Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa - vihkonen perustuu pitkälti Maailman Antidopingtoimiston (WADA) julkaisemaan luetteloon urheilussa kielletyistä lääkeaineista ja menetelmistä. Tämä vihkonen on luettelon suomennos ja selitysopas.
Vihkosessa ei ole lueteltu kaikki Suomessa käytössä olevat lääkevalmisteet. Se olisi aivan mahdoton urakka. Urheilijan tulee siis varmistaa, että hänellä on ajan tasalla oleva luettelo ja lisäksi tarkkaan katsoa lääkepurkin tuoteselosteesta löytyykö lääkkeestä mahdollisesti jotain dopingaineeksi tulkittavaa. Tässä tapauksessa saattaa olla parasta ottaa yhteyttä ADT:n toimistoon tai urheilijan omaan lajiliittoon. Lisäksi ADT:n internetsivuilta löytyy hyvin käyttökelpoinen palvelu, eli erityinen tiedonjakoverkosto, mikä tarkoittaa, että ADT lähettää kaikki luettelon päivitykset suoraan asiakkaan sähköpostiin.
Kirjassa on useita taulukoita:
Taulukko I: Dopingaineryhmät ja dopingaineet
Taulukko II: Kielletyt lääkkeet ja sallittuja lääkkeitä
Taulukon I ja II päivitykset
Taulukko I on WADA:n luettelon suomennos kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa. Taulukko I on saatavissa myös englanniksi WADA:n internetsivuilta.
Taulukkoon II on koottu aakkosjärjestykseen kaikki vuoden 2005 lopulla Suomessa markkinoilla olevat kielletyt lääkkeet sekä yleisimmät sallitut lääkkeet. Kielletyt lääkkeet on painettu tähän taulukkoon tummennettuna ja alleviivattuna. Hämmennystä saattaa aiheuttaa aluksi tämä kiellettyjen ja sallittujen lääkkeiden esiintyminen samassa listassa. Ei ole mitenkään tavatonta, että urheilupiireissä leviää huhu, että nyt ei C-vitamiiniakaan saa enää käyttää jos urheilee! Silloin urheilija on lukenut listaa väärin.
Suurena puutteena näen, että ns. luontaistuotteet ja ravintolisät eivät ole taulukoissa. Näitähän urheilijat käyttävät aika villisti. Lisääntyneen valistuksen myötä tämäkin epäkohta saataneen aisoihin. Näiden aineiden koostumuksesta tulee ottaa selkoa myyjältä tai maahantuojalta. Taulukkoon II on alleviivattuna ja vinokirjaimin (mutta ei tummennettuna) merkitty lääkkeet, jotka ovat kiellettyjä joissain urheilulajeissa tai tietyin tavoin annosteltuna.
Aina lääkäriltä hoitoa saadessaan tulisi urheilijan muistaa näyttää lääkärille oheisia luetteloja, jottei lääkäri vahingossa määrää lääkettä, joka sisältää kiellettyä lääkeainetta. Vihkonen on pienen koonsa takia helppo kuljettaa mukana. Apteekista käsikauppalääkettä ostaessaan tulisi urheilijan verrata hoidoksi aikomaansa lääkettä ja oheisia lääkeluetteloja. Jos lääkäri kirjoittaa urheilijalle apteekissa valmistettavan lääkkeen, jolla ei ole kauppanimeä eli ns. ex tempore-reseptin ("lääkkeet tehdään apteekissa"), tulee urheilijan selvittää lääkäriltä tai apteekista, sisältääkö lääke taulukossa I mainittuja kiellettyjä aineita kielletyssä muodossa.
Markkinoilla on runsaasti lääkkeitä muistuttavia tuotteita, ravintolisiä, jotka sisältävät kasvi- ja eläinkunnasta peräisin olevia aineita ja uutteita tai myös synteettisiä aineita. On mahdollista, että näitä tuotteita syömällä urheilijat saavat elimistöönsä esimerkiksi piristeiden kaltaisia dopingaineeksi luokiteltuja aineita. Ravintolisien mukana voi tulla epäpuhtauksina kiellettyjä aineita. Joskus asiakasta huijataan dopingaineilla terästetyllä ravintolisällä esim. internetin kautta tilattavissa ravintolisissä. Olkaa varovaisia!!. Sellaisia tapauksia on ollut missä esim. testosteronin ja nandrolonin esiasteita on lisätty laittomasti tuotteeseen ilmoittamatta siitä tuoteselosteessa. Huuli pyöreänä asiaa hämmästelevä kiinni jäänyt urheilija sitten selittelee ja vakuuttaa syyttömyyttään!
