Roskaruokaa syövä lapsi on lihava ja sairas

Yhdysvaltalaistutkija Robert Lustig Kalifornian yliopistosta on esittänyt teorian, joka voisi selittää lihomisepidemian. Hänen mukaansa ruoan valmistusteknologia on luonut olosuhteet, jotka ajavat nuoret lihomaan. Teollinen roskaruoka (hampurilaiset, einekset, sipsit, valmispizzat ym.) nimittäin saa haiman tuottamaan enemmän insuliinia, koska ruoassa on liikaa sokereita ja liian vähän ravintokuituja. Lustig pitää tätä vähemmän hauskana asiana (lustig = hauska). Insuliini vaikuttaa nimittäin aivoissa siten, että se estää painonsäätelyn kannalta keskeisen hormonin, leptiinin, eritystä. Rasvakudoksesta vapautuva leptiini vaikuttaa keskushermostotasolla ravinnonottoa hillitsevästi. Tämä haitallinen leptiinin erityksen estäminen saa nuoret syömään enemmän ja liikkumaan vähemmän kuin ennen.

Leptiinin vajaus vaikuttaa myös dopamiinin kautta siten, että haemme mielihyvää ruoasta ja makeista juomista. On myös osoitettu, että virvoitusjuomien sokeri on täysin tarpeetonta ja haitallista. Sen tyhjät kalorit eivät lisää lainkaan kylläisyydentunnetta. Sokeripitoiset virvoitusjuomat kannattaisi mahdollisesti korvata keinotekoisesti makeutetuilla, jotka maistuvat samalta tai lähes samalta. Vielä parempi olisi tehdä lapsille ja nuorille trendikkäitä metsämarjoista valmistettuja juomia. Kunnon mainosspotit vaan näistä terveystuotteista. Pöyhöset, Lordit, Rasmukset ym. idolit kehiin paremman juomatarjonnan markkinoinnissa. Mainoskulujen maksamiseen voisi vaikkapa valtiovalta osallistua.

Paras keino tämän haitallisen kehityksen pysäyttämiseksi olisi siirtyä syömään kuitupitoisia, hyvälaatuisia ja matalaglykeemisiä hiilihydraatteja. Suomalaisilla on valtteina ruis ja kaura, joiden ravintokuidut erityisesti puuron muodossa täydentävät hyvin toisiaan ja lisäävät kylläisyyden tunnetta. Samalla kannattaisi syödä hedelmiä, koska ne sisältävät muutakin kuin sokereita. Toisaalta ravitsemus on aina kokonaisuus. Mikään ruoka-aine ei sinänsä ole epäterveellinen. Kyse on vain ruokavalion tasapainosta, jonka monet tuntuvat kadottaneen.

Lähde: Scotsman 12.8.2006 ja Tohtori.fi, 30.8.2006