Alzheimerin taudin käypä hoito

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, jonka diagnoosia ei voida heti tehdä. Tämä ei kuitenkaan saa estää potilaan tehokasta hoito. Potilasta tulee seurata säännöllisesti. Näin todetaan tuoreessa Alzheimerin taudin Käypä hoito-suosituksessa.

Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee harkita hoitoa Alzheimer-lääkkeillä. Ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin estäjästä (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini). Kohtalaisen vaikeassa tai vaikeassa Alzheimerissa hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. Lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on potilaan kognitiivisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Potilaan käytösoireet tulee kartoittaa säännöllisesti. Niiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus. Useimpia käytösoireita voi lievittää lääkkeettömillä hoidoilla. Lääkkeitä tarvitaan vaikeiden masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta monien muiden vaikeiden käytösoireiden hoidossa niistä ei ole hyötyä, suosituksessa todetaan.

Alzheimerin tauti etenee vaiheittain. Ensimmäisiä oireita ovat muistipulmat, joita ilmenee jo vuosia ennen kuin henkilön itsenäinen arjessa selviytyminen rajoittuu merkittävästi, muistuttaa Suomen Alzheimer-tutkimusseura. Korkea verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, ylipaino ja aivoverenkierron häiriöt altistavat Alzheimerin taudille. Henkinen aktiivisuus ja kouluttautuminen, aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen, terveellinen ruokavalio ja hyötyliikunta puolestaan suojaavat aivoja. Alzheimerin tautia ei saa nähdä normaaliin vanhuuteen kuuluvana "dementiana", joka kuuluu asiaan. Sen sijaan muistihäiriöistä kärsivä tarvitsee asianmukaisen taudinmäärityksen, jonka pohjalta voidaan aloittaa hoito ja kuntoutus. Nykyään vain joka toinen Alzheimer-potilas saa pitkän sairautensa aikana asianmukaisen diagnoosin, kerrotaan Alzheimer-tutkimusseuran tiedotteessa.

Vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa miten luotettavia nämä luontaistuotehoidot ovat: Gingko biloba (neidonhiuspuu), gamma-aminovoihappo ja tohtori Tolosen suosittelema E-EPA ja karnosiini.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Alois Alzheimer esitteli nyttemmin nimeään kantavan demntiamuodon ominaispiirteet. Maailman Alzheimerpäivää vietetään tämän muistoksi 21.9.2006. Alzheimerin tauti on tärkein dementiamuoto ja nykyään arvioidaan dementian aiheuttavan 11.2 % niistä vuosista, jotka yli 60 vuotiaat elävät vajaakuntoisina. Tämä on mm. lähes viisi kertaa enemmän kuin syövän aiheuttama vajaakuntoisuus. (Lancet 2005;366:2112)
Moniammatillinen hoitotiimi kohensi Alzheimerpotilaiden vointia ja heidän omaistensa jaksamista satunnaistetussa tutkimuksessa avohoidossa. Hoitoryhmän potilailla oli merkitsevästi vähemmän käytösoireita ja psyykkisiä oireita kuin verrokeilla, myös läheisten rasitus ja masennusoireet vähenivät. Hoitoryhmässä painotettiin lääkkeettömiä hoitoja, mutta hoitoryhmä sai myös enemmän Alzheimerlääkkeitä ja depressiolääkkeitä. Sen sijaan muita psyyken- ja rauhoittavia lääkkeitä ei tarvittu enempää kuin verrokeillakaan. Alzheimerpotilaiden hyvä hoito edellyttää sekä lääkkeettömien ja asianmukaisten lääkehoitojen järkevää käyttöä. (Callahan ym. JAMA. 2006;295:2148-2157)

Lähteet: MediUutiset, 15.5.2006, Gernet tutkimusuutisia, 2006