Virkistä päiväsi kevätkurkulla

Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä muistuttaa meitä kevätkurkun virkistävästä ominaisuudesta. Kurkku sopii kaikille!
Kasvihuonekurkkuja kannattaa maistella juuri nyt, kun kevätsesonki on parhaimmillaan. Painonhallintaan kurkku on loistava apu, koska siitä saa kylläisyyden tunnetta. Rasvaa kurkusta ei kerry lainkaan ja sokeria vain nimeksi. Sen sijaan kurkusta saa kivennäis- ja hivenaineita, mm. kaliumia, sekä pieniä määriä vitamiineja.

Lue tiedote tästä.

Soijassa on terveellisiä valkuaisaineita

Soija on proteiinipitoinen (30-40%) hernekasvien heimoon kuuluva viljelykasvi. Soijavalkuaisesta valmistetaan urhei­lijoiden käyttämiä proteiinilisiä. Soija imeytyy aika hitaasti ja se on saanut suuren suosion erityisesti kehonra­kentajien parissa. Soijalla on jonkin verran terveysvaikutuk­sia. Kun soijaproteiinilla korvaa eläinproteiinia veren ko­konais- ja LDL-kolesteroli laskee. Tosin asiantuntijat kiistelevät soijan terveysvaikutuksista. Esimerkiksi suuressa Amerikan sydänyhdistyksen teettämässä tutkimuksessa päädyttiin suhtautumaan varauksellisesti soijan sydäntä hoitaviin vaikutuksiin.
Soijan ja muitten kasviproteiinien vaikutusmekanismia veren koleste­roliarvoihin ei kovinkaan hyvin tunneta. Äskettäin ilmestyneessä kanadalaisessa Brianne McVeighin johtamassa tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että soijan proteiinit ovat edullisten sydänvaikutusten takana, eivät niinkään soijan sisältämät isoflavonoidit. Soijan terveysvaikutuksia on perinteisesti selitetty sen sisältämillä isoflavonoideilla, omega-3-rasvahapoilla, kasvikuiduilla ja proteiineilla. Tofun muodossa soija on tullut näyttelemään tärkeää osaa vegaanien proteiinintarpeen tyydyttäjänä.

Käytetyt lähteet:
McVeigh BL, Dillingham BL, Lampe JM and Duncan AM. Effect of soy protein varying in isoflavone content on serum lipids in healthy young men. Am J Clin Nutr 83(2): 244-251, 2006
Sacks FM, Lichtenstein A, Van Horn L, Harris W, Kris-Etherton P. Soy Protein, Isoflavones, and Cardiovascular Health. Circulation 113: 1034-1044, 2006
Soybean. Wikipedia, 2006
Sundqvist C. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. Omakustanne, 2006
Tuotekuvasto. Twinlab, 2006
Voutilainen Eeva. Ravinto ja terveys. Ravitsemustieteen perus­teita ­ verkkoaineisto, lukuvuosi 2004-2005

Tutkimusvilppi ilmi Suomessa

TV-uutisissa (YLE) saimme äsken kuulla ikävän uutisen. Kansanterveyslaitoksella (KTL) työskentelevä professori Jaakko Tuomilehto on siirretty syrjään. Häntä epäillään vilpillisestä toiminnasta kahdessa johtamassaan tutkimusprojektissa.

Oudolta kuulosti Pekka Puskan selitys, että Kansanterveyslaitos ei näe syytä poliisitutkimukseen, vaikka sisäinen tarkastus sitä toivoi. Professori Tuomilehdon tutkimusvilppiepäilyjä on tutkittu talon sisällä pari vuotta. Vilppiä on tehty rahoituskuvioissa ja tutkimusetiikkaa kyseenalaistetaan myös.

Tuomilehto kuuluu diabetes-tutkimuksen uranuranuurtajiin. Hän on ehkä Suomen kansainvälisesti tunnetuin tutkija tai ainakin tunnetuimpien joukossa. Hänen tieteelliseen tuotantoonsa voi tutustua tästä. Professori Tuomilehtoa haastateltiin puhelimitse lähetyksessä ja hän sanoi olevansa tyytyväinen jos asiaa ei viedä eteenpäin.

STT:ltä on ESS:ssä klo 21.20 (oma kirjoitukseni ilmestyi klo 21.10) luettavissa seuraava tiedote: Kansanterveyslaitos on siirtänyt päätutkijana toimineen professori Jaakko Tuomilehdon sivuun diabetekseen liittyvistä merkittävistä tutkimushankkeista. Siirto johtui hankkeisiin liittyvistä eettisistä ongelmista. Tutkittavien suostumusta ei esimerkiksi tiedusteltu sillä tavoin kuin nykysäännökset vaatisivat. Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan mukaan Tuomilehto siirtyi hankkeista sivuun vuodenvaihteen paikkeilla. Asiasta kerrotaan Kansanterveyslaitoksen viime vuoden toimintakertomuksessa. Kansanterveyslaitoksen asettama tutkintaryhmä katsoi jo syksyllä, että Tuomilehdon tutkimushankkeissa loukattiin hyvää tieteellistä käytäntöä. Muun muassa määrärahahakemuksissa oli virheellisiä tietoja. Vilpillinen toiminta ei kuitenkaan vaarantanut tutkittavien terveyttä tai aiheuttanut heille fyysistä haittaa.

Britannica hyökkää Naturea vastaan

Arvovaltainen tietosanakirja Encyclopaedia Britannica on hyökännyt voimakkain sanakääntein Nature-lehteä vastaan sen julkaistua analyysin missä Wikipediaa pidetään lähes yhtä hyvänä tiedon lähteenä kuin Britannicaa. Erityisesti Britannicaa näyttäisi pännivän se seikka, että heidän kirjoituksissaan löytyi joitakin virheitä aivan kuten toki löytyi virheitä Wikipediassa. Nature pysyy kannassaan, eikä aio suostua Britannican pyyntöön vetää pois analyysi.

Tässä Encyclopaedia Britannican myrkyllinen vastine Nature lehdelle.
Ja tässä Nature-lehden vastaus Britannicalle.

Wikipedia on monikielinen hanke, jonka tarkoituksena on luoda jatkuvasti kasvava ja tarkentuva vapaan sisällön tietosanakirja. Englanninkielinen Wikipedia aloitti tammikuussa 2001 ja suomenkielinenkin jo vuoden 2002 elokuussa.

30 suurinta Wikipediaa (30. syyskuuta 2005):

1. English – en – 750,613
2. Deutsch – de – 295,535
3. Fran?ais – fr – 169,800
4. ??? (japani) – ja – 144,025
5. Polski – pl – 122,048
6. Italiano – it – 112,333
7. Svenska – sv – 107,618
8. Nederlands – nl – 97,036
9. Portugu?s – pt – 77,680
10. Espa?ol – es – 67,603
11. ?? (kiina) – zh – 41,610
12. Norsk – no – 37,014
13. Suomi – 33,569
14. ??????? (venäjä) – ru – 33,302
15. Dansk – da – 33,168
16. Esperanto – eo – 28,103
17. ????? (heprea) – he – 26,089
18. ?????????? (ukraina) – uk – 19,957
19. ????????? (bulgaria) – bg – 18,475
20. Catal? – ca – 18,272
21. Slovenščina – sl – 17,301
22. Čeština – cs – 16,697
23. Magyar – hu – 16,545
24. Slovenčina – sk – 15,288
25. ?????? (serbia) – sr – 14,248
26. ??? (korea) – ko – 14,112
27. Rom?n? – ro – 13,635
28. Bahasa Indonesia – id – 13,429
29. Eesti – et – 11,748
30. Norsk nynorsk – nn – 10,912

Käytätkö sinä Wikipediaa?

Tupakointi tekee tyhmemmäksi

Olemme kuulleet, että tupakointi vaarantaa terveyden, mutta katsokaa tätä:

Tupakointi alentaa älykkyysosamäärää!

Tohtori Lawrence Whalley Aberdeenin yliopistosta ja hänen kollegansa Edinburghin yliopistosta, tutkivat miten 465 ihmisen kognitiiviset kyvyt kehittyivät elämän aikana. Puolet näistä ihmisistä olivat tupakanpolttajia.

Tutkimus alkoi vuonna 1947, jolloin tutkittavat olivat 11 vuotta vanhoja (Scottish Mental Survey). Heidät testattiin toisen kerran vuosina 2000-2002, jolloin he olivat 64 vuotta vanhoja. Aktiiviset tupakoijat selviytyivät heikommin viidessä eri kognitiivisessä testissä kuin tupakoinnin lopettaneet tai sellaiset, jotka eivät koskaan olleet polttaneet tupakkaa elämänsä aikana. Kun tutkimuksessa otettiin huomioon henkilöiden sosiaaliset tekijät, terveys, alkoholin käyttö, koulutus, työelämä jne., tupakoinnin kognitiivisiä ominaisuuksia alentavaksi arvoksi saatiin kuitenkin vielä n. 1%. Tutkijat epäilevät tupakoivien aivoissa esiintyvän enemmän hapetusstressiä, joka johtaisi älykkyystason alenemiseen. Tohtori Whalley sanoo: Ikääntyvän ihmisen neuronit ovat hyvin herkkiä hapetusstressin aiheuttamille häiriöille.

Tutkimus julkaistiin mm. lehdissä J Epidemiol Community Health 57: 464-465, 2003 ja Addictive Behaviors 30: 77, 2004

Löysin tämän jutun New Scientist lehdestä muutaman vuoden takaa, mutta se on yhä edelleen hyvin ajankohtainen. Tutkimus sai sittemmin tukea Michiganin yliopiston (USA) tutkimuksesta, jossa myös päädyttiin osoittamaan tupakoinnin tyhmentävät vaikutukset. Tutkimukset laajentuivat mm. tarkistamaan vaikuttaako äidin tupakoiminen lasten älykkyysosamäärään ja vastaus oli masentavaa kyllä, että raskauden aikana tupakoivien äitien lapset olivat tyhmempiä ( International Journal of Epidemiology 34(5): 1047-1053, 2005).

Tehkää älykäs päätös: Lopettakaa tupakointi!

Glaxon mainos. Useiden tahojen mainos. Tupakkaverkon ohjeet.

Tänään kirjoittaa Kirsi Myllyniemi blogissaan miten Suomessa on myyty kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Kasvin geenejä on muunneltu sillä tavoin, että kasvin "luonnollinen" nikotiinipitoisuus on saatu korkeammaksi. Pelottakoon tämä tieto jokaista lopettamaan tupakanpoltto.

Seisooko teillä - järki?

Roskapostia tulee sähköpostiini tasaiseen tahtiin. Itsepintaisin veikkonen on eräs Hugh-niminen kaveri, joka on sitä mieltä, että minulla ei seiso, olen masentunut ja lintuinfluenssalääkettä tekisi kovasti mieli. Hänen sähköposti-osoitteensa vaihtelee. Tänään se oli john@e-zone-defense.biz. Joka tapauksessa tarjoukset koskevat erektiolääkkeitä. Viagraa saa edullisesti, on oikein Viagra Professionalia. Tarjouksessa on myös mm. Valium, Tamiflu, Xanax ja Soma. Onpa soma kokoelma!


Tämä on sellainen Hugh-pelleilijä, jonka voi ohittaa kevyesti, mutta ovatko lääkeyhtiöt yhtään parempia. Ei ainakaan jos on uskominen seuraavaan juttuun, jonka satuin lukemaan MTV3:n 45min-toimituksen blogista (linkit olen itse lisännyt):

Erektiobisnes - lääketehtaiden kultakaivos

Viisisataatuhatta suomalaista kärsii erektiohäiriöistä, väittää Rautakanki-nettisivuistaan tuttu lääketehdas Bayer. Ongelmista kärsii kolmesataatuhatta, todistaa Viagran kehittänyt lääkeyhtiö Pfizer. Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka tuntee aiheensa. Hänen mukaansa erektiohäiriöistä kärsiviä voi olla tuhansia - ei kuitenkaan satojatuhansia. Lääketehtaiden luvuissa taitaa olla paisuttelun makua. Olisiko markkinointiosastolla siirretty pilkkua? Mitä useampi kuvittelee itselleen ongelmia, sitä heleämpänä kuuluu lääketehtaan kassakoneen kilinä. Yksi tabletti maksaa kympin. Käyttäjiä on - yksin Suomessa - kymmenentuhatta joka päivä. Raija Kantomaan raportti erektiobisneksestä illan lähetyksessämme.

