Ruokavaliossamme liikaa sokeria

Kansanterveyslaitoksen (KTL) ravitsemusyksikön päällikkö Pirjo Pietinen kertoo, että varsinkin suomalaisten puhtaan sokerin kulutus on liian suurta. Suomalaiset saavat runsaasti piilosokeria esimerkiksi jugurteista ja virvoitusjuomista.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion vankat kannattajat pitävät tätä KTL:n myönnytystä suurena voittona. Sitä se kieltämättä onkin. Varsinkin hiilihydraattitietoinen käsitteen käyttöön ottanut ravintotoimittaja Varpu Tavi ja vähähiilihydraattisia ruokavalioita paljonkin pohtinut lääketieteen kandidaatti Ilkka Salmenkaita innostuvat asiasta oikein paljon. Sanomalehti Kalevaan oli haastateltu lääkäri Salmenkaitaa aiheesta. Hänen mielestään hiilihydraattitietoisen elämäntavan edut ovat kiistattomat. Hänen mukaansa esimerkiksi kakkostyypin diabetes on joiltakin hävinnyt, kun viljatuotteet on jätetty pois. Salmenkaita selittää asiaa sillä, että viljatuotteet ovat tärkkelystä, joka muuttuu elimistössä sokeriksi.

Ruokavalion vaikutuksista ei ole Suomessa varsinaista tutkimustietoa [Onko näin? kysyy christer]. Ihmisten omien kokemusten perusteella karppaus (vähähiilihydraattisen ruokavalion suosiminen) on muun muassa poistanut vatsavaivoja, helpottanut allergioita, vaikuttanut suotuisasti veren rasva-arvoihin ja auttanut laihdutuksessa. Tieteellistä näyttöä on olemassa siitä, että hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio vähentää erityisesti keskivartalon rasvaa.

Karppaajat täyttävät vatsansa hiilihydraattien sijaan proteiinilla ja rasvalla. Salmenkaita tähdentää, ettei rasvan käyttöä liioitella. "Rasvoja pyritään nauttimaan ikään kuin normaalisti. Periaatteena on suosia elintarvikkeita, joista rasvaa ei ole poistettu keinotekeoisesti. Yleensähän keinotekoinen rasvan vähentäminen tarkoittaa sitä, että tuotteeseen on lisätty sokeria", Salmenkaita selittää edelleen Kaleva -lehdessä.

Kansanterveyslaitos ei tyrmää karppausta, muttei myöskään usko sen olevan vastaus suomalaisten ravitsemusongelmiin. Niin sanottuja huonoja hiilihydraatteja, kuten vaaleaa leipää ja makeisia, virallinen tahokaan ei suosittele vaan ohjeistaa valitsemaan hyviä hiilihydraatinlähteitä. Karppaajien tapaan KTL kehottaa keräämään hiilihydraatit kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Lisäksi virallisella listalla on täysjyväleipä, jota osa karppaajistakin toisinaan popsii.

Punaisena lankana Kansanterveyslaitoksella on neuvoa ihmisiä syömään monipuolisesti. "Emme pidä leivätöntä ja perunatonta ruokavaliota vaarallisena, mutta suosittelemme kaikkea kohtuudella", ylijohtaja Juhani Eskola kiteyttää.

Tässä ollaan tärkeän asian kynnyksellä. Onko Kansanterveyslaitoksen linja muuttumassa hiilihydraattien suhteen? Pitäisikö vakiintunutta suositusta 60% hiilihydraattia, 25 % rasvaa ja 15 % proteiinia muuttaa? Sekä Kansanterveyslaitos että vähähiilihydraattisen ruokavalion asiantuntija lääkäri Salmenkaita katsovat, että normaalisti syövän suomalaisen päivittäinen hiilihydraattikiintiö ylittyy usein reippaastikin. Hiilihydraattitietoisen ruokavalion puolesta puhuva lääketieteen kandidaatti Ilkka Salmenkaita uskoo, että yliannostus voi kertyä huomaamatta jo parilla aterialla perunasta, leivästä ja mehuista. Myös Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Juhani Eskola uskoo, että virallinen hiilihydraattisuositus voi ylittyä pelkästään turhan leipäpainotteisella syömisellä.

