Keltaiset vihannekset estävät silmänpohjan rappeutumista julistaa Radion tiedeuutiset 15.8.2006. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että runsaasti keltaista väriä sisältäviä kasviksia syövillä naisilla on ikääntyessään muita vähemmän silmänpohjan ikärappeumaa. Suurin riskitekijä silmän ikärappeuman ilmaantumiselle on korkea ikä. Tautia tavataan noin 5 prosentilla koko väestöstä ja lähes kolmanneksella yli 70-vuotiaista. Sairaus on yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla. Tupakointia, liiallista UV-säteilyä ja yleisiä verenkiertosairauksia on esitetty mahdollisiksi riskitekijöiksi, mutta yhteneväistä näyttöä niistä ei ole.
Ikärappeumaa esiintyy kahta eri tyyppiä: kuiva ja kostea muoto. Näistä kuiva muoto on huomattavasti yleisempi (80% tapauksista) ja sen kehittymistä seurattiin pääosin tässä nimenomaisessa tutkimuksessa. Kuivassa makuladegeneraatiossa verkkokalvon keskiosassa sijaitsevat aistinsolut tuhoutuvat vähitellen. Sairaus etenee kuitenkin hyvin hitaasti eikä yleensä aiheuta merkittävää näköhaittaa. Harvinaisemmassa, ikärappeuman kosteassa muodossa verkkokalvon keskiosan alle (tarkan näön alueelle) muodostuu uusia, normaalista poikkeavia verisuonia. Suonista tihkuu kudosnestettä tai verta verkkokalvon alle ja sen eri kerroksiin, minkä seurauksena potilaan keskeinen näkö huononee voimakkaasti. Kostea ikärappeuma saattaa edetä hyvinkin nopeasti – lukunäkö voi heikentyä jo muutamassa viikossa. Verkkokalvon ikärappeuman hoidon pääperiaatteena on pysäyttää sairauden eteneminen. Jo syntyneet vauriot eivät parane, sillä tuhoutuneet verkkokalvon solut eivät uusiudu. Näön palauttavaa hoitoa ei ole toistaiseksi olemassa.
Tutkimuksessa oli mukana noin 1800 naista, iältään 50-79-vuotiaita. Koehenkilöt kuuluivat laajaan vaihdevuosi-iän ylittäneiden naisten terveystutkimukseen WHI:hin. Silmän tarkan näön alue, makula sijaitsee silmänpohjassa. Sen toiminta huononee kaikilla vähitellen iän mukana, mutta joillain rappeutuminen on tavallista nopeampaa (kostea muoto).
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kasvien sisältämät karotenoidit, keltaiset väriaineet, voisivat estää rappeutumaa. Niitä on runsaasti esimerkiksi vihreissä lehtivihanneksissa, maississa, parsakaalissa, herneissä sekä kananmunankeltuaisessa. Karotenoidien hyödyn oletetaan johtuvan niiden hapettumista estävästä eli antioksidatiivisesta vaikutuksesta sekä silmän solukalvoja vahvistavasta vaikutuksesta. Väriaineet voivat myös suojata tarkan näön aluetta imemällä (absorboimalla) sinistä valoa, joka lyhytaaltoisempana tuhoaa tarkan näön aluetta.
Alle 75-vuotiailla naisilla ruokavalion korkeana pysynyt karotenoidipitoisuus vähensi keskivaikean silmänpohjan rappeutuman esiintymisen todennäköisyyttä, edellyttäen että heillä ei ollut kroonisia sairauksia kuten sydänverisuonitauteja, diabetesta tai korkeaa verenpainetta. Kun katsottiin koko tutkittua joukkoa eli otettiin mukaan myös vanhimmat naiset, 76-79-vuotiaat, karotenoidien ja AMD:n esiintymisen välillä ei ollut enää riippuvuutta. Myöskään tutkimuksen aikaan mitatun veren karotenoidipitoisuuden ja AMD:n välillä ei ollut riippuvuutta. Nämä tulokset yllättivät tutkijat ja he esittävät useita mahdollisia selityksiä tälle.
Runsas vihannesten syöminen on yleisesti ottaen terveellistä ja ehkä vanhimmassa ikäryhmässä epäterveellisimmin eläneet ovat ehtineet jo niin huonoon tilaan, että mitään apua ei enää ollut karotenoidipitoisten kasvisten syömisestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vain suppeata joukkoa ravintoaineita. Ravinnossa on karotenoidien lisäksi ehkä muitakin AMD:lta suojaavia yhdisteitä. Joka tapauksessa, runsas karotenoideja sisältävä ruokavalio näyttää olevan hyödyksi.
Associations Between Intermediate Age-Related Macular Degeneration and Lutein and Zeaxanthin in the Carotenoids in Age-Related Eye Disease Study (CAREDS)
Lähde: Radion tiedeuutiset, Archives of Opthalmology 124: 1151-1162, 2006
