Kansainvälinen aivoviikko

Ajattele, nyt on menossa kansainvälinen aivoviikko! Sen tiimoilta eri potilasjärjestöt ovat aktivoituneet. Luin mitä heidän sivuilleen on kerätty tietoa aivoista. Tässä joitakin poimintoja:

Järjen käyttö on sallittua
Pysyäkseen vireinä koko elinajan aivot tarvitsevat virikkeitä ja älyllistä ponnistelua. Oppiminen ja luovuus edellyttävät aktiivista aivotoimintaa. Aivot eivät kulu käytössä, ja niiden hyvän toimintakyvyn säilyttämisen kannalta mikä hyvänsä monipuolinen aivojumppa on tärkeätä. Kukin valitkoon itselleen parhaiten sopivan: vieraan kielen opiskelu, shakki, sanaristikoiden tekeminen, seurapelit tai tietovisat. Myös uusien motoristen toimintojen oppiminen ja harjoittelu, kuten käsitöiden tekeminen, tanssi, musisointi tai tekstin tuottaminen tietokonepäätteellä, merkitsee hyödyllistä stimulaatiota aivoille.

Säästä aivojasi kemikaaleilta
Tupakointi, liika lääkkeiden tai alkoholin käyttö tai huumeiden käyttö jättää jälkensä aivoihin.
Tupakan haittavaikutuksia ei ole missään yhteydessä liioiteltu. Syövälle altistavan vaikutuksen lisäksi tupakan myrkylliset yhdisteet vahingoittavat aivojen solukkoa ja hermoverkkoa monin tavoin. Tupakoitsijalla on neljä kertaa suurempi riski saada aivohalvaus kuin tupakoimattomalla henkilöllä.
Lääkkeiden liika tai tarpeeton käyttö vaikuttaa muun muassa keskushermoston ja aivojen toimintakykyyn. Huumausaineista osa voi aiheuttaa pysyviä fysiologisia muutoksia aivoihin. Ihmisille on ja kauan tehty sydämensiirtoja, mutta aivojensiirto ei ole nykylääketieteessä mahdollista. Jos oma-aloitteisesti vahingoitat aivojasi pysyvästi, joudut kantamaan seuraukset itse.

Aivot hyötyvät liikunnasta
Aivot hyötyvät liikunnasta, koska koko elimistön verenkierron vilkastuessa myös aivoverenkierto tehostuu. Liikkuvan on helpompi hallita ylipainoa, verenpaine laskee ja stressi purkautuu luonnonmukaisella tavalla. Fyysinen rasitus lisää endorfiinien, elimistön luontaisten morfiinin kaltaisten hormonien, eritystä. Erityisesti rytminen liikunta, kuten juoksu, hiihto tai tanssi, stimuloi aivojen mielihyväkeskusta. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn. Useimmat liikuntalajit parantavat lihastoiminnan koordinaatiota ja oman kehon hahmotusta. Eräät liikuntalajit, esimerkiksi pallopelit tai suunnistus, ovat myös älyllisesti vaativia.

Aktivoinnin vastapainoksi lepoa
Aivot siis tarvitsevat unta, mutta unen tarve on hyvin yksilöllistä. Unen määrä ei välttämättä korvaa sen laatua. Ei tiedetä, miksi ihminen nukkuu ja mikä on unen tarkka merkitys aivotoiminnan kannalta. Erääksi unen tehtäväksi on ehdotettu aivojen elpymistä, energiavarastojen täydentämistä. On myös esitetty, että unen aikana uutta tietoa järjestellään. Psykiatrinen näkemys pitää unta päiväaikaisten ristiriitatilanteiden purkautumisväylänä.
Unen tärkeä merkitys ilmenee esimerkiksi siinä, että pitkään valvotettu ihminen näkee harjoja ja äärimmäiseen unenpuutteeseen voi kuolla. Lieväkin krooninen univaje aiheuttaa mielialan laskua ja keskittymisvaikeuksia. Vireystilan lasku lisää onnettomuusriskiä.

Aivoviikon kirjavinkkejä
ATSALEA : juttuja muistamattomuudesta ja vanhenemisesta. 2003.
BAYLEY, John. Elegia Irikselle. 2001.
BAYLEY, John. Elegy for Iris. 1999.
BJÖRKLUND, Kristina. Rakas sinisilmä : kertomus vanhenemisesta ja sairaudesta. 2003.
BJÖRKLUND, Kristina. Älskade blåa öga : en berättelse om åldrande och sjukdom. 2001.
BOHMAN, Gösta. Sagan om Gunnel. 1990.
HERVONEN, Antti. Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään : dementiapotilaiden omaiset kertovat. 2001.
ILENIUS, Eila. Dementia, opettajamme : äidin ja tyttären tarina. 2005.
ISAKSSON, Ulla. Boken om E. 1994.
ISOLA, Martti. Mitä teen kello viisi? 2005.
KOHONEN, Anja. Nerokas nolla. 1998.
KOIPIJÄRVI, Erkki. Muru. 1998.
KOSKILAMPI, Heimo. Kirje sinulle. 2003.
MARTTINEN, Gwen. Tills döden skiljer oss åt. 2002.
MYYRYLÄINEN, Marja. Kahdesti lapsi: runoja. 2001.
MYYRYLÄINEN, Marja. Vieras huone, eli, Ovi dementoituvan mielenmaisemaan. 2003.
PURSIAINEN, Lempi. Sinun kanssasi elämänkumppani. 1990.
RAATIKAINEN, Erkki. Se ruusu on puhdasta purppuraa : elegia. 2000.
SACKS, Oliver. Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi. 1988.
SINISALO, Leena. Isäni Alzheimer. 2003.
WUORI-TABERMANN, Tuija. Carola : sydämeen jäi soimaan blues.2004.