Vastatakseni tuohon 60-25-15 jakaumaan energiaravintoaineiden suhteen, pidän sitä varsin ihanteellisena sellaiselle suomalaiselle joka on omaksunut liikunnallisen elämäntavan. Maratoonari ylittää ruokavaliossaan usein tuon 60% hiilihydraattisuosituksen. Ravintopäiväkirjoja analysoidessani olen havainnut joidenkin kohdalla 70-75% hiilihydraattiosuuksia. Maratoonarin harjoittelumäärät ovat sellaisia, että tuosta ei ole haittaa ja voi jopa olla ihan suositeltavaakin varsinkin jos hiilihydraatit haetaan korkealuokkaisista lähteistä. Liikuntaa harrastamattomat joutuvat olemaan tarkkana, että hiilihydraattimäärää 60% ei ainakaan ylitetä ja hiilihydraattien suhteen pitäisi panostaa laatuun (matala glykeeminen indeksi). Jäädään odottamaan lisää tutkimuksia isoille väestöpoliittisille linjauksille. Ensin muuttuvat yleensä Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ja Suomi seuraa viisaasti tilannetta tarkkailen mahdollisesti perässä.

Ei meillä ole kiirettä suuriin linjanmuutoksiin. Laatuun panostamisessa on vielä työ kovasti kesken. Kirjoitin itse äsken rasvamaksasta, miten siinä on tärkeä nähdä ruokavalion hiilihydraattien määrän ja laadun (glykeemisen indeksin) yhteyttä maksan rasvoittumiseen ja insuliiniresistenssiin.

Lopuksi vielä puheenvuoro ystävälleni Varpu Taville, joka tietenkin puolustaa tätä hiilihydraattien osuuden pienentämistä ruokavaliossamme. Vaikka en kaikessa ole samaa mieltä, iloitsen tällaisesta asiantuntijoiden mielipiteiden vaihdosta. Soisin tämän jatkuvan! Kas näin kirjoittaa Varpu omilla kotisivuillaan 31.7.2006: Kansanterveyslaitoksen kirjallisissa ohjeistuksissa ja virallisessa ruokapyramidissa on kumma ristiriita... Ohjeistus on ihan järkiinkäypää ja samoilla linjoilla hiilihydraattitietoisen ruokavalion kanssa monissakin kohdin. Mutta itse ruokapyramidin jalusta on kyllä perunassa, pastassa, leivässä – ja onpa siellä pullakin mainittu. Sitä pullaa muuten tarjotaan Sydänliiton tiedotustilaisuuksissakin! Eikä pyramidissa mainita täysjyvästä mitään.

Minusta vaikuttaa siltä, että tuo MTV/STT:n uutinen voitaisiin helposti tulkita niin, että KTL on kokonaan kääntänyt kelkkansa, mutta enpä todellakaan usko sen olevan totta. Vanhana ja kokeneena toimittajana näen, että uutinen on laadittu niin, että siinä on ilmeisesti poimittu sopivat kohdat KTL:n edustajien lausunnoista ja jätetty paljon selittävää pois. Siinä mielessä Kalevassa julkaistu uutisointi (STT:n laajempi artikkeli) kertonee paremmin, mistä on kyse.

Oletan, että kyse on hienoisesta painopistemuutoksesta runsashiilihydraattisesta lähemmäs mediumkarppia: ilmeisesti KTL:n tutkijat ovat omissa tutkimuksissaan havainneet liian hiilihydraattipainotteisen ruokavalion vaikutuksen kakkostyypin diabetekseen ja ehkä sen leviämiseenkin. He ovat alkaneet varovaisesti suositella vähempää sokerin ja tärkkelyksen syöntiä. Eskola puhuukin "tasapainoisesta ruokavaliosta".

Minun ruokavalioni ilmeisesti on tasapainoinen, sillä syön noin kolmanneksen proteiinia, kolmanneksen rasvaa ja kolmanneksen hiilihydraatteja. Voiko ruokavalio sen tasapainoisempi olla? Sen sijaan ruokapyramidin suosittelema 60% hiilihydraateista EI ole tasapainoinen...

Lähteet: MTV3-uutiset, 31.7.2006 ja Varpu Tavin kotisivu, 31.7.2006