty tekstiä 20.6.2006

Olen saanut herkullisia kysymyksiä nimimerkki "Happama":lta. Mistä johtuu sairastelumme? Voiko se johtua siitä, että elimistömme happamoituu liikaa kuten Eric Gammals väittää? Eikö tuo tohtori Tolonen väitä jotain ihan muuta?

"Happama" toimittaa minulle sitten tietoa tästä Eric Gammalsista (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja). Hän on kytköksissä huuhaata tuhka tiheään esittelevään Konsan kartanoon. Tutkijapiireissä tuntematon Eric Gammals väittää, kaikkien sairauksien syyksi elimistön liiallisen happamoitumisen. On se hyvä jos osaa olla näin varma asiasta, jota tiedeyhteisö pitää hyvin vaikeana ongelmana. En ole onnistunut tavoittamaan Eric Gammalsia. Tohtori Tolosen mielestä kaikkien kroonisten sairauksiemme taustalla on tulehdus (inflammaatio). Tälle ajatukselle löytyy katetta tieteellisestä tutkimuksesta. Mutta ei sekään selitä kaikkien sairauksiemme syntyperää.

Luin mitä koululääketiede sanoo sairauksiemme synnystä. Olen taipuvainen uskomaan tähän selitykseen:

Sairauksien syntymekanismi on hyvin monimutkainen tapahtuma, joissa tärkeää on muistaa, että sairaus voi olla:
1) kokonaan ympäristöstä johtuva
2) kokonaan perimästä johtuva
3) syntynyt ympäristön ja perimän vuorovaikutuksen tuloksena.

Mielenkiintoinen on tuo toinen ryhmä, eli ne sairaudet jotka johtuvat perintötekijöistämme. Onko Eric Gammals sitä mieltä, että jotkut ihmiset ovat syntyneet happamiksi? Huomaatteko miten ontuva selitysmalli tuo happamuus on? Kokonaan perimästä johtuvat sairaudet ovat pääsääntöisesti ne yhden geenin aiheuttamat sairaudet, joiden aiheuttamana sairaus puhkeaa riippumatta ympäristötekijöistä. Nämä ovat onneksi aika harvinaisia sairauksia. Suurin osa sairauksistamme kuuluu kolmanteen ryhmään. Sairaudet eivät siis useinkaan periydy suoraan vaan meihin on syntynyt vain taipumus sairastua. Sairastumiseen johtaa tietty perinnöllinen taipumus, jonka lisäksi on runsaasti ulkoisia sairauden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Kun esim. saamme jonkin virustaudin saattaa perintötekijöihimme kätkeytynyt sairaus puhjeta.

Tarkoilla kaksostutkimuksilla on voitu selvittää minkälaisissa sairauksissa perimän osuus on merkittävämpi. Voimakkaasti periytyviä kansantauteja ovat: nuoruustyypin diabetes, lasten ja nuorten astma ja skitsofrenia. Sen sijaan ympäristötekijät vaikuttavat näihin kansantauteihin eniten: osteoporoosi ja lihavuus.

Nykyaikainen lääketiede on jakautunut useisiin erikoisaloihin ja sairauksien selittäminen elimistön happamuudesta johtuvaksi on todella loukkaavaa. Teoreettisen lääketieteen puolella löytyy esimerkiksi jako anatomiaan, fysiologiaan, lääketieteelliseen kemiaan, lääketieteelliseen psykologiaan, lääketieteelliseen sosiologiaan, bakteriologiaan, farmakologiaan, immunologiaan, patologiseen anatomiaan, serologiaan, virologiaan ja kansanterveystieteeseen. Kliinisellä puolella lääketieteen aloja ovat anestesiologia, fysikaalinen lääketiede ja kuntoutus, neurologia, kirurgia, psykiatria, oikeulääketiede, hammaslääketiede, iho- ja sukupuolitautioppi, keuhkosairausoppi, kulkutautioppi, lastentautioppi, naistentauti- ja synnytysoppi, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, röntgendiagnostiikka, silmätautioppi ja sädehoito-oppi. Nämä mainitut erikoisalat ovat edelleen jakautuneet suppeammiksi erikoisaloiksi.

Sairauksiemme syntymekanismien ymmärtämiseksi pyydän lukijoita syventymään Arno Forsiuksien seuraaviin töihin:
Lääketiede 1800-luvun loppupuolella
Lääketiede 1900-luvun alkupuolella
Lääketiede 1900-luvun loppupuolella

Yhteenveto: Me emme sairastu sen takia, että elimistömme tulee happamaksi, emmekä myöskään pelkästään sen takia, että elimistömme tulehtuu, vaan sairauksien syntyyn vaikuttavat hyvin paljon erilaisia asioita, jotka joidenkin sairauksiemme kohdalla ovat hyvin selvästi todistettu tieteellisesti (esim. sokeritauti), joidenkin toisten suhteen ovat edelleen hämärän peitossa (esim. dementia). Helpon selitysmallin tarjoaminen voi olla jonkin yksittäisen markkinointi-idean levittelyä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.

Oliko hapuilevasta vastauksestani mitään hyötyä?

Näin vastaa tähän kysymykseen reumalääkäri (LKT Pekka Nykänen): Nähdäkseni sairauksien inhimillinen tarkoitus on kasvattaa yksilössä nöyryyttä tämän kaiken keskellä. On tärkeä huomata oma haavoittuvuutensa. Ilman tätä sairauksien kasvattavaa vaikutusta olisimme julmia robotteja.

Olen saanut palautetta lukijoiltani: Kiitos loistavan kiihkottomasta analyysistasi siitä miten sairastumme... Sairastuminen on Herran kädessä... Eikö olekin ihme, että pysymme edes näin terveinä? Happama kiittää ja kumartaa!...

Lukekaa mitä eräät 9-luokkalaiset vastaavat tähän kysymykseen: Etsi verkosta suomalaisille tyypillisiä sairauksia ja mieti, miten voit omalla käyttäytymiselläsi ehkäistä niitä.

Suomalaisille tyypillisiä sairauksia on mm. sepelvaltimotukkeuma, voidaan ehkäistä vähentämällä rasvan ja suolan käyttöä. Maksakirroosi, voidaan ehkäistä vähentämällä alkoholin käyttöä. Lapsuusiän sokeritaudin voi ehkäistä syöttämällä ne lapset kissoille. Korkean verenpaineen voi ehkäistä liikkumalla. Sydän- ja verisuonitaudit voi ehkäistä liikkumalla. Suomalaisten sairaudet johtuvat ihmisten tavoista liikkua vähän, juoda paljon, syödä vähän rehuja, syödä paljon rasvaa... (lista on loputon).

Lopuksi vielä opettajan kommentti: Suomalaisten tyypillisiä sairauksia ovat lapsuusiän sokeritauti, korkea verenpaine sekä sydän- ja verisuonitaudit. Näistä vastauksissa oli mainittu useimmiten sydän- ja verisuonitaudit. Maksakirroosia meillä Suomessa toki esiintyy, mutta en pidä sitä tyypillisenä. Sairauksien ehkäisyssä parasta ovat hyvä ravinto ja runsas liikunta sekä vähäinen alkoholin käyttö. Tiettyjä perinnöllisiä sairauksia, kuten kehitysvammaisuuteen johtava AGU-tauti, Suomessa esiintyy tyypillisenä maamme asutushistorian takia. Muuttoliike on ollut meillä maan rajojen sisäistä ja koko maailmaa ajatellen vähäistä.