Lisää ihmeteltävää: Mies ja nainen (Lilly), Erektiovarmuus (Pfizer), sihteeriopisto valistaa

Lääkemyynnin TOP-10

Wired News ja Forbes listaavat tänään ne lääkkeet, joita maailmanlaajuisesti ostettiin kaikkein eniten vuonna 2005. Silmiinpistävää on kolesterolilääkkeiden huimat myyntiluvut ja yllättävää on skitsofrenialääkkeiden huima menekki. Sairastaahan skitsofreniaa vain 1% koko maailman väestöstä.

TOP-10

1. LIPITOR (Pfizer), atorvastatiini (statiinilääke) korkean kolesterolin hoitoon, vuosimyynti: 12.9 miljardia dollaria, vuosikasvu: 6.4%

2. PLAVIX (Bristol-Myers Squibb & Sanofi-Aventis), klopidogreeli niminen molekyyli jota käytetään sydänlääkkeenä, vuosimyynti: 5.9 miljardia dollaria, vuosikasvu: 16%

3. NEXIUM (AstraZeneca), esomeprasolia sisältävä närästyslääke, vuosimyynti: 5.7 miljardia dollaria, vuosikasvu: 16.7%

4. SERETIDE/ADVAIR (GlaxoSmithKline), astmalääke: yhdistelmä missä on flutikasonipropionaattia (Flovent) ja salmeterolia (Serevent), vuosimyynti: 5.6 miljardia dollaria, vuosikasvu: 19%

5. ZOCOR (Merck), simvastatiini (statiinilääke) korkean kolesterolin hoitoon, vuosimyynti: 5.3 miljardia dollaria, vuosikasvu: -10.7%

6. NORVASC (Pfizer), amlodipiini niminen molekyyli korkean verenpaineen hoitoon, vuosimyynti: 5.0 miljardia dollaria, vuosikasvu: 2.5%

7. ZYPREXA (Eli Lilly), olantsapiinia skitsofreniaan, vuosimyynti: 4.7 miljardia dollaria, vuosikasvu: -6.8%

8. RISPERDAL (Johnson & Johnson), risperidonia skitsofreniaan, vuosimyynti: 4.0 miljardia dollaria, vuosikasvu: 12.6%

9. PREVACID (Abbott Labs & Takeda Pharmaceutical), lansopratsoli molekyyli jota annetaan närästykseen, vuosimyynti: 4.0 miljardia dollaria, vuosikasvu: 0.9%

10. EFFEXOR (Wyeth), venlafaksiini hydrokloridia jota syödään masennuslääkkeenä, vuosimyynti: 3.8 miljardia dollaria, vuosikasvu: 1.2%

En ole niin kauhean paha sittenkään

Minussa on 14% pahuutta

Olen hyvä. Niin hyvä, että pahan ilman linnut vääntelehtivät tuskissaan. Minua muistutetaan kääntämään esiin se pimeämpi puoleni, sillä nyt en saa tahtoani läpi! (You are good. So good, that you make evil people squirm. Just remember, you may need to turn to the dark side to get what you want!)

Miten paha sinä olet? (How Evil Are You?)

C-vitamiinia suoneen syöpäpotilaille

Linus Paulingin kokeet osoittivat aikanaan, että korkeat C-vitamiiniannokset (askorbiinihappo) voivat parantaa syöpää sairastavien oireita ja lisätä syöpäpotilaan elinvuosia. Kun tätä on testattu mm. Mayon klinikalla USA:ssa antamalla suuria C-vitamiiniannoksia pillereinä syöpäpotilaille, ei ole todettu mitään myönteistä vaikutusta. Harmillisista koetuloksista johtuen C-vitamiinipillereiden popsiminen on siis jäänyt syövän hoidossa kovin vähäiseksi.

Nyt kuuluu kuitenkin kummia! Kolmelle syöpäpotilaalle, joilla oli erittäin huono hoitoennuste, annettiin C-vitamiinia suoraan suoneen niin paljon kuin potilas pystyi sietämään. Veren C-vitamiinimääräksi saatiin 15-30 g C-vitamiinia antamalla siten yli 1000 mmol/L. Tämä on C-vitamiinitaso, joka on mahdoton saavuttaa pillereitä popsimalla. Näin korkean C-vitamiinitason saavuttamisen jälkeen C-vitamiini osoittautui myrkyksi syöpäsoluille, mutta terveet solut jäivät henkiin. Tohtori Padayatty ja hänen työryhmänsä ovat tarkkaan dokumentoineet nämä kolme potilastapausta, jotka pysyivät hengissä suoraan suoneen annetun C-vitamiinin ansiosta, pitkälle edenneestä syövästä huolimatta. Yksi potilaista on ehtinyt kuolla, mutta kaksi muuta ovat ymmärtääkseni edelleen hengissä. Tutkijat päätyvät ehdottamaan, että korkeiden C-vitamiiniannosten antamista syöpäpotilaille harkittaisiin uudelleen.

Hirmuisiin riemunkiljahduksiin ei ehkä ole syytä, mutta on tämä kuitenkin askel siihen suuntaan, että vitamiineilla on vaikutusta näinkin vakavien sairauksien hoidossa kuin syöpä. Annettu C-vitamiiniannos 15-30 g vaikuttaa aika suurelta. Tällaisiin C-vitamiinimääriin ei päästä appelsiineja syömällä!

The cases reported here are of tumours confirmed by histopathologic examination to have poor prognosis but that instead had long clinical remissions. Most previous case reports lacked independent pathologic confirmation of the tumour and did not follow the NCI Best Case Series guidelines, which makes their interpretation difficult. Recent findings show that only high-dose intravenous, but not oral, vitamin C therapy results in very high plasma vitamin C concentrations (e.g., 14 000 µmol/L). At these concentrations, the vitamin is toxic to some cancer cells, possibly because at these concentrations the vitamin is a pro-drug for hydrogen peroxide formation in extracellular fluid. Accumulated data confer some degree of biological and clinical plausibility to the notion that high-dose intravenous vitamin C therapy may have anti-tumour effects in certain cancers. When all available data are considered, further clinical study as to safety and efficacy of intravenous vitamin C is warranted.

Tuore lehdistötiedote (PDF) on luettavissa tästä englanniksi.

Epäonnisen lääkekokeen uhreista vielä 6 sairaalahoidossa

Muistatteko vielä epäonnisen lääkekokeen North West London - sairaalassa? Nyt sairaalasta kerrotaan, että kuusi potilasta on vähitellen toipumassa lääkkeen sivuvaikutuksista. Yhden potilaan tila on edelleen kriittinen.

Lähde: Medical News Today, 28.3.2006
Usein kysyttyjä kysymyksiä TGN1412-lääkkestä (TeGenero)

Sikamaisen hyvää rasvaa!

Nyt tiedemiehet ovat kehittäneet siirtogeenitekniikalla sian, joka tuottaa suuria määriä terveellisiä omega-3-rasvahappoja. Sikamaisen hyviä ja rasvaisia kinkkuja ei nähtäne vielä pitkään aikaan joulupöydillämme. Todella mielenkiintoista on seurata miten terveinä nämä omega-3-rasvahapoilla kyllästetyt siat pysyvät!

Lähde: The Scientist, 27.3.2006

Lihavuuslääkkeen laiton nettimyynti

Rimonabant (Acomplia) on lääke, jota käytetään lihavuuden ja siihen liittyvien terveysriskien hoitoon sekä tupakoinnin lopettamisen tukena. Euroopan lääkevirasto Emea arvioi parhaillaan lääkkeen tehoa ja turvallisuutta. Nyt Euroopan komissio varoittaa, että juuri tästä uudesta lihavuuslääkkeestä on tehty väärennöksiä, joita sitten kaupitellaan eri nettisivuilla. Kyseisellä lääkkeellä ei ole vielä myyntilupaa Euroopassa.

We are the first in the world to offer Rimonabant (generic Acomplia) to you The media has reported about it: a diet product that reduces your weight, makes you quit smoking and even decreases your need of alcohol.

Viranomaisten mukaan laittomia lääkekopioita käyttävät ihmiset vaarantavat oman terveytensä. Väärennökset eivät välttämättä sisällä lainkaan aktiivista lääkeainetta, tai ne voivat sisältää väärää lääkettä. Lisäksi kopiomyynti vahingoittaa lääketeollisuutta. Tämä ei ole mikään yksittäistapaus, sillä Euroopassa on myyty laittomasti 170 eri lääkettä viiden viime vuoden aikana. Yleisimmin laitonta kauppaa käydään uni-, erektio- ja viruslääkkeillä sekä kasvuhormoneilla. Näin kerrotaan Euroopan komission tiedotteessa, jonka voit ladata vaikkapa tästä.

Olkaa varovaisia!

Lue lisää: Wikipedia:Rimonabant, Acomplia Report, Mission Acomplia

Painoluokkalajeissa kilpailleet urheilijat herkkiä lihomaan

Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa (kohorttitutkimuksella valitaan tarkoin määritelty koeryhmä, jota sitten seurataan ja kontrollina toimii sellainen ryhmä joka ei ole altistunut tutkittavalle ominaisuudelle) todettiin, että painoluokkalajissa kilpaillut urheilija herkästi lihoo. Tähän vaikuttaa se seikka, että nyrkkeilijät, painonnostajat ja painijat joutuvat urheilu-uransa aikana useita kertoja alentamaan painonsa päästäkseen kilpailemaan omassa painoluokassaan. Harjoituksen aikana saatetaan päästää paino taas kohoamaan "normaalipainoon". Jojo-laihduttamisen riskit tiedostaen tulokset olivat aika odotettuja.

Tutkimukseen saatiin tiedot 1838:sta eliittiurheilijasta, jotka olivat kilpailleet vuosina 1920–1965.

Lähde: Saarni SE, Rissanen A, Sarna S, Koskenvuo M ja Kaprio J. Weight cycling of athletes and subsequent weight gain in middleage. International Journal of Obesity advance online publication 28 March 2006

PhotoReading - mitenkö siihen pitäisi suhtautua?

Helsingin Sanomien tiedetoimituksen blogissa Timo Paukku esittelee mielenkiintoisella tavalla PhotoRedingin, eli suomeksi kuvalukemisen. Käykää ihmeessä lukemassa tämä juttu ja hämmästelkää haastatellun Sakari Turusen taitoja. Hän väittää lukevansa 25 000 sanaa minuutissa ja omaksuu tekstin sisällön!

Minä olen todella surkea lukemaan ja omaksumaan tekstin sisällön. Minä luen tiedekirjoja tosi hitaasti, menisiköhän 100-300 sanaa minuutissa. Minulla on aivan erilainen tekniikka. Minä ikäänkuin maistelen sanoja suussani ja omaksun asioita miettimällä samalla missä olen samoihin ajatuskuvioihin törmännyt jossakin muussa lähteessä. Miten tämä yksittäinen rivi tekstiä tuossa tieteellisessä kirjassa tai lehdessä liittyy suurempaan kokonaisuuteen.

En minä ole ihan varma haluanko edes lukea noin nopeasti. Osa lukemisen ihanuutta on olla kirjan sivuilla ikäänkuin matkalla kohti tuntematonta tai välillä tiedostettua päämäärää, kirjailijan seurassa mitä suuremmassa määrin. Minusta aliarvioin kirjailijaa, jos luen hänen romaaninsa alle 5 minuutissa. 5 kirjaa tunnissa kuulostaa jo kirjojen joukkoraiskaamiselta. Muistan miten minä erääseen omaan kirjaani kirjoitin yhtä ainoaa lausetta varmaan puoli vuotta ennenkuin se jäi sellaiseen tilaan, että uskalsin sen jättää kirjan sivuille. Olisin todella harmistunut jos kuvalukija ohittaisi sen alle sekunnissa. Niin mikä se mahdottoman vaikea lause oli? Tässä se tulee:

On syytä syödä monipuolisesti, kasvis- ja viljavoittoista hedelmien ja marjojen täydentämää kuitupitoista suomalaista perusruokaa, tyydyttyneitä eläinrasvoja välttäen, kohtuudella suolaa käyttäen ja omaksuen liikunnalle myönteisen elämäntavan.