Nyt tuleekin tärkeä tieto ADT:ltä: Vaikka ravintolisän tuoteselosteessa ei mainittaisikaan kiellettyjä aineita, tulkitaan niiden käyttö dopingiksi, jos niitä käyttämällä on testitulos tullut positiiviseksi. Urheilijan ei tulisi käyttää mihinkään tarkoitukseen ravintolisiä varmistumatta ensin niiden koostumuksesta. Niiden koostumus saattaa vaihdella valmistuserästä toiseen. Myyjältä tai maahantuojalta kannattaa pyytää kirjallinen todistus siitä, etteivät heidän tuotteensa sisällä kiellettyjä aineita. Tällöinkin on syytä muistaa, että urheilija itse on vastuussa tuotteen käytöstä ja mahdollisesta positiivisesta testituloksesta. Eri lajiliitoilla on erilaisia sanktioita kiinnijääneille urheilijoille. Urheilija voinee yrittää hakea korvausta ravintolisiä myyneeltä yritykseltä. En tiedä onko tällaista mahdollisuutta käytetty ja onko siinä mitenkä hyvin onnistuttu. Antidopingtoimikunta ei analysoi ravintolisiä tai niiden valmistuseriä eikä luokittele ravintolisiä ”sallituiksi” tai ”kielletyiksi” taikka ”turvallisiksi” tai ”epäilyttäviksi”. ADT ei myöskään ylläpidä luetteloita koti- tai ulkomaalaisten ravintolisien tai muiden urheiluvalmisteiden osalta. Minun mielestäni pitäisi olla myös tällaiset listat!
Muutoksia edellisvuoden luetteloon ja säännöksiin on varsin vähän. Käytännön kannalta olennaisimmat muutokset luettelossa ovat seuraavat:
1. Glukokortikosteroidit (S9.) ovat vuonna 2006 sallittuja ilman minkäänlaista erivapautta silloin, kun niitä käytetään paikallisesti voiteina, tippoina tai suihkeina silmien, korvien, poskionteloiden, nenän ja ihon sairauksien hoitoon. Aiemmin glukokortikosteroideista oli sallittu vain käyttö ihovoiteina. Muu kuin yllämainittu käyttö edellyttää edelleenkin joko hakumenettelyyn perustuvaa erivapautta (Standard Application Form: käyttö suun kautta tai peräsuoleen, suonensisäisesti tai lihaksensisäisesti) tai ilmoitusmenettelyyn perustuvaa erivapautta (Abbreviated Process: kaikki edellä mainitsematon paikallinen käyttö, esimerkiksi käyttö hengitystiesuihkeina tai paikallisina ruiskeina).
2. LH (luteinisoiva hormoni), istukkahormoni, gonadotropiinit ja niitä vapauttavat aineet (S2.) ovat vuonna 2006 kielletty vain miespuolisilta urheilijoita. Näiden aineiden osalta käytäntö tulee siis olemaan sama kuin ennen vuotta 2005. Antiestrogeenit (S4.) sen sijaan pysyvät kiellettyinä sekä mies- että naispuolisilta urheilijoilta.
3. Suihkemuotoisten avaavien astmasuihkeiden (beta2-agonistit, S3.) käytölle voi vuonna 2006 saada ilmoitusmenettelyyn perustuvan erivapauden myös muuhun hoidolliseen käyttöön kuin astman tai rasitusastman hoitoon ja ennaltaehkäisemiseen kun riittävät lääketieteelliset edellytykset täyttyvät.
4. Sanamuotoa kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa kohdassa M2. on täsmennetty siten, että suonensisäiset infuusiot ovat vuonna 2006 kiistatta kielletty muutoin kuin asianmukaisin akuutin lääketieteellisen hoidon yhteydessä. Siten esimerkiksi erilaisten sokeriliuosten antaminen suonensisäisesti kahden perättäisen kilpailusuorituksen välillä ei ole sallittua. Muistatte varmaan hopeamitalisti Roman Sebrlen tapauksen Helsingin MM-kisoissa?
