Annatko lisää Anna-Liisa?

Anna-Liisa Enkovaara antaa tässä minun kirjoittamana tietoa luontaistuotteista. Hän ei anna lisää toivoa näiden luontaistuotteiden suhteen.

Olin kuuntelemassa LL Anna-Liisa Enkovaaran luentoa ”Tutkittua tietoa luontaistuotteista?” Tieteiden talossa Helsingissä 1.3.2006. Saimme kuulla lääketieteen näkökulman luontaistuotteista. Kynä savusi. Tässä viihdyttävän luennon olennaiset faktat. Jätin omat kommenttini tässä vaiheessa kokonaan pois, muutamaa tunnelmakuvausta lukuun ottamatta. Annetaan Anna-Liisalle rauha kertoa luontaistuotteista.

Anna-Liisa määritteli ensin luontaistuotteen. Luontaistuote on nähtävä elintarvikkeena, jota Elintarvikevirasto valvoo. Luontaistuotteet eivät saa sisältää lääkkeitä. Lääkelaitos hyväksyy Suomessa käytettävät lääkkeet. Suomessa on myytävänä noin 3000 luontaistuotetta. Se on kirjava joukko valmisteita ja se koostuu puristeista, kapseleista ja muista lääkkeenomaiseen olomuotoon saatelluista valmisteista. Joukossa on toisaalta hyvin vähän tutkittuja tuotteita ja toisaalta tuotteita, joita on tutkittu lähes yhtä paljon kuin lääkkeitä. Näitä on esim. tutkittu hyvin paljon: vitamiini- ja kivennäisvalmisteet, maitohappobakteerit ja rasvahapot. Näitä sen sijaan on tutkittu hyvin paljon vähemmän: mehiläistuotteet, kasveista eristetyt yhdisteet (esim. flavonoidit), erilaiset kasviuutteet (esim. punahattu, nokkonen).

Kaikkia luontaistuotteita ei ole määritelty lainsäädännössämme. Esimerkiksi luontaistuotteisiin kuuluvat ravintolisät ovat lainsäädännön piirissä, mutta perinteisiä kasvirohdosvalmisteita ja homeopaattisia sekä antroposofisia tuotteita ei laki valvo. Yleisön joukosta esitettiinkin provosoiva kysymys: Voinko vapaasti myydä mitä tahansa valmistetta, jos kerron sen olevan homeopaattista? Anna-Liisa ei suoranaisesti siunannut tätä ”liike-ideaa”, mutta piti asiaa täysin mahdollisena nykyisen lainsäädäntömme puitteissa. Anna-Liisa ei tuhlannut aikaamme liikaa homeopaattisten valmisteiden parissa. Hän opasti meitä vain siinä miten kaukana nämä homeopaattiset valmisteet ovat lääketieteestä. Hänen puheestaan oli aistittavissa lievää ironiaa kun hän julisti näiden homeopaattisten ja antroposofisten (Rudolf Steinerin oppi) valmisteiden olevan sitä tehokkaampia miten enemmän niitä laimennetaan (laimennussuhde saattoi olla jopa D300, eli tuotetta saattoi olla jäljellä tuskin lainkaan). Minulle oli uutta tietoa nämä homeopaattisten tuotteiden laimennussuhteet: Esimerkiksi jos purkin kyljessä on merkintä D4 se tarkoittaa laimennussuhdetta 1:10 000 ja D300 lukua missä on 300 nollaa! Tämä sai aikaan naurahduksia yleisön parissa.
Homeopaattisia valmisteita ei tarvitse tutkia tieteellisesti. Niitä saa todellakin myydä vapaasti esim. periaatteella, että ne tukevat elimistön paranemisprosessia. Myös määritelmä ”sama parantaa samaa” selostettiin meille. Sama ”lääke”, joka normaalisti aiheuttaa jonkin sairauden oireiden pahenemista ja jopa myrkytystilan on hyvin paljon laimennettuna parantava ”lääke” samaan sairauteen. Tämä on tietysti ollut aiemmin tiedossani, mutta Anna-Liisan viestittämänä asian todellinen luonne tuli paremmin esille.

Luontaistuotteita myydään todella paljon. Raapustin Anna-Liisan diasta tämän taulukon:

Luontaistuotteiden määrät

Suomi Saksa USA
Ravintolisät 1500-3000 800-1000 30 000
Kasvisrohdokset 80 4300 ?
Homeopaattiset 1000 2300 ?
(Lääkkeet) 3200 9000 6 000

Saksan voimakas rohdosperinne näkyy taulukossa.

Mitä tuotteita käytetään eniten?
Mitään käyttölukuja emme saaneet, mutta yhteenvedon kaikkein suosituimmista ravintolisistä ja kasvirohdoksista.

Suosituimmat ravintolisät
- monivitamiinit
- kalaöljyt (EPA, DHA)
- kalanmaksaöljy
- maitohappobakteerit
- glukosamiinijohdokset
- aminohapot (urheilijat!)
- laihdutusvalmisteet
- urheiluvalmisteet

Suosituimmat rohdokset
- ginsengjuuri
- valkosipuli
- punahattu
- mäkikuisma
- neidonhiuspuu
- sahapalmu
- kasviöljyt
- kasviestrogeenit

Onko luontaistuotteita tutkittu?
Tästä Anna-Liisalla oli kymmenien vuosien aikana muodostunut selkeä mielipide: luontaistuotteita on tutkittu todella vähän tieteellisin menetelmin. Sen sijaan on kyllä runsaasti ei-tieteellistä tietoa (perimätietoa, tuttujen ja sukulaisten kertomuksia, maallikkolehtiä ja –kirjoja, mainoksia ja ilmoituksia haitoista viranomaisille). Tavattoman vähän oli käytetty tieteellisen tutkimuksen tärkeintä lähdettä, eli kliinisiä (”ihmisillä tehtyjä”) tutkimuksia. Vain muutamia luontaistuotteita oli tutkittu systemaattisesti laboratoriossa (in vitro), eläintutkimuksin, ahkeroitu virallisten tapausselostusten parissa ja tärkeitä seurantatutkimuksia oli tehty todella vähän.