Timo Paukku ehdottaa: Skeptikot voisivat järjestää Sakari Turuselle testin. Turusen ehdoin. Ainut ehto on, että hän lupaa siis kiskaista nuo 25 000 sanaa minuutissa, oppien tekstin sisällön.

Mitä mieltä olette PhotoReadingistä? Onko se huijausta? Onko se järkevää? Onko se ylipäätänsä mahdollista?

Ajatustenne ja mielipiteittene tueksi tässä muutama lisätietolinkki: Elämyksellinen oppiminen, Wikipedia - PhotoReading, Learning Strategies - PhotoReading, PhotoReading Whole Mind System,

Melkoinen ilta tämäkin

Koko päivä meni kirjoituspuuhissa. Kävin sitten vähän treenaamassa, jonka jälkeen kiirehdin valmistelemaan Veteraaniurheiluseuran kevätkokousta. Sain paperit jonkinlaiseen kuntoon ja päästiin kokousta aloittamaan kun huomasin puhelimen vilkkuvan, olinhan sen pannut äänettömälle. Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistyksestä soitettiin, että olenko jo kohta tulossa? Mihin? Eikö se ollut se ravintoluento vasta keskiviikkoiltana? Oli se siihenkin jossain välissä kuulemma sijoitettu, mutta vatvominen maanantain ja keskiviikon välillä ei ilmeisesti ollut mennyt täysin minun tajuntaani. Ja nyt se oli siis siirretty maanantaille, eli luennoitisija on pahasti myöhässä.

Apu-va! Eihän minulla ole mitään luentorunkoa saati muistiinpanoja mukana, kalvot ja Powerpoint esitykset ovat siististi mapissa 35 km:n päässä. Tulenko kuitenkin sinne luennoimaan, vieläpä urheilutamineissani? Onhan se sentään samassa kaupungissa. Ei siinä auttanut estely. Tomeruutta oli langan toisessa päässä vaikka muille jakaa. Irrottauduin sutjakkaasti urheiluseuran kokouksesta ja lähdin talsimaan Happy Housea kohti. Matkalla sinne yritin epätoivoisesti kehitellä jotain sopiva jutunjuurta luentoni aluksi. Näinhän ne suuret puhujat toimivat, kehittävät jonkun repäisevän jutun luentonsa alkuun. Pää oli ihan tyhjä ajatuksista. Mitä ihmettä minä kuulijoilleni kertoisin. Oliko tämä nyt enää ihan järkevää?

Tuhat tulimmaista, Happy House on tupaten täynnä väkeä! Jalka vipattaa muutamalla jo siihen tyyliin, että tulisipa nyt jo se luennoitsija. Ripustan takkini ja urheilupuseroni naulaan, jätän päälle Kalevan Kisojen urheilupaidan, lenkkarit pidän jaloissa, pahimmat kurapaakut sipaisen pois housunpunteista. Ja kiemurreltuani tuolirivien välistä perille aloitan luentoni luonnonlahjakkuuteni kaikki avut likoon pannen ja rehellisesti sanoen erehtyneeni illasta ja saapuneeni puhumaan kilpirauhaspotilaiden ravinnosta täysin valmistautumatta. Tässä minä seison edessänne riisuttuna kaikista kalvojen ja Powerpointtien mukanaan tuomasta turvasta.

En minä enempää ala luentoani kuvaamaan. Sanonpa vaan, että se oli melkoinen menestystarina. Hartaasti minua kuunneltiin silloin kun minulla oli asiaa, rennon mukavasti vaihdettiin vapaalle silloin kun heitin yleisölle jonkin lukuisista ravintoaiheisista vitseistäni etsiessäni mielessäni sopivaa aasinsiltaa seuraavaan ravintoaiheeseen. Sain kuulijoiden sympatiat puolelleni ja vapauduin käsikirjoituksen orjuudesta varsin systemaattisesti etenevään juttelutuokioon yleisöni kanssa. Herkästi kuulostellen mikä nyt mahtaa tänä iltana kiinnostaa, mitä kannattaa nostaa juuri tänä iltana esille. Osaanhan minä tuon oman kirjani lähes ulkoa. Sieltä vaan seuraavaksi kilpirauhaspotilaan ravintoasioihin liittyvää faktaa kehiin. Ihana yleisö pani yrittämään parasta.

Kirja oli myyty loppuun Turussakin ja nyt kuulen, että siitä otetaan lähipäivinä peräti kolmas painos kun toinenkin painos on Helsingin kirjavarastossa loppunut. Ehkä parasta illassa oli se, että jonoksi asti riitti luentoni kiittelijöitä, ihmettelijöitä ja lisäkysymysten esittelijöitä. Minussa heräsi aivan aito kiitollisuus tätä saamaani huomiota kohtaan. Luonnollisuuttani kehuttiin ja sitä valtavaa tietomäärää mikä minulla on. Ehkä minusta vielä joskus tulee ex tempore puhuja, tämä oli ainakin hyvää harjoitusta. Sinun pitäisi olla telkkarissa sanoi joku. Se nyt vielä puuttui...

Anteeksi tällainen tilannekuvaus näin välittömästi kotiin tultuani kirjoitettuna. Pitäisihän tätä varmaan hieman siloitella. Ehkä tässä on toisaalta nähtävissä sitä yleisönkin kiittelemää aitoutta. Pysykää toki linjoilla, kyllä minä rauhoitun huomiseksi. Nyt on vaan hyvän olon endorfiineja veressä liikaa. Reipas lenkkini ja luentoni pukkasi endorfiinit päälle. Sanat taipuvat outoon muotoon, liian sokerisiksi, sanojen glykeeminen indeksi lähenee jo sataa. Vai onko kaikesta tästä tuota fosfoseriiniä "syyttäminen"? Huomenna on tulossa lisää ravintoasiaa tänne, rennosti esitettynä. Aidosti. Fosfoseriinillä taikka ilman, enhän minä niitä kuitenkaan muista popsia. Terveisin, christer.

Jäit kiinni!

KIINNI JÄIT! KOSKA LUET TÄTÄ TEKSTIÄ, SE TARKOITTAA, ETTÄ SINUN TÄYTYY KOMMENTOIDA. KOMMENTOI IHAN MITÄ HALUAT, KUNHAN TEET SEN. LAITA TÄMÄ TEKSTI OMAAN BLOGIISI JA NAPPAA KAIKKI BLOGIASI LUKEVAT.


Löydettyäni tämän ylläolevan tekstin arvostamani historiantutkija Jari Sedergrenin blogista olen vakuuttunut, että tämä kulkutaudin tapaan leviävä tekstinpätkä täytyy julkaista tässä minunkin blogissani. Kommentoi! (tavattoman moni on jo kommentoinut)

Putinin väitöskirjaa pidetään plagiaattina

Tämän päivän Iltasanomat kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin jäljentäneen sivukaupalla amerikkalaista oppikirjaa omaan väitöskirjaansa, joka valmistui vuonna 1997. Näin väittävät arvostetun amerikkalaisen tutkimuslaitoksen asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet Putinin tekemään väitöskirjaan.

Plagioinnin määritelmä on: Se, joka esittää omissa nimissään toisen tekemää, syyllistyy plagiointiin. Plagioinnista ja vilpistä jää aika harvoin kiinni. Kansanedustaja Jari Vilen syyllistyi plagiointiin pro gradussan, sen muistan ainakin. Suomalaisten väitöskirjojen varsin tehokas esitarkastus ei nähdäkseni mahdollista laajamittaista plagiointia. Vilppiä voi esiintyä ja mennä läpi tarkistuksesta huolimatta. Näin kävi mm. Carl Öhmanin Strindbergiä käsittelevässä lisensiaattityössä ja kyseenalaisella tavalla syntyneessä väitöskirjassa (Öhman ei ollut kirjoilla siinä yliopistossa missä väitöskirja julkaistiin). Arvostetut Strindberg-tutkijat jälkeenpäin rupesivat ihmettelemään Öhmanin lähteenä käyttämiä (tekaistuja) kirjeitä. Nuo kirjeet, jotka mystisesti sitten katosivat. Vilppi voi viedä vakavasti otettavaa tutkimusta hakoteille vuosikausiksi, se on valitettavasti todettava. Laskentatoimen väitöskirjassa (Vaasan yliopisto) oli esiintynyt epäilyttäviä tuloksia ja tieteellisesti perusteettomia tilastollisia väitteitä. Virheen aiheuttajaksi paljastui vanha taulukkolaskentaohjelma. Lääketieteen professori plagioi oppikirjasta lähes sata sivua omiin nimiinsä toista kirjaprojektia varten. (Kuopion yliopisto, Syrjäsen tapaus). Yliopisto antoi Syrjäselle vakavan varoituksen, jonka jälkeen hän sanoutui irti. Tapaus ei ehkä olisi tullut koskaan julki, ellei Syrjänen olisi saanut tuomiota tutkimusvarojen väärinkäytöstä. Matemaatikon väitöskirjassa havaittu plagiointia luentoaineistosta. (Helsingin yliopisto). Dosentin epäiltiin paisutelleen ansioluetteloaan professorin viran haun yhteydessä. Kantelijat tyytymättömiä yliopiston esiselvitykseen. (Helsingin yliopisto). FM Jouni Issakainen epäili, että dosentti Olavi Karjalainen syyllistynyt väärinkäytöksiin ns. nanobakteeritutkimuksissaan. (Kuopion yliopisto). Nämä tässä esiintyvät tiedot on osaksi plagioitu MOT:ohjelman (YLE) nettisivuilta.

Joka tapauksessa, presidentti Putinin väitöskirjan paljastuminen plagiaatiksi on nolo asia. Tähän asti kuulemma Putinin väitöskirjan sisältö on ollut tarkkaan varjeltu salaisuus, mutta kaksi Brookings-instituutin tutkijaa onnistui löytämään tutkimuksen Moskovan teknisen kirjaston sähköisestä arkistosta. Amerikkalaistutkijoista Putinin tieteellinen teksti alkoi tuntua jotenkin yllättävän tutulta! Lopulta he vertasivat väitöskirjaa amerikkalaisen johtamistaidon oppaaseen, jonka Pittsburghin yliopiston professorit William King ja David Cleland julkaisivat jo vuonna 1978 - ja yhtäläisyyksiä alkoikin löytyä.

Kollegansa Igor Danchenkon kanssa Clifford Gaddy löysi väitöskirjasta muun muassa 16 sivua, jotka olivat sanatarkasti tai vain vähän muuteltuina suoraan amerikkalaisesta teoksesta. Lisäksi kuusi kaaviokuvaa olivat varsin samanlaisia kuin Strategic Planning and Policy -teoksessa. Putinin väitöskirja käsitteli etupäässä sitä, kuinka valtion olisi hallittava energiavarojaan markkinataloudessa.

Putin laati tutkimuksensa Pietarin kaivosteollisen instituutin jatko-opiskelijana, ja virallisen biografian mukaan hän sai taloustieteiden tohtorin arvon. Brookings-instituutin tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin ainakin yhtä pykälää vaatimattomammasta tutkimustyöstä. Putin ei ole ainakaan toistaiseksi kommentoinut syytöksiä mitenkään.

Neuvostoliitossa ja Venäjällä on ollut suorastaan maan tapa, että opiskelijat ovat plagioineet toisten töitä tai ostaneet oman tutkimuksensa ulkopuoliselta haamukirjoittajalta.

Tästä presidentti Putinin väitöskirjasta löytyy luonnollisesti hyvin paljon informaatiota netissä ja painetuissa lehdissä: Putin's PhD thesis 'plagiarism' (Secular Blasphemy, 26.3.2006), VLADIMIR PUTIN ON RUSSIAN ENERGY POLICY (Harley Balzer), Researchers peg Putin as a plagiarist over thesis (Washington Post, 25.3.2006), Putin accused of plagiarising his PhD thesis (Times, 26.3.2006), The Road to Superpowerdom is paved with Oil (Sean's Russia Blog, 12.2.2006), Plagiarist President Busted for Putin Others' Words in His Thesis (To the People, 26.3.2006)

Lue myös tämä juttu, jossa Assiociated Press ryöstää omaan käyttöönsä tekstiä eräästä blogista!