5. Erikseen määriteltyjen lääkeaineiden listaan (IV.) on lisätty useita piristeitä.
6. WADA aloittaa vuonna 2006 useiden piristeiden (S6.) kilpailun ulkopuolisen käytön tarkkailun määrittämällä niitä paitsi kilpailujen yhteydessä myös kilpailujen ulkopuolella otetuista näytteistä. Dopingrangaistus seuraa kuitenkin vain niistä positiivisista näytteistä, jotka on otettu kilpailujen yhteydessä.
7. Eri kiellettyihin lääkeaineryhmiin on lisätty esimerkkiaineita. Käytännön kannalta näistä tärkein on lihavuuden hoitoon käytetty sibutramiini (Reductil), mikä on kuitenkin mainittu jo aiemmin esimerkkiaineena Suomen ADT:n julkaisemalla kiellettyjen aineiden ja menetelmien listalla. Vuonna 2005 paljastunut designsteroidi desoksimetyylitestosteroni (DMT) on lisätty vuoden 2006 listalle esimerkkiaineeksi (S1.a.).
Havaitakseen joidenkin sallittujen aineiden liiallista käyttöä urheilussa tai joidenkin vain kilpailujen yhteydessä kiellettyjen aineiden mahdollista asiatonta liikakäyttöä harjoittelun yhteydessä WADA tarkkailee dopingnäytteistä vuonna 2006 seuraavia aineita:
1. Piristeet (S6.):
a) Kilpailujen yhteydessä otetuista näytteistä seuraavia sallittuja piristeitä (positiivinen testitulos ei johda rangaistuksiin): bupropioni, fenyyliefriini (metaoksedriini), fenyylipropanoliamiini (norefedriini), kofeiini, pipradroli, pseudoefedriini ja synefriini.
b) Kilpailujen ulkopuolella otetuista näytteistä seuraavia vain kilpailujen yhteydessä kiellettyjä piristeitä (positiivinen testitulos kilpailujen ulkopuolella otetusta näytteestä ei johda rangaistuksiin, mutta positiivinen testitulos kilpailujen yhteydessä otetusta näytteestä johtaa tavanomaiseen rangaistukseen): adrafiniili, adrenaliini, amfepramoni, amfetamiini, amfetaminiili, amifenatsoli, bentsfetamiini, bromantaani, clobenzorex, dimetyyliamfetamiini, etilamfetamiini, etilefriini, fenbutratsaatti, fendimetratsiini, fenetylliini, fenfluramiini, fenkamfamiini, fenkamiini, fenmetratsiini, fenproporex, fentermiini, furfenorex, karfedoni, kokaiini, mefenorex, mefentermiini, mesocarb, metamfetamiini (D-someeri), metyleenidioksiamfetamiini (MDA), metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA, ekstaasi), metyylifenidaatti, modafiniili, norfenfluramiini, parahydroksiamfetamiini, pemoliini, pentetratsoli, prolintaani, strykniini ja syklatsodoni.
2. Huumaavat kipulääkkeet (S7.):
Kilpailujen yhteydessä otetuista näytteistä (mikäli mittaus viittaa sallitun kodeiinin olevan syynä positiiviseen testitulokseen ei seurauksena ole rangaistus): morfiini- ja kodeiinipitoisuuksien suhde.
Tämä on luettelo suomalaisista urheilijoista, jotka ovat jääneet kiinni urheilussa kiellettyjen aineiden käytöstä.- Tommi Ahola, salibandy
- Janne Immonen, maastohiihto
- Jari Isometsä, maastohiihto
- Milla Jauho, maastohiihto
- Outi Kettunen, ampumahiihto
- Harri Kirvesniemi, maastohiihto
- Arto Koivisto, maastohiihto
- Virpi Kuitunen, maastohiihto
- Minna Lainio, kestävyysjuoksu (yleisurheilu)
- Mika Myllylä, maastohiihto
- Eero Mäntyranta, maastohiihto
- Pertti Teurajärvi, maastohiihto
- Markku Tuokko, kiekonheitto (yleisurheilu)
- Martti Vainio, kestävyysjuoksu (yleisurheilu)
- Ville Vakkuri, (yleisurheilu)
- Kaisa Varis, maastohiihto
- Stig Wetzell, jääkiekko