Anna-Liisan mielestä luontaistuotteiden testaamisessa oli sellainen trendi näkyvissä, että mitä enemmän tuotteita tutkitaan, sitä enemmän näkyy miten vähän tuotteiden terveysväitteet ovat perustuneet tutkittuun tietoon! Suurta huomiota ovat herättäneet puolueettomat Cochrane yhteistyön ravintokatsaukset. Nyt on käytettävissä 193 katsausta vaihtoehtolääkinnästä. Tulokset eivät ole kovinkaan mairittelevia:
- 57% huonolaatuisia tutkimuksia tai liian vähän tutkittu
- 25% positiivia vaikutuksia
- 13% mahdollisesti positiivinen vaikutus
- 5% ravintokatsaus ei anna vastausta

Esimerkkeinä lupaavista tuotteista (positiivisia vaikutuksia on, mutta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia) mainittiin: kalaöljyt (erityisesti EPA ehkäisee infarktia, laskee kohonneita veren triglyseridejä), hevoskastanja (suonikohjuihin), karpalo (virtsatietulehdukseen), kava (ahdistuneisuuteen), mäkikuisma (masennukseen), reunuspäivänkakkara (migreenin hoito), sahapalmu (eturauhasen liikatoimintaan)
Esimerkkejä tuotteista joiden suhteen on toivo mennyt, eli ei minkäänlaista positiivista tehoa: kasviestrogeenit (vaihdevuosivaivoihin), helokkiöljy (atooppiseen ihottumaan), valkosipuli (kohonneeseen kolesteroliin), ginseng (yleiskunnon kohentamiseen).

Kaiken masentavan tiedon jälkeen tuli kuitenkin piristävä maininta, että noin puolet nykyään käytössä olevista synteettisistä lääkkeistä ovat saanet alkunsa kasvirohdoksina. Kauan sitten löydettiin esimerkiksi sormustinkukasta toimiva sydänlääke digoksiini, unikosta löytyi kipulääke nimeltään morfiini ja pajusta saatiin asetyylisalisyylihappoa (aspiriinia). Tuoreita löytöjä on tehty 1990-luvulla: Tyynenmeren marjakuusesta on löytynyt syöpälääke taksoli ja Artemisia annua on antanut uuden malarialääkkeemme artemisiniinin.
Liian suureen toiveikkuuteen ei ole syytä uusien lääkkeiden löytymisessä eurooppalaisista kasveista. Ne on niin läpikotaisin tutkittu, että ei niistä enää mitään uutta löydy! Sen sijaan sademetsissä saattaa olla lupaavia uusia lääkekasveja.

Onko luontaistuotteista mitään haittaa?
Monista luontaistuotteista on siis todella vähän hyötyä. Lohduttavaa oli kuulla, että haitatkin ovat aika vähäisiä. Laillisesti Suomessa myytävät tuotteet ovat yleensä turvallisia. Pitäisi kuitenkin aina punnita hyöty – haitta-suhdetta. Puutteellinen laadunvalvonta nakertaa laihdutusvalmisteiden ja urheilijoille (todella tärkeä ryhmä luontaistuote-alalle) tarkoitettujen valmisteiden uskottavuutta. Lähes mitä tahansa saatetaan tarjota mainoslauseiden siivittämänä. Allergiset haitat ovat varsin tavallisia. Sen sijaan vakavat maksahaitat ovat harvinaisia, tosin näitä tapauksia on aliraportoitu! Tuntuvana haittana on lääkkeiden kanssa todetut yhteisvaikutukset (voimistaa P-450 entsyymejä, voi haitata masennuslääkkeiden tehoa, voi ohentaa verta liikaa).
Varsinaisia ongelmatuotteita ovat aasialaiset rohdosvalmisteet, joille ei löydy käyttöperinnettä Euroopasta. Väärin käytettynä saattavat olla vaarallisia.
Todella suurena vaarana Anna-Liisa näki internetin kautta myytävät valmisteet. Kenen vastuulla niitä myydään ja kenen valmistamia tuotteita on kaupan? Ohjenuoraksi internetkauppoja varten annettiin suomalaisen referenssin löytyminen tuotteen yhteydessä.

EPA toimii!?
Kaiken synkkyyden keskellä oli yksi valopilkku ylitse kaiken muun! Kalaöljyistä ja erityisesti EPA:sta löytyy todella paljon tutkittua tietoa. Veren rasva-arvot paranevat mahdollisesti, EPA voi auttaa psyykkisiin sairauksiin ja nivelreumaan. Sen sijaan atooppinen ihottuma ei parane EPA:lla. Päivätarve on varsin huomattava, eli 2-3 g omega-3-rasvahappoja, mikä tarkoittanee kalaöljykapseleiden nauttimista sairauden parantamista varten. Haitat ovat vähäisiä.

Kasviestrogeenit ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia
Tämä oli ehkä luennon masentavin tieto. Professori Herman Adlercreutzin ja monen muun suomalaisen tutkijaryhmän työt eivät saaneet kovinkaan paljon arvoa. Vaihdevuosien jälkeen saattaa löytyä jotain pientä apua kasviestrogeeneista, mutta muuten oli hyvin vähän hyvää sanottavaa.

Kommentoikaa! Pistäkää tietoja käyttökokemuksistanne!