Trimbia laihdutuspilleri oli liian hyvä ollakseen totta

Trimbia-nimisestä laihdutuspilleristä on Elintarvikevirasto tehnyt tutkimuksen. Trimbia-valmistetta markkinoidaan hyvin räikeillä väitteillä. Markkinointimateriaalissa luvataan esimerkiksi, että muuttamatta ruokailutottumuksia ja lisäämättä liikuntaa voi laihtua kaksi kiloa yhdellä pillerillä. Tuotetta markkinoi tanskalainen Pharmapost-niminen yritys. Yrityksellä ei ole varastoa Suomessa, vaan tuotteet toimitetaan kuluttajille suoraan postitse. Nyt Tullilaboratoriossa on tutkittu tämän ravintolisän koostumus. Tutkimuksissa ei löydetty sellaisia aineita, jotka saattaisivat aiheuttaa luvatun voimakkaan laihduttavan vaikutuksen.

Tullilaboratorion tutkimustulosten perusteella valmiste sisältää 37 % leivinjauhetta (natriumkarbonaatti), 35 % sorbitolia (makeutusaine), 6 % sitruunahappoa (happamuudensäätöaine) ja 2 % piidioksidia (paakkuuntumisenestoaine). Eli 80 % valmisteen koostumuksesta on tavallisia elintarvikkeissa käytettyjä aineita, joilla ei ole fysiologisia vaikutuksia. 20 % Trimbian koostumuksesta on muita valmistusaineita, kuten pakkausmerkinnöissä mainittua sitruunaa, melonia, pomeranssia, pomeloa, lakritsijuurta ja intialaista garcinia cambogia -hedelmää.

Tuotteen markkinointimateriaalissa mainittua uutta molekyyliä trimbiaa ei löydy mistään kemian alan tietokannoista. Myöskään Tullilaboratorion massaspektrometrisissä tutkimuksissa ei todettu tuntemattomia yhdisteitä, jotka saattaisivat olla trimbia-molekyylejä.

Tutkimustulokset osoittavat, että Trimbia-laihdutuspilleriä markkinoidaan harhaanjohtavasti eikä kyseisellä tuotteella voi olla luvatun kaltaisia laihduttavia vaikutuksia. Nautittava määrä on myös hyvin pieni, joten tuotteella ei voi olla merkittävää vaikutusta elintoimintoihin.

Hyvä ohje on, että jos tuote vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, kannattaa siihen suhtautua epäluuloisesti. Pakkauksesta tulee aina löytyä suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät sekä asialliset tiedot tuotetta valmistavasta ja markkinoivasta yrityksestä. Pelkkä postilokero-osoite ei riitä.

Netistä löytyy tietenkin lisää Trimbiasta. Älkää ostako!
Trimbia Diet Pills ... is it a fraud?
Let me tell about this Trimbia
Trimbia keskustelua suomeksi
Skepsiksen keskustelu Trimbiasta suomeksi
Suomi24 keskustelee Trimbiasta
Taas uusi huijauspilleri
Ripu rapu
Trimbia det pill resources
Trimbia mirakelbantningsmedel
Laihdutuspilleri: leivinjauhetta ja makeutusainetta
Laihdutuspilleri paljastui humpuukiksi
Mainostajien lupaukset. ALOITTELIJAT LUKEKAA!

Enää pitäisi tietää, minkälainen hittituote tämä Trimbia on ollut Suomen selluliittipiireissä.

Mitä mieltä olen Painonvartijoista?

Rouva xl kysyy minulta mitä mieltä olen Painovartijoista. Tässä ihan lyhyt vastaukseni.

Painonvartijat on hyvin markkinoitu tuote, joka Suomessakin on saavuttanut melkoista suosiota. Jonkin verran olen perehtynyt Painonvartijoiden toimintaan. Näen tässä paljon hyvää, mutta paljon on myös sellaista johon täytyy suhtautua kriittisesti.

Hyvää on tämä
Säännöllisyys ja johdonmukaisuus. Toimintaan kuuluvat viikoittaiset kokoontumiset, punnituksineen, vertaistukimuotoineen ja erilaisine kursseineen sekä materiaaleineen höystettynä. Säännöllinen toiminta voi auttaa ylipainonsa kanssa kamppailijaa.
Pistetaulukot. Painonvartijoiden keskeisin asia, ehkä jopa näkyvin osa ideologiaa on ravinnon sisältämän energiamäärän näkeminen pisteinä. Helpottaa alussa vähärasvaisten ravintoaineiden valinnassa, mutta lienee varsin orjuuttava pitemmän päälle.

Huonoa on tämä
Ylitseampuvat menestystarinat. Yrityksen ohjelmaa on tehty tunnetuksi erilaisilla menestystarinoilla lehdissä, televisiokanavilla ja Painonvartijoitten omissa mainoslehdissä. Menestystarinoilla on keskeinen osa laihdutusryhmän opetuksessa ja liikkeen ideologiassa. Varsin arveluttavaa on laihdutustarinoilla myydä alusta alkaen laihduttavia tuotteita ja ohjelmia. Ikäänkuin muuta tietä ei olisikaan. Sellaiset "ennen" ja "nyt" kuvat ovat aika pöyristyttäviä. Välillä menestystarinat ovat niin toistensa kaltaisia, että herää aito epäilys siivotaanko ne julkaisukuntoon tietyn muotin mukaan jossakin mainostoimistossa.
Painonvartijat elintarvikkeet. En voi millään tavalla ymmärtää mitä mieltä on tarjota varsin kalliiseen hintaan erityisiä Painonvartijoiden omia elintarvikkeita.
Rasvaisen ruoan käytön syyllistäminen. Painonvartijoissa korostuu rasvaisen ruoan ja erityisesti erilaisten perinneruokiemme kuvaaminen peräti vastenmielisinä. Rasvahysterian lietsomisessa Painonvartijat ovat tehneet paljon pahaakin. Rasvaa tarvitsemme kohtuullisia määriä, tämän suhteen ei Painonvartijoissa kuitenkaan tunneta armoa.
Ikuisen laihduttajan myytti. Mainonnasta saa sellaisen kuvan, että kerran laihduttaja on aina laihduttaja. Ja mielummin niin, että nimenomaan painonvartijuus jatkuu läpi koko elämän. Tämähän tuntuu melkoiselta orjuudelta. Onko se sitä?

Lopuksi sanoisin, että säännöllisyys, johdonmukaisuus ja vihannesten ja hedelmien suosittelu on parasta mitä löytyy Painonvartijoissa. Pimeintä puolta edustavat voimakas kaupallisuus, rasvan syyllistäminen ja ne ylitseampuvat menestystarinat.

Tänään Painonvartijoiden nettisivuilla on luettavissa tradenomi Anastassia Joukovskaian menestystarina tyypillisine "ennen ja jälkeen" kuvineen kaikkineen. Pistän tähän tekstin. Lukekaa sitä pohtien tätä edelläkirjoittamaani kritiikkiä menestystarinan muotista:

Perhe ei huomauttanut painostani
”Lihomiseni tapahtui niin pikku hiljaa, etten oikein tiedostanut sitä itsekään. Myöskään perhe tai ystävät eivät huomauttaneet asiasta. En kärsinyt liikalihavuudestani, sisäisesti olin yhä nuori ja hoikka nainen. Itsetuntoni ja itsevarmuuteni ovat aina olleet vahvoja eivätkä liikakilot haitanneet. Ylipaino ei aiheuttanut terveydellisiä ongelmia, joten en siksikään kiinnittänyt siihen huomiota.”
Käytin äitiysvaatteita vaikken raskaana ollutkaan ”Olen hyvin lyhyt - 152 cm - ja halutessani käyttää kauniita vaatteita jouduin turvautumaan äitiysasuihin. Valikoima oli todella suppea kokoluokassani. Ennen Painonvartijoita kokeilin jo niin monia laihdutusmenetelmiä, että sitä voisi hyvällä syyllä kutsua ”harrastukseksi.”
Taas nuori, hoikka ja kaunis Anastassia oli nähnyt Painonvartijoiden mainoksia ja häntä haluttikin testata olisiko hänestä siihen. Ajatus paluusta nuoreksi, hoikaksi ja kauniiksi tuntui hyvältä. Hän lähti mukaan kokeilumielellä. 10 kiloa lähti ja sitten hän alkoi odottaa vauvaa. ”Raskausaikanakin minua seurasi hyvänolontunne onnistumisestani. Kun vauva oli 4 kk:n ikäinen painoin yli 100 kg. Tiesin jo entuudestaan miltä laihtuminen tuntui, joten päätös uudelleenaloittamisesta ei ollut vaikea. Alussa kilot putosivat nopeasti varsinkin kun imetin vauvaa 1,5 vuoden ikäiseksi.”
Vallaton laihduttaja onnistui ”Olin koko laihduttamisen ajan hiukan vallaton. Pisteet menivät helposti yli, mutta korvasin sitä lisäämällä liikuntaa. Pikku hiljaa koko perheen ruokavalio muuttui terveellisemmäksi.” ”Ryhmä tuki minua loistavasti, kuulin monia tarinoita, joiden takia ajattelin: miksen minäkin?? Lisäksi ryhmästä sai hyviä vinkkejä, joilla pystyin vaihtamaan ruokavaliotani kevyemmäksi.” ”Nyt 36 kg kevyempänä katselen mielelläni valokuvia, joissa näytän todella hyvältä. Vaatteet näyttävät kauniilta päälläni ja liikkuminen on mielekästä. Kolmen alta kouluikäisen tyttären äitinä jaksan toimia ja tunnen olevani pirteämpi ja energisempi kuin koskaan aikaisemmin. Perheeni ja ystäväni ovat iloisia puolestani ja päivä paistaa synkän syksynkin keskellä.”

Jylhä ei jatka

Toivomani Reijo Jylhän vetäytyminen hiihdon päävalmentajan tehtävästä on varmistumassa. MTV3:n internetsivut raportoivat tästä asiasta tämän päivän haastattelussa:

Jylhä vahvisti sunnuntaina Kotkassa, että ei hae päävalmentajaksi kausille 2006-2010.
- Päätös vahvistui lauantaina maastohiihtovaliokunnan kokouksessa. Näin, että voin olla turvallisin mielin, Jylhä ennakoi ja sanoi, että päätökseen vaikutti myös halu olla perheen kanssa ennen kuin lapset ovat kasvaneet ulos kotoa.
- Olen ollut liikenteessä viimeiset 12 vuotta. Vanhin lapsi täyttää 19 ja nuorin on 14, Jylhä sanoi ja muistutti, ettei sekään ole hyvä, että maajoukkueessa olisi kaksi Jylhää. Hänen poikansa Martti kokeili keväällä jo siipiään maailmancupissa ja pyrkii lähivuosien aikana huipulle. Valmentamista Jylhä ei lopeta, sillä hänen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat Sami Jauhojärvi, tästä talvesta lähtien Pirjo Manninen sekä tulevaisuuden nimet Ulla Kiili ja Anne Kyllönen.

Menestymättömyys on Suomessa osin henkilöitynyt Jylhään. Siksikin vaihtelu tekee hyvää, ja uuden päävalmentajan tehtävänä on luoda ympärilleen sellainen ilmapiiri, jossa menestystä alkaa tulla.
- Naisten osalta tuloksenteko tarkoittaa sitä, että osaamme hallita häiriötekijöitä nykyistä paremmin. Torinossa häiriötekijä oli hajallaan asuminen, naisten osalta eivät niinkään huonot majoitusolot.
- Miehet kaipaavat ruuvin kiristystä asennepuolella. Harjoittelussa maajoukkuemiehet ovat mukana sataprosenttisesti, mutta harjoittelun ulkopuolella tekemisten osalta on parannettavaa, Jylhä luonnehti.

