torstaina, huhtikuuta 27, 2006

Roska on hyödyllistä

Alunperin kirjoitettu 26.4.2006, lisäyksiä tehty 27.4.2006

Tämä juttuni vaatii jokseenkin paljon taustatietoa molekyylibiologiasta (oma suosikkiaiheeni aikoinaan!) ja solubiologiasta mikäli sen haluaa ymmärtää oikein. Valitettavasti en pysty enkä ehdi selittämään tämän merkittävän tutkimuslöydöksen taustoja tämän enempää. Sen vain sanon, että tämä on erittäin merkittävä tiedeuutinen!

Niin - roska on todellakin hyödyllistä
. Näin sanovat IBM:n matemaatikot DNA:sta. Nämä ahkerat matemaatikot murskaavat sen molekyylibiologien kehittämän myytin, että ihmisen DNA on 95-prosenttisesti roskaa. Vain 5 % ihmisen DNA:sta kuviteltiin sisältävän merkityksellistä tietoa. Nyt on selvinnyt, että satojatuhansia emäspareja tässä ns. roska-DNA:ssa on saamassa tärkeän roolin biologisissa prosesseissa.

Erityisen suuri määrä roska-DNA:ta olikin matemaatikkojen mielestä tarpeen solujen välisessä kommunikaatiossa (tiedonvälityksessä). Tuntuu siltä, että mitkään aikanaan pitämämme itsestäänselvyydet eivät enää pidä paikkaansa! Olin oikeastaan tähän hetkeen saakka jokseenkin vakuuttunut siitä, että molekyylibiologien kanssa ei kannata ryhtyä kiistelemään. Matemaatikot ovat toista maata! He haastavat molekyylibiologit tiukkaan kisaan!

Olisikohan tässä käynyt niin, että huomatessaan DNA:n kartoituksen valtavan työmäärän, kehitettiinkin kätevä teoria jolla saatiin suljettua pois 95 % ikävästä geenien kartoitustyöstä ja pystyttiin keskittämään kaikki maailmalta liikenevät voimavarat tutkimaan sitä oletettua 5 % merkittävää osaa kaikesta siitä DNA:sta joka saatiin täydellisesti luettua. Tämän 5 % joukossa sijaitsevat kaikki ne geenit, jotka tuottavat aineenvaihdunnassamme tarvittavat proteiinit, hormonit, välittäjäaineet ym. Tämä nyt on vain sitä minun omaa spekulaatiotani.

IBM:n matemaatikot huomauttavat, että nyt tarvitaan kokeellisia todistuksia asiasta. Jos osoittautuu, että suoritetut kokeet tukevat matemaatikkojen oletusta roska-DNA:n merkittävästä roolista, edessä on huikea urakka ja paljon joudutaan molekyylibiologian kirjoituksia arvioimaan uudestaan!

Tulokset ovat luettavissa tiedelehdessä Proceedings of the National Academy of Siences 103 (17): 6605-6610, 2006

Isidore Rigoutsos, Tien Huynh, Kevin Miranda, Aristotelis Tsirigos, Alice McHardy, and Daniel Platt. Short blocks from the noncoding parts of the human genome have instances within nearly all known genes and relate to biological processes

IBM Thomas J. Watson Research Center, P.O. Box 218, Yorktown Heights, NY 10598

These unexpected findings suggest potential unique functional connections between the coding and noncoding parts of the human genome.

Huomaan että 27.4.2006 on Mari Heikkilä MediUutisista kääntänyt osan ylläolevasta artikkelista suomenkielelle ja eräs biologi on ehtinyt kommentoimaan työtä.

Blogiarkisto