keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Pitkän iän salaisuuksia

Elinikämme on, ainakin toistaiseksi, jatkuvasti pidentynyt ja nyt alkaa 110 vuotta täyttäneitä löytymään jopa Yhdysvalloista. Nyt 32 tällaista ”supersatavuotiasta” (110-119 vuotta) on tutkittu Yhdysvalloissa. Aineisto käsitti käytännössä kaikki sen ikäiset ja on siis tällä tavalla hyvin edustava tutkimus.

Koska supervanhojen ilmoitettuun ikään ei aina ole luottamista, todellinen elinikä varmistettiin huolellisesti. Supervanhoja naisia oli eniten, eli 84 % ja lähes 90 % oli valkoihoisia. Omatoimisuus oli merkittävää. Ehkäpä yllättäen 41 % heistä oli omatoimisia tai tarvitsivat vain hyvin vähän apua selvitäkseen päivittäisestä elämästään.

Supervanhuksille tyypilliset sairaudet olivat selvästi erilaisia kuin ”nuorilla vanhoilla”, esimerkiksi 80-vuotiailla. Valtimotaudit ja diabetes lähes loistivat poissaolollaan, vain 6 % oli sairastanut sydäninfarktin, 13 %:lla oli ollut aivohalvaus ja vain 1 %:lla diabetes. Syövästä oli selvinnyt joka neljäs, 22 % käytti verenpainelääkitystä, lähes joka toisella (44 %) oli osteoporoosi ja hyvin monella (88 %) supervanhalla oli tai oli ollut harmaakaihi. Tarkkaavaisuuden astetta ei tutkimuksessa ilmoitettu, mutta vain 40 % tutkituista oli täysin tai erittäin riippuvaisia muitten avusta, muut selvisivät pitkälti omatoimisesti.

Mitä pitemmälle ikä etenee, sitä enemmän on siis joukossa erityisesti valtimotaudeilta ja sokeritaudilta välttyneitä. Jos minä saisin päättää terveyssuuntauksista Suomessa, panostaisin erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn, normaalipainon ylläpitoon, tupakoinnin vastustamiseen ja liikunnallisen sekä toimeliaan elämäntavan nostamiseen erityisasemaan. Aikaa ei ole hukattavana! Aloita jo tänään terveellisempi ja liikunnallisempi elämä. Laadukas supervanhuus voi olla palkintona.

Amerikkalaisessa tutkimuksessa (Harvardin yliopisto) on myös seurattu lääkäreiden terveyttä (Physicians’ Health Study). Tähän tutkimukseen osallistuneista hyvin iäkkäistä lääkäreistä saamme varsin mielenkiintoisia tietoja. Seurattavien joukossa on eräs "supervanha" 101 vuotias lääkäri, joka vielä tekee kotikäyntejä ja lukee säännöllisesti neljää lääketieteellistä lehteä pysyäkseen ajan tasalla! Moni suomalainen nuorempi lääkärihän ei säännöllisesti lue yhtään lääketieteellistä lehteä (tieto perustuu omiin sarkastisiin havaintoihini). Löytyi myös 96-vuotias psykiatri, joka työskentelee 4 päivää viikossa ja 98-vuotias sisätautilääkäri, joka konsultoi eläkeläisyhteisöä. Tosin eräs 95-vuotias lääkäri ilmoittaa hoitavansa potilaita enää unissaan. Vanhuusikä ei todellakaan automaattisesti ole toimintakyvyttömyyttä ja masennusta.

Data collected thus far suggest that supercentenarians markedly delay and even escape clinical expression of vascular disease toward the end of their exceptionally long lives. A surprisingly substantial proportion of these individuals were still functionally independent or required minimal assistance.

Lähde: J Amer Geriatr Soc 54 (8): 1237-1240, 1293 (2006)

Blogiarkisto