Lihasten väsymistä tutkitaan vilkkaasti

Tuoreessa tutkimuksessa löytyy paljon pohdittavaa lihasvoimasta
Lihasten työskennellessä ne saavat energiansa niistä ravintoaineista, joita päivittäin nautimme. Keskeinen merkitys on mitokondrioissa tapahtuvissa reaktioissa. Glukoosi ja rasva muuntuu mitokondrioissa energiaa tuottavaksi adenosiini trifosfaatiksi (ATP). Tämä korkeaenerginen fosfaattiyhdiste (eli ATP) kulkeutuu sitten mitokondrioista niihin paikkoihin lihaksessa missä sillä hetkellä tarvitaan energiaa. Energia kulkeutuu, vapautuu ja käytetään aika hämmästyttävän hyvällä hyötysuhteella, mutta kuten kaikki tiedämme: Kun tehdään kovia urheilusuorituksia tarpeeksi pitkään väsymys iskee ennen pitkää.

Tiedemiehiä on kiehtonut tieto siitä miten lihas väsyy. Nyt uusi tutkimus tuo lisävalaistusta nimenomaan tähän energiankäyttöön. Huomautettakoon, että lihaksen väsymiseen liittyy monia muitakin fysiologisia ja biokemiallisia tekijöitä. Näyttää ilmeiseltä, että energiaa häviää väsymisestä johtuen sekä mitokondrioiden sisällä tapahtuvassa ATP:n muodostuksessa että ATP:n kulkeutumisessa lihaksen sisällä. Meillä on lisäksi yksilöllisiä eroja miten tehokkaasti ravinto käytetään energiaksi (mitokondrioiden määrä ja tehokkuus) lihaksissa.

Tähän asti tiedemiehet ovat pitäneet suurimpana erona Heikki Hölkkääjän ja vaikkapa Lasse Virenin välillä sitä, miten tehokkaasti nämä mitokondriot harjoituksen avulla saadaan muuntamaan ravintoenergiaa ATP:ksi. Uudessa The Journal of Physiology - tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vihjaillaan, että ero mitokondrioiden tehokkuudessa ei yksistään voi selittää eroa huippu-urheilijan ja tavallisen hölkkääjän lihasten suoritustasossa. Päädytään ehdottamaan, että ratkaisevaa lienee myös miten tehokkaasti mitokondrion tuottama ATP hyödynnetään lihaksessa. Itse asiassa tutkimuksessa ei havaittu eroa mitokondrioiden tehokkuuden ja lihastyön välillä ja päädytään rohkeasti esittämään pääasialliseksi väsymyksen aiheuttajaksi kaikkea sitä mitä tapahtuu ATP:n siirtyessä siihen paikkaan missä energiaa tarvitaan. Tässä ei tutkittu lainkaan laktaattitasoja.

Tätä ATP:n hyödyntämistä lihaksessa tutkittiin terveissä vapaaehtoisissa miehissä Odensen yliopistossa Tanskassa ja Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa. Miehet pantiin polkemaan kuntopyörää ja tutkittiin lihastyötä lukuisin eri laboratorioanalyysein. Huomattiin mm., että lihastyön tehokkuus oli kiinni lihassyiden toiminnasta ja niiden sisältämästä UCP3-proteiinista. Mitä enemmän tätä UCP3- proteiinia löytyi lihaksista sitä tehottomampi oli lihas. Ja toisaalta mitä kovempaa harjoitellaan sitä vähemmän tätä UCP3-proteiinia löydetään tyypin I lihassoluista. Tutkijat eivät vielä tässä vaiheessa voi sanoa minkä takia tämä UCP3 aiheuttaa tämän eron tehokkuudessa, mutta tämä ero oli niin selvä, että tulevissa tutkimuksissa selvitetään millä tavalla harjoittelussa voidaan ottaa huomioon tämä asia. Tutkimuksessa oli mukana hyvin harjoitelleita urheilijoita (9 kpl) ja sellaisia jotka eivät harjoitelleet (9 kpl). Harjoittelemattomilla oli 52% enemmän UCP3 proteiinia lihaksissa verrattuna harjoitelleiden ryhmään. Mahdollisesti voidaan kehittää erityinen UCP3-testi, jolla voidaan tietää onko urheilijalla kykyä kehittyä huippu-urheilijaksi.

The main new finding in the present study was that cycling efficiency was inversely correlated to UCP3 protein content but not to mitochondrial efficiency(MEff). In agreement with some previous findings, we found a correlation between cycling efficiency and the proportion of type I fibres. Furthermore, we were unable to find a difference between trained and untrained subjects in cycling efficiency or MEff.

Pieni yritys selostaa mistä tässä on kyse:
Koska ihan jokaisella meistä ei taida olla täyttä selvyyttä juuri näistä mitokondrioiden sisällä (ja ulkopuolella) tapahtuvista biokemiallisista tapahtumista, pistän tähän lyhyen selostuksen siitä mitä tapahtuu mitokondriossa ja mikä on keskeistä juuri tämän tutkimuksen ymmärtämiseksi.
Mitokondriot ovat bakteerin kokoisia ja 0,5-2 µm:n paksuisia sukkuloita, joita on kaikissa tumallisissa (eukaryoottisissa) soluissa, ja ne voivat muodostaa jopa 20 % solun koko tilavuudesta.
Energia-aineenvaihdunta mitokondriossa on suhteellisen monimutkaista. Mitokondriot muuttavat ravintoaineisiin sidotun kemiallisen energian oksidatiivisen (hapellisen) fosforylaation kautta ATP:ksi, joka on mm. lihassolun pääasiallinen energialähde. Sitruunahappokierto on tässä aineenvaihdunnassa keskeisellä sijalla ja se tapahtuu mitokondrion sisällä erityisessä matrixiksi kutsutussa paikassa. Siellä NADH:lta ja FADH2:lta saadut elektronit siirtyvät hengitysketjuun ja edelleen mitokondrion sisäkalvolle missä elektronit siirretään mitokondrion sisällä olevalta proteiinilta toiselle. Näin vapautuva energia käytetään protonien pumppaamiseen ulos matrixista. Protonien sisältämä energia sitoutuu ADP:n korkeaenergisiin fosfaattisidoksiin ja näin syntyy ATP:tä. Tämä ATP siirtyy sitten mitokondriosta ja solusta ulos sinne missä sillä hetkellä tarvitaan energiaa. Mitokondriossa tapahtuvia reaktioketjuja ovat myös pyruvaatin (palorypälehapon) ja rasvahappojen hapetus ( beetaoksidaatio). Energian tuotannon väheneminen mitokondriossa aiheuttaa lihasväsymystä.
Uncoupling protein isotypes (UCP), jotka mainitaan keskeisessä roolissa tässä tutkimuksessa, ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena kun on kyse lihaksen väsymisestä. Erityisesti UCP3 on keskeinen luurankolihaksessa. Tämä UCP ei ole mikään uusi asia sillä ne havaittiin jo vuonna 1985 ja näitä löytyy rasvakudoksesta (esim. UCP1) ja aivokudoksessa (UCP4). Tutkimuksessa esillä ollut UCP3 havaittiin vuonna 1997. Nimensä mukaisesti nämä proteiinit on irtikytketty (uncoupling) ATP-synteesistä. Mitonkondrion sisäkalvoon sitoutunut UCP3 sallii protonien vuotamisen alas elektrokemiallisen gradientin suuntaan ja solu pystyy näin hapettamaan nopeasti rasvavarastonsa. UCP3 voi mahdollisesti estää happiradikaalien syntyä ja vähentää rasvahappojen kerääntymistä matrixiin. Paljon on vielä epäselvää UCP3:n roolista.

Lähde: J Physiol 571 (3): 669-681, 2006

Virvoitusjuomat turhia suomalaiselle urheilijalle

Apo kysyy: Meillä on töissä ilmaiset virvoitusjuomat. Jääkaapista löytyy myös matalahiilihappovesiä. Mitä tiedät kertoa näistä tuotteista?

Virvoitusjuomista ei ole paljon hyvää sanottavaa urheilijalle. Tätä värjättyä sokerivettä urheilija välttänee. Matalahiilihappovedet ovat suositeltavampia, mutta eivät välttämättömiä. Helsingin seudulla asuvat saavat nauttia niin hyvästä kraanavedestä, että sen pitäisi kyllä kelvata. Eikö sokkotestissä Helsingin kraanavesi voittanut selvästi mm. Evianin pulloveden? Ja ainahan sen kraanaveden voi pistää Evian-pulloon niin kehtaa sitä sitten juoda työpaikalla. Ulkomailla tilanne on toinen. Vieras bakteerikanta ja epäpuhtaudet kraanavedessä saattavat pakottaa meidät jopa virvoitusjuomien äärelle. Täytyisi varmaan perustella tämäkin vastaukseni paremmin, mutta en nyt vaan jaksa, sorry.

Äskettäin ilmestyi amerikkalainen tutkimus missä todettiin lasten ylipainon vähentyvän jonkin verran jos sokerilla makeutetut virvoitusjuomat jätettiin pois. Muuten ei muutettu ruokavaliota. Lähde: Pediatrics 117: 673-680, 2006

Ravitsemusasiat pielessä suomalaisilla huippu-urheilijoilla

Taas on tullut tämän vaatimattoman blogini kautta esitettyjä kysymyksiä ja sähköpostin kuljettamana on tullut muutama herkullinen väite. Kommentoin niitä tässä pikkuhiljaa viikon mittaan. Olkaa kärsivällisiä, kiirettä pukkaa päälle tällä hetkellä. Joihinkin kysymyksiin ei tietenkään myöskään löydy heti minulta vastausta. Ensin pitää tutkia, sitten vasta hutkia, ehkä lopuksi jopa kätkeä. Liekö niin tarpeellistakaan, että jokaiseen asiaan edes vastaan? Hmm... tuo onkin jännä kysymys, joka minulle kantautuu sähköpostin välityksellä. Pyrin vastaamaan jokaiseen kysymykseen. Se on hyvää harjoitusta aivoilleni ja olemassaolevan ravinnon tietopankkini hyötykäyttöä.

Nyt kuitenkin Sepon (en tiedä sukunimeä) lähettämään kommenttiin. Pistän selvyyden vuoksi tähän ensin Sepon kommentin kokonaisuudessaan ja sitten oman vastaukseni sen perään.

Kommentoitko tätä Harri Hakkaraisen väitettä, sain sen sähköpostilla, taitaa olla jostakin lehdestä kopioitu: Söivätkö suomalaiset mitalinsa Torinossa? Teksti Kimmo Mäkeläinen Länsi-Suomi, Rauma
Alppihiihtosirkuksen torniolaisväriläiskä Kalle Palanderin puuskahduksessa Torinon olympiakylän yksipuolisista pasta-annoksista saattaa piillä selitys olympiajoukkueen ennakoitua vaisumpaan menestykseen. Esimerkiksi yhdistetyn maailmancupia dominoinut Hannu Manninen, maastohiihtäjät Virpi Kuitunen, Elina Hietamäki, Teemu Kattilakoski ja Lauri Pyykönen sekä lumilautailija Niina Sarias menettivät käytännössä menestymismahdollisuutensa sairasvuoteelle kellahdettuaan.

Kukaan valmentaja ei tullut kipeäksi
Oulun Kärppien jääkiekkojoukkueen fysiikkavalmentajana toimivalla Harri M. Hakkaraisella on selvä visio sairastumisten taustoista: suomalaisten ravintovalmennus epäonnistui kisoissa tyystin. Kisajärjestäjien järjestämiin ruokailuihin tyytyminen oli virhe.
- Väitän, että Torinon olympialaisten aikaiset sairastelut johtuvat immuniteettivajeesta. Kolmannes urheilijoista sairastui, mutta yksikään huoltaja, valmentaja tai hieroja ei saanut flunssan oireita. Kyse ei siis voinut olla mistään virusepidemiasta, Hakkarainen sanoo.
- Sama koskee Ateenan kisoja. Sielläkin kolmannes urheilijoista sairastui, mutta esimerkiksi maastohiihdon valmennus ja olympiakomitea eivät ole ottaneet ravintokeskustelua kuuleviin korviinsa, vaikka samat urheilijat ovat toistuvasti sairastuneet.
Hakkarainen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja lääketieteen kandidaatti. Entinen pituushypyn lajivalmentaja ja Heli Koivulan henkilökohtainen opastaja on ajautunut kiekkokuvioiden pariin Suomen Jääkiekkoliiton pyydettyä häntä aikanaan ravintokonsultiksi.
- Esimerkiksi Kärppien kanssa Venäjällä European Champions Cup-turnauksessa ollessamme menin paikan päälle pari päivää aikaisemmin ja hankin kaupasta kaiken oleellisen. Emme jättäytyneet kisajärjestäjien ruokahuollon varaan.

Vain Leijonilla eväät matkalla
Hakkaraisen mukaan eräs ravintovalmennuksen perusteista on turvata monipuolinen ravintoaineiden saanti pienissä erissä pitkin vuorokautta. Pariin tukevaan ateriaan panostaminen tarjoaa keholle ainoastaan pommeiksi luokiteltavia piikkejä.
- Olympiajoukkue lensi Suomesta Milanoon, josta edessä oli viiden-kuuden tunnin matkustus Torinoon. Siinä välissä ei ollut tarjolla mitään ruokaa, vaan osa joukkueesta joutui olemaan puoli vuorokautta ilman ravintoa, Hakkarainen ihmettelee.
- Poikkeus tästä oli miesten jääkiekkojoukkue. Kun Leijonat astuivat bussiin, jokaisen penkillä oli eväspussi. Leijonajoukkueessa sairastapauksia ei esiintynyt.
Virpi Kuitunen ihmetteli ääneen sairasteluaan aina suurissa kilpailuissa ja spekuloi jatkossa jättävänsä herkistelyt väliin ja tulevansa kisoihin tietoisesti huonommassa kunnossa.
- Kun stressiä kevennetään, eli tässä tapauksessa harjoittelua, moni sairastuu. Stressi on syönyt kropasta proteiinit, ja niiden takaisin saamiseen tulisi ravinnossa keskittyä, Hakkarainen näkee.
- Moni tunnollinen työläinen sairastuu lomallaan. Kyse on aivan samasta ilmiöstä. Hakkaraisen mielestä Suomi on jäänyt ravintovalmennuksellisesti vuosikymmeniä urheilun suurmaiden jälkeen.
- Neuvostoliitto, Saksat ja Yhdysvallat huomasivat samat ongelmat jo 1970-luvulla, eli suurissa kisoissa joukkueesta sairastui aina se kolmannes. He ottivat opikseen, mutta Suomen olympiakomitean raportissa lukee Ateenan ja Torinon kohdalla "kävi huono tuuri", Hakkarainen tuhahtaa.

Samoilla linjoilla Harri Hakkaraisen kanssa!
Olipa mielenkiintoinen kirjoitus! Kiitos Seppo! Ensinnäkin, olen täysin samaa mieltä Harri Hakkaraisen kanssa. Suomalaisten urheilijoiden ravitsemuksessa on paljon korjattavaa. Pidän täysin mahdollisena, että suomalaisten huippujen arvokisamenestys jäi heikommaksi juuri heikomman ravitsemuksen johdosta. Hiukan kenttää kiertäneenä, urheilijoiden kanssa juteltuani, paljon ravintoasioita pohtineena sekä joitakin urheilijoita opastaessani, olen törmännyt tähän outoon paradoksiin:
a) Ravinnosta on urheilijoilla valtavasti tietoa, ehkä enemmän kuin koskaan ennen on ollut.
b) Tätä valtavaa ravinnon tietomäärää ei yksittäisen urheilijan kohdalla osata soveltaa.

Keskityn tässä vastauksessani lähinnä ihan muutaman ongelman korjaamiseen ja niihin ravitsemuksen linjauksiin, joita olisi tehtävä huippu-urheilijoidemme arvokisamenestyksen turvaamiseksi. Haluan pohtia tätä asiaa jossakin urheilijoille suunnatussa lehdessä tai julkaisussa ehkä jo tämän vuoden puolella, joten kommentit ovat tervetulleita. Tämä vastaukseni jää tässä pakostakin vain pieneksi huitaisuksi. Jotkut voivat tästä pikaisesta huitaisustani kovastikin närkästyä, jotkut toivon mukaan tulkitsevat tämän ystävälliseksi eleeksi ja pistää kyytiä hyvien rasvahappojen edistämälle aivotoiminnallen.

Ongelma nro 1: Ravintovalistuksen liiallinen teoreettisuus
Olen ollut kuuntelemassa useiden viisaiden ravintotutkijoiden esitelmiä ravinnosta. Urheilijamme ovat kiltisti kuunnelleet kun ravintotieteilijä puhuu viimeisimmistä tieteellisistä löydöksistä. Esitelmässä ei sinänsä ole ollut mitään vikaa, mutta siinä on puhuttu väärälle kohdeyleisölle. En tietenkään nyt halua aliarvioida urheilijoitamme, mutta luulisin että useimmat viis veisaavat siitä minkälaisia käppyröitä esitellään hienossa Powerpoint-esityksessä. Urheilijaa kiinnostaa tieto siitä mitä hän pistää suuhunsa turvatakseen menestyksensä. Kyky esittää tämä tieto on taitolaji. Urheilijoille jaettava tieto noudattelee muutenkin vähän samaa linjaa. Kuolettavan tylsään muotoon on pantu asiat! Tähän väitteseeni tulee reagoida joko hirveästi minun suorapuheisuuteeni suuttuen tai reilusti myötäillen käsitystäni. Joskus voisi olla hyvä tuoda näihin piireihin asiantuntemusta vaikkapa mökin mummolta: "Muistakaa sitten runsaan aamupuuroannoksen päälle sirotella pakastimesta otettuja puolukoita ihanasti sulamaan. Niistä saa silmäniloa ja ne ovat niin tavattoman terveellisiä..."

Ongelma nro 2: Urheilijoiden ravitsemuksessa todella paljon puutteita
Johtuen osittain ylläolevasta ongelmasta numero 1, osittain arvokisoihin lähetetyistä urheilijaa tukevista delegaatioista (johtajia on aina julmetusti liikkeellä, voitaisiin korvata mm. ravinto- ja terveysasiantuntijoilla), tapahtuu juuri näitä Torino 2006:n kaltaisia romahduksia. Norjassa, Saksassa, USA:ssa ja Venäjällä on aivan eri tavalla panostettu urheilijoidemme ravitsemukseen. Pistän tähän ravintoluennoillani esille ottamani korjausehdotukseni huipulle pyrkivän urheilijan ravinnosta:

Huippu-urheilijan tukitoimet
Todella paljon harjoittelevilla (kansallista huippua, ehkä jopa kansainvälistä huippua tavoittelevilla) palautumista voidaan tehostaa erilaisin tukitoimin. Voidaan käyttää laillista dopingia: sallittuja ravintolisiä, päivittäisen ruoan hienosäätöä, nesteytystä, psyykkausta jne.

Kyseeseen tulevat:
· lisävitamiini- ja hivenainekuurit harjoittelua kovennettaessa (ei kannata kokeilla omin päin, kysytään ravintovalmentajalta tai osaavalta huoltajalta)
· hiilihydraatti- ja proteiinipitoisempi ruokavalio esim. viimeistelyleirillä (trimmataan keho huippukuntoon)
· ravintopäiväkirjojen säännöllinen käyttö varmistamassa ravinnon riittävyys ja monipuolisuus (ei milloinkaan energiavajeessa)
· urheiluravinteet käyttöön (sopivimpia ovat maltodekstriini ja maitohera, mahdollisesti myös yksittäiset haaraketjuiset aminohapot)
· suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus tärkeää (varattava 2-5 kk aikaa ennen kuin ”aineet rupeavat vaikuttamaan”)
· influenssarokotteet, kättelemisen välttäminen, varovaisuus yleisillä paikoilla, ylikunto-oireiden tarkkailu
· psyykkinen valmennus, taistelutahdon kehittäminen, voittajatyypin löytyminenvalmentajaan ja valmennukseen luottaminen (auttaa urheilijaa parantamaan harjoittelun laatua sekä välttämään vääristynyttä asennetta syömiseen ja siitä mahdollisesti seuraaviin ongelmiin)

Ongelma numero 3: Ylikunto on aina lähellä huippukuntoa
Silloin kun urheilija havittelee parhainta mahdollista menestystä, hän pistää kaiken peliin. Kadunmiehen voi olla vaikea ymmärtää miten totaalista omistautumista asialle tämä vaihe edustaa urheilijan elämässä. Vuositolkulla valmistellaan urheilijan keho sellaiseen tilaan, että koko maapallolta ei löydy kovempaa urheilijaa sillä hetkellä. Tasapainoilu ylikunnon ja huippukunnon välillä on ongelmallista. Tähänkin on ravitsemuksella paljon sanottavaa. Heikosti hoidetulla ravitsemuksella kisapaikalla voi olla merkitystä. Pistän tähän lopuksi vähän tarinaa ylikunnosta. Otan tiedon omasta ravinto-oppaastani urheilijoille, josta mielestäni tekstiin keskittyvä löytää ongelmaan ratkaisun:

Ylikunnolla (engl. overreaching) tarkoitetaan pitkäaikaista ylirasittumistilaa, joka seuraa elimistölle liiallisesta fyysi­sestä ja psyykkisestä rasituksesta suhteessa lepoon. Harjoittelu parantaa kuntoa, mutta liialli­sena se voi olla myös terveydelle haitallista. Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisella on omat rajansa kuinka pal­jon rasitusta ja harjoittelua kestää. Tämä raja muuttuu eri ikävaiheissa ja harjoittelua sopivasti annostelemalla sitä pystytään siirtämään yhä kovempaa rasitusta kestäväksi. Iän myötä tämä taso jonkin verran laskee. Ikääntyvä keho kai­paa enemmän palautusmisaikaa, erityisesti kun mennään yli 40:n ikävuoden. Jos tämä optimaalinen taso ylitetään liialli­sen harjoittelun kautta, antamatta keholle aikaa palautumi­seen, niin siirrytään helposti ylirasitustilaan, puhutaan yli­kunnosta. Huippukunto ja ylikunto ovat aina lähellä toisiaan. Ne erottaa toisistaan vain pieni raja. Jokainen ih­minen voi treenaamisen avulla saavuttaa sen hetkisen oman huippukuntonsa. Jos tässä huippukunnon vaiheessa vielä yritetään voimakkaasti nostaa kuntoa, niin helposti kellisty­tään rajan toiselle puolelle. Huippukunto saavutetaan aina ennen kuin siirrytään ylirasituksen puolelle. Ylikunnossa kehon sietokyvyn raja on ylitetty. Tällöin suorituskyky las­kee, palautumisaika pitenee ja terveysriskit kasvavat. Yli­rasitustilassa elimistömme puolustusjärjestelmä heikkenee ja silloin on suuri riski sairastua esim tulehdustauteihin.
Muistamalla harjoituksen lisäksi levätä ja ruokailla riittä­västi voidaan välttää heikentyneestä palautumisesta johtuva ”ylikunto”. Varsinkin todella kovassa harjoittelussa (yli­kuntosyndroomassa) on todettu, että glutamiinia ei muo­dostu tarpeeksi lihaksessa. Jos kovaa voimaharjoittelua jatketaan liian pit­kään ja liian usein, saattaa testosteroni laskea ja jäädä alhai­seksi pitkäksikin aikaa. Tällöin voidaan ajautua yli­kuntoon, johon liittyy ”pysyvästi” alentuneen testosteronita­son lisäksi voiman ja/tai lihasmassan laskua. Har­joittelun suunnitteluvaiheessa on huomioitava testosteronin vaihtelut harjoituksen johdosta – näin vältetään ylikunto. Mahdollisesti joittenkin urheilijoiden ylikunto-oireissa esiintyvä testosteronitason lasku on osittain selitettävissä liian vähäisellä rasvan käytöllä. Mitään viisasten kiveä ei tosin ole löytynyt testosteroni-kortisoli määrityksistä. Melatoniini-hormoni on myös esitelty yhtenä mah­dollisena hormonina, jolla olisi tekemistä ylikuntosyndroo­man kanssa. On osoittautunut vaikeaksi löytää jokin helposti mitattava ominaisuus joka viestittäisi ylikuntoon joutumisen vaarasta. Eräs tutkija väittää tuoreessa tutkimuk­sessa reaktioaikojen hidastumisen ennustavan parhaiten ylikuntotilan. Monet tutkijat pitävät sykevaihtelua (HRV, heart rate variability) todennäköisesti hyvänä mitta­rina kehon rasitustilan arvioinnissa ja mahdollisen ylikun­non havaitsemiseksi urheilijoilla. Ranskalaiset tutkijat ovat löytäneet IGFBP-3:sta mitattavan ominaisuuden rugbyä pelaavien ylikuntotilassa. Muita ennusmerkkejä ylikunnosta ovat: harjoittelu ei kiinnosta, voimat ovat vä­hissä, lihakset hapottuvat helposti, unensaanti vaikeutuu, voimakas hikoilu levossa tai hikoilun puuttuminen koko­naan, palautuminen treenistä kestää kauan, ruokahalu on valtava tai tosi heikko, voimakas jano tai janottomuus, psyyke käy ylikierroksilla tai on masentuneisuutta ja fleg­maattisuutta, on pientä kuumetta koko ajan, tulee esiin ou­toja syömistottumuksia, yöllä näkyy painajaisia, pelokas ja säikky olemus.
Mistä tietää onko urheilija ylirasitustilassa? Jokaisen eli­mistöllä on yksilöllinen tapa reagoida tähän ylirasitustilaan. Sen vuoksi jokaisen kovaa harjoittelevan urheilijan kannat­taa oppia tarkkailemaan itseään (”kuuntelemaan kehon sig­naaleja”). Varsinkin ylirasituksen alkuvaiheessa alkaa ns. sympaattinen hermosto toimimaan ylikierroksilla, joka joh­taa siihen, että ei nukuta, ruokahalu on valtava ja nesteen kulutus on kova. Toinen vaihe on päinvastainen, jolloin ns. parasympaattinen hermosto aktivoituu. Tällöin henkilö on voimaton, unelias ja ruokahaluton. Käytännössä usein ede­tään ensimmäisen vaiheen kautta toiseen vaiheeseen, mutta toinen vaihe voi tulla suoraankin. Terveysongelmat eivät juurikan tule ilmi sympaattisessa vaiheessa, vaan ne alkavat parasympaattisen vaiheen aikana. Silloin bakteerit ja virukset pääsevät iskemään kehoon, koska sen puolustus­järjestelmä on heikentynyt. Puolustusjärjestelmä taistelee näitä vieraita eliöitä vastaan kuumeen avulla. Usein on niin, että puolustusjärjestelmä on heikentynyt pitkäaikaisen yli­rasituksen seurauksena niin paljon, että se ei kykene nosta­maan kunnon kuumetta. Tällöin terveysongelmat pitkittyvät ja ne voivat kestää kuukausia. Voimakas kuumeen nousu tällaisissa tilanteissa on aina hyvä merkki, koska se kertoo puolustusjärjestelmän tehokkuudesta. Mitä korke­ammaksi kuume nousee, sitä nopeammin puolustusjärjes­telmä saa voiton näistä vieraista eliöistä. Tämän vuoksi kannattaa muistaa, että kuume on ystävä eikä vihollinen. Sairastamisvaiheessa ei kuumetta tulisi alentaa lääk­keiden avulla, paitsi silloin kun ollaan äärimmäisissä tilan­teissa. Kahden, kolmen päivän kuumeilu 38-39:ssa asteessa ei ole vaarallista. Päinvastoin, kuumeella on elimistöä puh­distava ja solukkoa uudistava vaikutus. Sen jälkeen elimis­tön puolustuskyky on entistä korkeammalla tasolla.
Ylirasitustila voi tulla joko pitkään jatkuneesta kovasta harjoittelusta tai sitten yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Elimistö on pitkään liik­kunut sietokyvyn ylärajoilla ja loppujen lopuksi tämä sieto­kyvyn raja ylittyy. Palautuminen pitkällä aikavälillä tulleesta ylirasitustilasta on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä. Yli­rasitustila voi siis tulla myös yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Lihas- ja maksaglykogeeni on loppunut, vesi- ja suolatasot elimistössä ovat sekaisin ja proteiinia on saatettu kuluttaa energiantuotantoon. Tällainen tila voi tulla muutaman päivän aikana useiden tuntien suo­ritusten jälkeen, jolloin ei ole kunnolla täydennetty kehon energia- ja nestevarastoja. Näin käy usein esim. leiriharjoit­telussa. Tässä tapauksessa kehon puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja silloin on suuri riski saada jokin tauti elimis­töön. Palautuminen tällaisesta tilanteesta on kuitenkin no­peaa. Se on useimmiten ohi kuntotasosta riippuen 2-4 päivän lepojaksolla ja energiavarastojen täydentämisellä.
Urheilijan on muistettava, että harjoittelun sietokykyyn vaikuttaa fyysisen rasituksen lisäksi myös henkinen ja tunne-elämän rasitus. Voimakkaat henkiset ponnis­telut esim. opiskelussa tai töissä lisäävät urheilijan koko­naisrasitusta. Sama vaikutus on myös tunne-elämän petty­myksillä esim. ihmissuhdeongelmilla. Tällaisten paineiden aikana olisi fyysistä rasitusta osattava keventää, muuten elimistön tasapaino järkkyy ja siirrytään helposti ylirasituk­sen puolelle. Usein urheilija ihmettelee ylirasituksen syntymistä, vaikka itse harjoittelussa ei ole tapahtunut muutoksia. Ylirasituksen synty juontaa silloin juurensa muuhun urheilijaa kohtaavaan rasitukseen. Henkisesti rasit­tavana aikana ei tulisi yrittää suorittaa vaativaa harjoitusoh­jelmaa, vaan päinvastoin harjoittelua tulisi keventää.Ylikunnosta palautumisessa on muistettava levätä ja ruo­kailla monipuolisesti. Ravinnon osuus on merkittävä palau­tumisessa. Tärkeää on syödä paljon laadukasta, tuoretta ruokaa. Erityisessä asemassa ovat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet. Tilanteissa, joissa ylirasitus on jatkunut jo pit­kään ja se on heikentänyt voimatasoja, ovat myös proteiinit tärkeitä. Usein ylirasituksen aikana myös veriarvot laskevat. Alkuvaiheessa ravinnon laatua tulee keventää ja paljon vihanneksia ja hedelmiä. Hiilihydraatit tulisi saada kasvisvoittoisesta ravinnosta. Rasvaisia ruokia kannattaa välttää, koska ne hidastavat aineenvaihduntaa. Kasvisvoit­toisen ravinnon rinnalle otetaan mukaan vähärasvainen liha ja kala sekä myös kasvispohjaiset valkuaiset, herneet, pavut, soija, pähkinät. Jos täysiarvoisen kasvisruoan syöminen tympäisee, silloin voi olla hyvä turvautua luonnontuotteista valmistettuihin lisäravinteisiin hyvän vitamiini- ja hi­venainetason takaamiseksi. Glykogeenivaje ja epätasapainot aminohapoissa, kehon katabolian ja anabolian välillä sekä neuroendokriinitoiminnassa liittyvät usein ylikuntoon.

Se on keltainen!

Uusin versioni urheilijoiden ravinto-oppaasta on juuri ilmestynyt. Se on keltainen. Hinta on sama tuttu 10 euroa + postikulut vaikka tietomäärä on kasvanut 20%. Tieto lisää tuskaa, joten ajattelin säästää teidät jatkuvasti nousevien hintojen tuskalta.

Pysy ajan tasalla (urheilijoiden) ravitsemuksessa! Tilaa uusi versio tänään. Taikka huomenna...

Terveisiä Rovaniemeltä

Rovaniemi on kaukana
Etelästä päin katsottuna Rovaniemi on kaukana. Euroopan suurin kaupunki - pinta-alaltaan. Keskiviikkoaamun pitkä ja reipas kävelylenkki (n. 18 km) oli mieliinpanuva. Ylitin kaksi pitkää siltaa, kylmä tuuli puhalsi. Ounasvaaraa on mielestäni nakerrettu liikaa. En oikein ole tajunnutkaan miten paljon maisemaa tuhotaan alamäkihiihdolla. Hikilaudoilla hiihtäminen säästää luontoa. Tavattoman kauniit näkymät Ounasjoelle päin tulen muistamaan pitkään. Keskusta kävelykatuineen vaikutti viihtyisältä. Tavattoman liukasta tosin, joutui vauhtia hiljentämään. Näkyi mieleenpainuvia ilmoituksia. Käynnissä oli Poropeukaloturnaus - keilailuturnaus, Lapin maakuntamuseossa oli valokuvanäyttely - Aanaar Ulmuuh (jos osaan muistiinpanojani oikein tulkita) joka tarkoittaa Inarin ihmisiä, Rovaniemeä haetaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, Lordi-yhtyeen mainosplakaatteja näkyi monessa paikassa.

Luento oli yllättävän suosittu
"On niin paljon päällekkäisiä tapahtumia kaupungissa ja tämä Rantavitikan koulu on vähän syrjässä", minulle kerrottiin kun odottelimme luentotilaisuuden alkamista. Mahtaako tänne tulla kuuntelijoita?
Jo vain, tulihan niitä yli sata. Eikä pelkästään kuuntelijoita. Täällä luentoon osallistuttiin. Pyydettiin tarkennuksia, kysyttiin saako sitä ja tätä syödä, mitä tarkoittaa tuo goitrogeeninen, onko voi terveellistä, transrasvoja osattiin pelätä, kotimaista kylmäpuristettua rypsiöljyä kehuttiin kilvan. Pidettiin vapauttavana viestinä sitä, että uskalsin puhua kilpirauhassairauteen liittyvistä psyykkisistä ongelmista. Herbalife-vastaisuuteni kirvoitti eräältä kuuntelijalta kipakat kommentit. Luvattiin ottaa yhteyttä ja oikaista "virheelliset" tietoni. Muuten meni hyvin. Kevennyksiä oli ilmeisesti sopivassa määrin luentoani värittämässä. En huomannut kenenkään nukahtaneen kahden tunnin kestäneen esitelmäni aikana. Kaunis, tumma nainen teki kynä savuten muistiinpanoja. Olikohan Lapin Kansan toimittaja? Paikalla oli henkilö joka kehui tulleensa minua jo toistamiseen kuuntelemaan. Tuon on jo vähän liikaa, onko minulla peräti Fan-club? Yritin toistamiseen kuuntelemaan tullutta silmälläpitäen hakea vaihtelua sanomaani. Mukavalta tuntuu kun esiintymisrutiini mahdollistaa poikkeamisen "käsikirjoituksesta" ja tilannekomiikan kautta pystyn luomaan aasinsillan takaisin käsiteltävään asiaan.
Minulle ei koskaan esiintyminen ole ollut vastenmielistä, tavallaan koen siinä suurta vapautta. Nythän minä puhun ihan luvalla ja puheenvuoroni ryöstämiseen täytyy kuuntelijoiden kehittää pätevä syy. Tutun aiheen siivittämänä pystyy vapautumaan itse, tuntee voivansa antaa jotakin merkittävää tietoa ja elämyksiä kuuntelijoille. Osasin käyttää muutamat erikoisrepliikit juuri oikealla tavalla, taktisesti, ikäänkuin olisin ne siinä paikassa keksinyt. Hups! Ei paljasteta liikaa, yritetään säilyttää illuusio Rovaniemellä synnytetystä ahaa-elämyksestä.

Juna vei ja toi sieltä taas pois
Sain kiinnostavan kirjan luettua loppuun. Siitä ja monesta muussa myöhemmin. Nyt urheiluseuran tapaamiseen. Pysykää linjoilla!

Rovaniemen keikka tulossa

Olen muutaman päivän poissa tietokoneen äärestä. Minulla on ravintoluento Rovaniemellä. Luentotilaisuus on ilmainen. Tulkaa joukolla kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Aika: keskiviikko 22.3.2006 klo 18-20
Paikka: Rantavitikan koulu, Yliopistonkatu 6, Rovaniemi

Tarkemmin tietoa löytyy haastattelusta Lapin Kansa-lehdessä (la 18.3.2006)

Muistakaa syödä terveellistä suomalaista perusruokaa ja liikkukaa vähintään puoli tuntia päivässä!

Ravinnon folaatit vähentävät riskiä sairastua haimasyöpään

Ravinnon folaatit (B9-vitamiinit) näyttävät vähentävän riskiä sairastua haimasyöpään. Sen sijaan ravintolisänä saatu folaatti ei vaikuta syöpää ehkäisevästi. Kyseessä on suuri ruotsalainen väestötason tutkimus.

Oluthiiva, täysjyvävilja, tumma riisi, pavut, soija, kasvikset, hedelmät, vihreät vihan­nekset, maksa, kananmunat ja liha ovat parhaat foolaatin lähteet. USA:ssa on vähän aikaa sitten aloitettu folaatin hallittu lisääminen jauhoihin, riisiin, pastaan ja maissihiutaleisiin.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että folaatti voi antaa suojan peräsuoli- ja rintasyöpää vastaan, toteaa tohtori Susanna C. Larsson ja hänen työryhmänsä Journal of the National Cancer Institute tiedelehdessä. Ja nyt testattiin sitten mitä apua on folaatista Karolinska Instituutin kohorttitutkimuksessa. Naiset tulivat mammografian puolelta ja miehet tulivat eräästä toisesta seurantatutkimuksesta. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana 36 616 naista ja 45 306 miestä. Tutkimuksen alkaessa vuonna 1997 nämä olivat 45-83 vuotta vanhoja.
Lähes 7 vuoden aikana todettiin 135 haimasyöpätapausta. Kun ravinto sisälsi kaikkein eniten folaattia (350 mikrogrammaa päivässä) todettiin riski sairastua syöpään 75% pienemmäksi kuin niiden ryhmässä, jotka saivat ravinnosta kaikkein vähiten folaattia (vähemmän kuin 200 mikrogrammaa päivässä).

Folaattia ravintolisänä nauttineiden ryhmässä (300 mikrogrammaa päivässä) ei syntynyt eroa haimasyöpään sairastuvuudessa verrattuna ryhmään, joka ei syönyt ravintolisiä. Tohtori Larsson otaksuu ravinnosta saatavan folaatin paremmin heijastavan pitkäaikaisia folaatinsaantitasoja. Folaattia jatkuvasti lisäravinteina nauttivia on kuitenkin varsin vähän. Toinen vaihtoehto on Larssonin mukaan, että lisäravinteiden kautta saatava folaatti mahdollisesti edistää jo olemassaolevaa haimasyöpää.

Tutkijaryhmä päätyy suosittelemaan sellaisen ravinnon nauttimista missä on luontaisesti korkea folaattitaso. Ravintolisänä nautittu folaatti ei saa tutkijoissa kannatusta.

Conclusion made by Susanna C. Larsson, Niclas Håkansson, Edward Giovannucci and Alicja Wolk: Our results suggest that increased intake of folate from food sources, but not from supplements, may be associated with a reduced risk of pancreatic cancer.

Lähde: Journal of the National Cancer Institute, 15.3.2006.

Ilmaispalvelujen kurjuus

Blogger ei jostain syystä tahdo toimia kovinkaan luotettavasti. Vian myönnetään olevan siellä Bloggerin päässä. Tämä on harvinaisen suoraselkäistä tänä päivänä. Silloin kun minulla oli ongelmia laajakaistayhteyteni kanssa, paikallinen puhelinyhtiö ei myöntänyt vian olevan sielläpäin. Ei siinä auttanut vastaan väitellä. Koskematta mihinkään asetuksiin, yhteys palasi kolmen päivän sisällä. Nyt on yhteys pelannut jo monta viikkoa ongelmitta - kop, kop...
Välillä tuhraantuu aikaa ja vaivaa kun näitä blogisivuja päivittää. Olen harkinnut maksulliseen blogipalveluun siirtymistä. Antakaa vinkkejä. Mikä on hyvä?

Tällaista se on ollut tämä ilta:

Blogger Problem

This server is currently experiencing a problem. An engineer has been notified and will investigate.

Status code: 1-500-11

Please visit the Blogger status page or the Blogger Knowledge Base for further assistance.

HTTP Status 404 - /post-create.do

---

type Status report

message /post-create.do

description The requested resource (/post-create.do) is not available.

---

Apache Tomcat/4.1.24

Kohtalotovereita löytyy eri puolilta maapalloa: Stolen Thunder, Viking Pundit, Kiko's House, Radar Contact, 101, Sarah Lynn, Ed Driscoll, jne...
Perinteiseen suomalaiseen tapaan me vaikenemme molemmilla valtakielillä, vai olenko minä ainoa suomalainen, joka olen saanut kärsiä Bloggerin huonosta toimivuudesta?

Varpu oikaisee christerin ketoosiväitteet

Varpu Tavi seuraa valppaana ravintoaiheisia kirjoituksia. Sain luvan julkaista hänen kirjoittamansa tekstin Atkinsista ja ketoositilasta.

Varpu Tavi: Hiilaritietoinen vaara vaanii!
Tänään mietin ankarasti kysymystä: kenelle me hiilaritietoisesti syövät olemme uhka? Olenko minä uhka, kun olen kolmen Laihdu ilman nälkää–kirjan äiti, olen ideoinut ne ja suurimmaksi osaksi myös kirjoittanut? Tarkoituksiani varten kehitin suomen kieleen termin "hiilihydraattitietoinen", joka paremmin vastasi sitä näkemystä joka lääkäri Ilkka Salmenkaidalla ja minulla oli terveellisestä ruokavaliosta.

En ole koskaan ollut Atkinsin dieetin kannattaja. En todellakaan usko siihen, että pelkästään hiilihydraattien grammamääriä tuijottamalla saavutettaisiin ihannepaino ja terveys. En myöskään usko siihen, että laihtuminen olisi tärkeämpää kuin terveyden saavuttaminen. Siitä huolimatta en voi olla kuin vihainen niistä tahallisen harhaanjohtavista ja virheellisistä uutisista, joita Atkinsin ruokavaliosta säännöllisin välein mediaan syötetään. Aivan samoin kuin Amerikassa sikäläisen lääkäriliiton Lancet-lehti, joka on taas "kunnostautunut" Atkinsin teilaamisessa, Suomessa erityisesti Duodecimin Hyvä terveys–lehti harrastaa tarkoitushakuisia hiilihydraattitietoisten ruokavalioiden teilauksia säännöllisin väliajoin. Viimeisin Lancetin uutinen kertoo Atkinsin dieetillä laihduttaneesta ylipainoisesta naisesta, joka hankkiutui tilaan, jossa hän jo oksenteli monta kertaa päivässä ja hänen elimistönsä ajautui lopulta Lancetin uutisen mukaan vaaralliseen ketoasidoosiin, tilaan jossa veressä on huomattavia määriä ketoneja...

Lainaan Ilkka Salmenkaitaa: "Ketoosi on täysin luonnollinen ja terveelle ihmiselle myös vaaraton tila, jossa elimistön energia-aineenvaihdunta siirtyy käyttämään hyväkseen enemmän rasvaa. Ketoaineet ovat elimistön kuljetusmuoto energialle. Teknisesti ilmaistuna ketoosi onkin näiden vesiliukoisten ketoaineiden esiintymistä veressä ylitse tietyn raja-arvon, joka tällä hetkellä on määritelty olemaan 0,2 mmol/dl (millimoolia per desilitra). Ketoosia esiintyy vähähiilihydraattisen ruokavalion yhteydessä, mutta myös muissa tilanteissa. Hiilihydraattiruokavalioon tottuneella arvo veressä on normaalitilanteessa noin 0,1 mmol/dl, mutta esimerkiksi liikunnan jälkeen arvo voi nousta 2 mmol:iin/dl. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla taso asettuu korkeimmillaan 5–6 mmol:iin/dl, riippuen vähähiilihydraattisen ruokavalion suuntauksesta. Paastotessa taso asettuu 6-8 mmol:iin/dl. Yli 8 mmol/dl tasolla puhutaan jo ketoasidoosista. Yleisin syy on hoitamatta jääneen tyypin 1 diabeteksen komplikaatio, jossa elimistö insuliinin puutteen vuoksi tuottaa ketoaineita siinä määrin, että tuloksena on vakava elimistön happotasapainon järkkyminen. Diabeettinen ketoasidoosi voi johtaa jopa 25 mmol/dl arvoihin. Ketoasidoosi on mahdollinen myös raskaan alkoholinkulutuksen yhteydessä. Mikäli haiman toiminta on tervettä, ei ketoosi normaalitilanteissa pääse muodostumaan ketoasidoosiksi. Itse asiassa ketoasidoosi onkin juuri se ”ketoosi”, josta aina varoitellaan."

En tiedä tutkivatko tuota naista hoitaneet lääkärit hänen haimansa toiminnan. Ehkä he tyytyivät vain kauhistelemaan Atkinsin dieetin vaarallisuutta? Ja hyvänen aika: niin kuin olen aina korostanut, OMAN JÄRJEN KÄYTTÖ olisi suotavaa myös laihdutettaessa. Kyllähän aikuisen ihmisen on ymmärrettävä, etteivät asiat ole kunnossa, jos hän oksentelee kaiket päivät. Jokaisen elimistö on yksilöllinen, mikään ruokavalio ei sovi kaikille maailman ihmisille. Miksi emme näe julkisuudessa koskaan artikkeleita siitä, miten niukkaenergiset pussidieetit ovat saaneet laihduttajia heikkoon kuntoon? Niitäkin käyttämällä elimistö menee ketoosiin. Keskeiseksi nouseekin kysymys, miksi Atkinsin dieetti on vaarallinen? Miksi hiilihydraattitietoiset ruokavaliot ovat Suomessa niin suuri uhka, että lääkäriliiton suurelle yleisölle suuntaama lehti katsoo asiakseen teilata ne julkisesti (esittämällä täysin virheellisiä tai tarkoituksellisen harhaanjohtavia tietoja niistä)?

Mille tahoille hiilihydraattitietoiset ruokavaliot ovat uhka? Ehdotuksiani vastauksiksi:
1. Elintarviketeollisuudelle. Nehän saattavat joutua muuttamaan strategioitaan ja tuotantolinjojaan, jos kuluttajien tottumukset kuuttuvat. Ne joutuvat siis reagoimaan joustavasti muuttuviin markkinoihin...
2. Painonvartijoille. Painonvartijoitten liikevaihto on kärsinyt tuntuvia menetyksiä viime vuosina Atkinsin dieetin vuoksi. Suomessa Painonvartijat ovat nauttineet "valtionapua" kun veronmaksajien kustantamat asiantuntijat markkinoivat estottomasti tuota amerikkalaisten omistuksessa olevaa pörssiyritystä puolueettomana ja asiantuntevana laihdutusmenetelmänä.
3. Lääketeollisuudelle. Jos ihmiset syövät terveellisesti ja monipuolisesti ja kohtuullistavat hiilihydraattien määrän ruokavaliossaan, tulehduskipu-, kolesteroli- ja diabeteslääkkeiden kulutus kääntyy laskuun.
4. Niille lääkäreille, joiden kytkökset lääketeollisuuteen ovat erityisen tiiviit. Laihdutusgurut, joiden ulkomaisia seminaarimatkoja lääketeollisuus avokätisesti tukee jne.
5. Niille virallisterveellisille asiantuntijoille, joita uhkaa kasvojen menetys, jos heidän pitäisi myöntää erehtyneensä, edes pieneltäkään osin.
6. Vegaanit! USA:ssa yksi vegaanien ja eläintensuojelijoitten järjestö harrastaa aktiivista Atkinsin dieetin mustamaalausta. Todennäköisesti tämäkin "uutinen" (kyseinen tapaus sattui vuonna 2004) johtaa sinne samalle sylttytehtaalle.

Lähteet: BBC NEWS ja Salmenkaita & Tavi: Laihdu ilman nälkää hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla, Teos 2005